[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-exercise-01a11fce-4805-75a4-91b4-4a2ff05247b2":3,"grammar-exercise-lesson-01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f":281},{"id":4,"grammarPage":5,"title":6,"instructions":7,"seoTitle":8,"seoDescription":9,"displayOrder":10,"type":11,"questions":12,"ogImageUrl":280},"01a11fce-4805-75a4-91b4-4a2ff05247b2","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Dialogin toimittajan ratkaisut","Täydennä dialogin muotoja ja toimituksellisia arvioita. Erota kieliopillinen tehtävä, alueellinen vihje ja kirjallinen valinta toisistaan.","Murteellinen dialogi: arvioi muotovalintoja","Tutki murteellisen dialogin muotovalintoja aukkotehtävissä, joissa arvioit verbien kieltoa, alueellisia vihjeitä ja henkilöhahmon puheen kirjoitusasua.",1,"word_select",[13,35,53,71,90,109,128,147,166,185,204,223,242,261],{"id":14,"sentenceTemplate":15,"displayOrder":16,"explanation":17,"exampleSentence":18,"blanks":19},"01a11fce-4805-7960-91b4-4a2ff145e30f","Dialogin puhuja käyttää myönteistä muotoa saapi. Hän jatkaa: ”Tähän ei __1__ pysäköidä.”",0,"Kieltoverbin ei jälkeen pääverbi on kieltomuodossa saa. Saapi kuuluu tässä myönteiseen yksikön kolmannen persoonan preesensiin, eikä -pi siirry kielteiseen rakenteeseen. Saavat on myönteinen monikon kolmannen persoonan muoto.","Hahmo voi sanoa sekä ”Vieraskin saapi osallistua” että ”Nyt ei saa meluta”.",[20],{"id":21,"blankNumber":10,"options":22},"01a11fce-4805-78d4-91b4-4a2ff13f693c",[23,27,31],{"id":24,"optionText":25,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4805-77d4-91b4-4a2ff0be0c1a","saapi",false,{"id":28,"optionText":29,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-4805-7844-91b4-4a2ff0be4465","saa",true,{"id":32,"optionText":33,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4805-7890-91b4-4a2ff0f38cd4","saavat",2,{"id":36,"sentenceTemplate":37,"displayOrder":10,"explanation":38,"exampleSentence":39,"blanks":40},"01a11fce-4805-7b1c-91b4-4a2ff35d3f2e","Repliikissä ”Täällä saapi levätä rauhassa” ei nimetä levähtäjää. Saapi on tässä __1__.","Saapi on muodoltaan yksikön kolmas persoona, vaikka lupa koskee ketä tahansa tilanteeseen kuuluvaa. Tekijän nimeämättömyys ei yksin tee muodosta passiivia.","”Tästä saapi kulkea pihalle” antaa kulkuluvan nimeämättä tiettyä kulkijaa.",[41],{"id":42,"blankNumber":10,"options":43},"01a11fce-4805-7ab8-91b4-4a2ff33325a3",[44,47,50],{"id":45,"optionText":46,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4805-79f8-91b4-4a2ff1db65ab","passiivimuoto ilman nimettyä tekijää",{"id":48,"optionText":49,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4805-7a3c-91b4-4a2ff2bd4a29","monikon ensimmäisen persoonan muoto",{"id":51,"optionText":52,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-4805-7a7c-91b4-4a2ff2f224d0","yksikön kolmannen persoonan muoto nollapersoonarakenteessa",{"id":54,"sentenceTemplate":55,"displayOrder":34,"explanation":56,"exampleSentence":57,"blanks":58},"01a11fce-4805-7cc4-91b4-4a2ff5354fec","Toimittaja löytää repliikistä vain sanan saapi. Muodon historiasta ja tyylikäytöstä hän voi perustellusti todeta, että se __1__.","Saapi tunnetaan murteiden lisäksi vanhemmasta kirjakielestä. Se ei ole saa-muodon lyhentymä, eikä -pi ole omistusliite. Alueellinen, vanhahtava tai leikillinen sävy ratkeaa tekstiyhteydestä.","Juhlallinen ”Kukin saapi lausua mielipiteensä” voi saada vanhahtavan sävyn ilman paikallismurteen tavoittelua.",[59],{"id":60,"blankNumber":10,"options":61},"01a11fce-4805-7c64-91b4-4a2ff53281dc",[62,65,68],{"id":63,"optionText":64,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-4805-7b94-91b4-4a2ff408757c","tunnetaan myös vanhemmasta kirjakielestä ja voi saada leikillisen sävyn",{"id":66,"optionText":67,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4805-7bf4-91b4-4a2ff487b0e9","on syntynyt nykyisen yleispuhekielen lyhentymänä ja voi saada tuttavallisen sävyn",{"id":69,"optionText":70,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4805-7c30-91b4-4a2ff4dd776c","sisältää omistusliitteen ja voi siten korostaa henkilökohtaista suhdetta",{"id":72,"sentenceTemplate":73,"displayOrder":74,"explanation":75,"exampleSentence":76,"blanks":77},"01a11fce-4805-7e34-91b4-4a2ff7b921d8","Repliikissä ”Me mennään vasta iltapäivällä” verbillä on passiivin muoto, mutta tässä lauseessa se __1__.",3,"Me nimeää puhujan sisältävän ryhmän. Passiivimuotoinen mennään toimii puhekielessä tässä monikon ensimmäisen persoonan tehtävässä eikä häivytä tekijää.","”Me mennään kävellen” nimeää kulkijat toisin kuin ”Täällä kuljetaan kävellen”.",[78],{"id":79,"blankNumber":10,"options":80},"01a11fce-4805-7dd4-91b4-4a2ff79fc610",[81,84,87],{"id":82,"optionText":83,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4805-7d34-91b4-4a2ff54eb656","jättää tekijän kokonaan nimeämättä",{"id":85,"optionText":86,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-4805-7d70-91b4-4a2ff5f05aa8","toimii monikon ensimmäisen persoonan tehtävässä",{"id":88,"optionText":89,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4805-7da4-91b4-4a2ff6ab891b","ilmaisee puhujan ulkopuolisen ryhmän toimintaa",{"id":91,"sentenceTemplate":92,"displayOrder":93,"explanation":94,"exampleSentence":95,"blanks":96},"01a11fce-4805-7f98-91b4-4a2ffae28f8b","Repliikin ”Tuutko sä asemalle?” muodossa tuutko ovat säilyneet __1__.",4,"Tuutko vastaa muotoa tuletko: vartalo tule- on lyhentynyt muotoon tuu-, mutta -t ja -ko säilyvät. Kysymys koskee sä-pronominilla puhuteltua henkilöä.","Kun hahmo kysyy ”Tuutko huomenna?”, hän kysyy puhuteltavan tulemisesta.",[97],{"id":98,"blankNumber":10,"options":99},"01a11fce-4805-7f38-91b4-4a2ffa3914eb",[100,103,106],{"id":101,"optionText":102,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4805-7ea4-91b4-4a2ff809a191","yleiskielinen tule-vartalo ja kysymysliite",{"id":104,"optionText":105,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4805-7ed8-91b4-4a2ff8d4aa29","yksikön kolmannen persoonan pääte ja omistusliite",{"id":107,"optionText":108,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-4805-7f0c-91b4-4a2ff98e64e4","yksikön toisen persoonan pääte ja kysymysliite",{"id":110,"sentenceTemplate":111,"displayOrder":112,"explanation":113,"exampleSentence":114,"blanks":115},"01a11fce-4806-718b-bf8d-0d0a21fcc9af","Hahmo sanoo ”Mä odotan sua”. Kirjoittaja vaihtaa mä-muodon muotoon mää. Murrelevikin kannalta muutos __1__.",5,"Mä on laajaa yleispuhekieltä, kun taas mää liittyy etenkin läntisiin puhetapoihin. Mää ei kuulu myö-pronominin kanssa samaan itäisten tunnuspiirteiden ryhmään. Yksi vokaalin pituusero ei silti yksilöi paikallismurretta.","Repliikin ”Mä soitan sulle” perusteella ei voi päätellä puhujan kotikuntaa.",[116],{"id":117,"blankNumber":10,"options":118},"01a11fce-4806-7127-bf8d-0d0a216546d1",[119,122,125],{"id":120,"optionText":121,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-706f-bf8d-0d0a1eaa6c07","voi vahvistaa läntistä sävyä, sillä mää liittyy etenkin läntisiin puhetapoihin",{"id":123,"optionText":124,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-70b3-bf8d-0d0a1f9dc63c","voi vahvistaa itäistä sävyä, sillä mää kuuluu myö-pronominin tavoin itämurteiden tunnuspiirteisiin",{"id":126,"optionText":127,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-70ef-bf8d-0d0a206d2532","voi vähentää alueellista sävyä, sillä mää on mä-muotoa laajemmin levinnyt yleispuhekielen muoto",{"id":129,"sentenceTemplate":130,"displayOrder":131,"explanation":132,"exampleSentence":133,"blanks":134},"01a11fce-4806-733f-bf8d-0d0a24735a2d","Taustalähteessä esiintyvät nominatiivit mie ja sie. Niiden ja genetiivin miun suhteesta pätee, että __1__.",6,"Mie ja sie esiintyvät myös peräpohjalaisissa länsimurteissa. Nominatiivien levikki ei osoita miun-genetiivin levikkiä. Muotoa miun ei myöskään muodosteta lisäämällä n nominatiivin mie loppuun.","Jos lähteessä lukee ”Mie vastaan”, omistajaa ilmaiseva muoto on tarkistettava erikseen.",[135],{"id":136,"blankNumber":10,"options":137},"01a11fce-4806-72b7-bf8d-0d0a2399e5b5",[138,141,144],{"id":139,"optionText":140,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-71fb-bf8d-0d0a227dfe94","genetiivi voidaan johtaa nominatiivista lisäämällä n, jolloin saadaan miun",{"id":142,"optionText":143,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-7237-bf8d-0d0a22ebe8fe","nominatiivien levikki ulottuu myös peräpohjalaisiin länsimurteisiin, joten genetiivi on tarkistettava erikseen",{"id":145,"optionText":146,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-726f-bf8d-0d0a238829ed","nominatiiveilla ja genetiivillä on sama levikki, joten nominatiivit riittävät genetiivin valintaan",{"id":148,"sentenceTemplate":149,"displayOrder":150,"explanation":151,"exampleSentence":152,"blanks":153},"01a11fce-4806-74eb-bf8d-0d0a2773017a","Kirjoittaja tuntee muodot talohon ja kalloo ja haluaa muodostaa uusia illatiiveja ja partitiiveja. Hänen tulee __1__.",7,"Yksittäiset muodot eivät anna yleistä muunnossääntöä eivätkä muodosta yhden puhujan valmista kielimuotoa. Illatiivin vaihtelu riippuu myös äänneympäristöstä; kalloo ei puolestaan tee kaikista partitiiveista oo-loppuisia.","Talosa-muodon löytyminen aineistosta ei vielä kerro saman puhujan kaikkia illatiivimuotoja.",[154],{"id":155,"blankNumber":10,"options":156},"01a11fce-4806-748b-bf8d-0d0a26939a8d",[157,160,163],{"id":158,"optionText":159,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-73db-bf8d-0d0a24931fe4","lisätä h jokaiseen illatiiviin ja vaihtaa jokaisen partitiivin loppuun oo",{"id":161,"optionText":162,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-741b-bf8d-0d0a258bcf31","käyttää talohon-muotoa todisteena siitä, että kalloo kuuluu samaan paikallismurteeseen",{"id":164,"optionText":165,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-7453-bf8d-0d0a267b8d1b","tarkistaa tavoitellun murteen sanatyypit ja taivutusympäristöt",{"id":167,"sentenceTemplate":168,"displayOrder":169,"explanation":170,"exampleSentence":171,"blanks":172},"01a11fce-4806-7667-bf8d-0d0a29ca31f1","Hahmo käyttää kotona muotoa miulle ja virallisessa keskustelussa muotoa minulle. Muotojen suhdetta kuvaa analyysi: __1__.",8,"Miulle ja minulle ovat molemmat minä-pronominin allatiiveja. Sija ja persoona säilyvät. Tilanteen muodollisuus ja keskustelukumppani voivat vaikuttaa muotovalintaan, eikä vaihtelun tarvitse olla tietoista.","Ystävälle sanottu ”miun idea” ja kokouksessa käytetty ”minun ideani” voivat kuulua samalle henkilölle.",[173],{"id":174,"blankNumber":10,"options":175},"01a11fce-4806-7607-bf8d-0d0a294784a0",[176,179,182],{"id":177,"optionText":178,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-755f-bf8d-0d0a2820c973","sijamuoto säilyy, ja vaihtelu voi liittyä tilanteeseen ilman tietoista suunnittelua",{"id":180,"optionText":181,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-759b-bf8d-0d0a2859a298","sijamuoto vaihtuu, ja vaihtelu voi liittyä vastaanottajan vaihtumiseen lähtökohdaksi",{"id":183,"optionText":184,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-75d3-bf8d-0d0a290ab5af","persoona vaihtuu, ja vaihtelu voi liittyä puhujan siirtymiseen puhuteltavan näkökulmaan",{"id":186,"sentenceTemplate":187,"displayOrder":188,"explanation":189,"exampleSentence":190,"blanks":191},"01a11fce-4806-77df-bf8d-0d0a2be6e18a","Toimittaja vertaa kirjoitusasuja mennää ja mennää’. Kun molemmat esittävät muotoa mennään ilman loppu-n:ää, heittomerkki __1__.",9,"Mennää näyttää jo loppu-n:n kadon. Heittomerkillä voidaan korostaa pois jäänyttä konsonanttia, mutta merkki ei ole persoonapääte eikä osoita tässä vokaalin heittoa. Kirjallisella murteella ei ole yhteistä pakollista heittomerkkikäytäntöä.","Kehotuksen voi kirjoittaa ”Mennää jo!” ilman heittomerkkiä.",[192],{"id":193,"blankNumber":10,"options":194},"01a11fce-4806-7783-bf8d-0d0a2b1815d1",[195,198,201],{"id":196,"optionText":197,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-76df-bf8d-0d0a2a47cfdc","voi merkitä monikon persoonapäätettä ja erottaa muodon passiivista",{"id":199,"optionText":200,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-771b-bf8d-0d0a2a5bb2f1","voi osoittaa loppuvokaalin heittoa ja erottaa lyhyen vokaalin pitkästä",{"id":202,"optionText":203,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-7753-bf8d-0d0a2ac56e31","voi korostaa konsonantin puuttumista muuttamatta muodon kieliopillista tehtävää",{"id":205,"sentenceTemplate":206,"displayOrder":207,"explanation":208,"exampleSentence":209,"blanks":210},"01a11fce-4806-7987-bf8d-0d0a2d4ffe29","Hahmon tavoitellussa savolaisessa puheessa kuuluisi tullee, mutta kirjailija kirjoittaa tulee ja säilyttää murrevihjeen pronomineissa. Tässä kuvattu ratkaisu __1__.",10,"Tässä tullee ja tulee on asetettu saman puhemuodon kirjoitusvaihtoehdoiksi. Ero on l-konsonantin pituudessa, ei persoonassa tai loppuvokaalin pituudessa. Kirjallinen dialogi voi esittää puhetta valikoidusti, joten yleisgeminaation voi jättää merkitsemättä.","Muodon korkee pitkä vokaali voidaan merkitä kahdella kirjaimella, mutta piirre ei yksin osoita kotiseutua.",[211],{"id":212,"blankNumber":10,"options":213},"01a11fce-4806-78ef-bf8d-0d0a2d4e5cbb",[214,217,220],{"id":215,"optionText":216,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-7847-bf8d-0d0a2c3a9228","jättää persoonapäätteen merkitsemättä ja voi siten häivyttää tiedon tekijästä",{"id":218,"optionText":219,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-787f-bf8d-0d0a2c4787b5","jättää yleisgeminaation merkitsemättä ja voi siten keventää puheen kirjallista esitystä",{"id":221,"optionText":222,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-78b7-bf8d-0d0a2cd3ac30","jättää loppuvokaalin pituuden merkitsemättä ja voi siten lyhentää puheen kirjallista esitystä",{"id":224,"sentenceTemplate":225,"displayOrder":226,"explanation":227,"exampleSentence":228,"blanks":229},"01a11fce-4806-7b2b-bf8d-0d0a2f387331","Repliikissä ”Miun paperit on laatikossa” pronominisarja antaa alueellisen vihjeen. Omistusliitteen puuttuminen ja yhdistelmä paperit on puolestaan __1__.",11,"Omistusliitteen puuttuminen ja monikollisen subjektin yhteydessä käytetty yksikkömuotoinen verbi ovat laajoja puhekielen piirteitä. Ne eivät ole pronominin taivutusmuotoja eivätkä seuraa miun-genetiivin levikkiä. Yleiskielessä tarvitaan tässä omistusliite ja monikollinen verbi.","Ilmauksen ”mun lasit on pöydällä” yleiskielinen vastine on ”minun lasini ovat pöydällä”.",[230],{"id":231,"blankNumber":10,"options":232},"01a11fce-4806-7ac3-bf8d-0d0a2f0e4cb5",[233,236,239],{"id":234,"optionText":235,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-7a0f-bf8d-0d0a2de389b6","edustavat laajempaa puhekielisyyttä eivätkä yksin paikanna puhujaa",{"id":237,"optionText":238,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-7a4f-bf8d-0d0a2eb4b716","kuuluvat miun-genetiivin taivutussarjaan ja noudattavat sen alueellista levikkiä",{"id":240,"optionText":241,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-7a8b-bf8d-0d0a2ef9694a","johtuvat paperit-sanan sijamuodosta ja kuuluvat myös yleiskieliseen omistusrakenteeseen",{"id":243,"sentenceTemplate":244,"displayOrder":245,"explanation":246,"exampleSentence":247,"blanks":248},"01a11fce-4806-7cef-bf8d-0d0a3144c2b9","Repliikissä ”Älä pety miuhun” pronominin sijamuoto on __1__.",12,"Miuhun vastaa yleiskielen muotoa minuun. Pettyä saa tässä illatiivitäydennyksen samoin kuin luottaa. Allatiivi olisi miulle eli minulle, ja elatiivi vastaisi muotoa minusta.","”Voit luottaa miuhun” säilyttää saman sijamuodon yleiskielisessä vastineessa ”Voit luottaa minuun”.",[249],{"id":250,"blankNumber":10,"options":251},"01a11fce-4806-7c83-bf8d-0d0a308dca21",[252,255,258],{"id":253,"optionText":254,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-7bab-bf8d-0d0a2f50909f","allatiivi",{"id":256,"optionText":257,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-7c03-bf8d-0d0a2fce9aad","elatiivi",{"id":259,"optionText":260,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-7c43-bf8d-0d0a2ff13ee3","illatiivi",{"id":262,"sentenceTemplate":263,"displayOrder":264,"explanation":265,"exampleSentence":266,"blanks":267},"01a11fce-4806-7eab-bf8d-0d0a32c830bf","Yleiskielistä koko repliikki merkitys säilyttäen: ”Miun avaimet on takin taskussa” → ”__1__ takin taskussa.”",13,"Miun vastaa genetiiviä minun. Omistusliite -ni säilyttää puhujan omistajana, ja monikollinen subjekti avaimeni vaatii tässä yleiskielessä verbin ovat. Muoto avaimesi viittaisi puhuteltavan avaimiin eikä vastaisi minun-pronominia. Omistusliitteen puuttuminen ja yksikkömuotoinen verbi ovat alkuperäisessä repliikissä laajoja puhekielen piirteitä.","”Miun kengät on eteisessä” vastaa yleiskielessä lausetta ”Minun kenkäni ovat eteisessä”.",[268],{"id":269,"blankNumber":10,"options":270},"01a11fce-4806-7e3b-bf8d-0d0a3288a317",[271,274,277],{"id":272,"optionText":273,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-4806-7d6b-bf8d-0d0a31f0edcc","Minun avaimeni on",{"id":275,"optionText":276,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-4806-7dab-bf8d-0d0a3266b989","Minun avaimeni ovat",{"id":278,"optionText":279,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-4806-7def-bf8d-0d0a32711653","Minun avaimesi ovat","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_7070a224-581b-456e-8f10-30141b94d07b_hero.webp?v=1791534975",{"title":282,"slug":283,"language":284,"level":285},"Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa","fi","C2"]