[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-exercise-01a11fce-5bed-78d1-84a7-faa6432efab8":3,"grammar-exercise-lesson-01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689":243},{"id":4,"grammarPage":5,"title":6,"instructions":7,"seoTitle":8,"seoDescription":9,"displayOrder":10,"type":11,"questions":12,"ogImageUrl":242},"01a11fce-5bed-78d1-84a7-faa6432efab8","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Tulkintojen vertailu ja proosavastineen rajat","Valitse perusteltu analyysi tai tehtävänannon mukainen proosavastine. Huomioi taivutus, tekstiyhteys ja se, mitä muutoksessa säilyy.","Runokielen inversio: tulkintojen vertailu","Harjoittele runokielen inversion tulkintaa aukkotehtävissä. Vertaile säkeiden proosavastineita, genetiivejä, ellipsiä ja tekstiyhteyden antamia vihjeitä.",1,"word_select",[13,35,53,71,90,109,128,147,166,185,204,223],{"id":14,"sentenceTemplate":15,"displayOrder":16,"explanation":17,"exampleSentence":18,"blanks":19},"01a11fce-5bed-7b19-84a7-faa646289baf","Lukija pitää säkeen ”Äidin kirjeen poltin” molempia genetiivimuotoja objekteina. Analyysiä on korjattava, sillä __1__.",0,"Kirjeen tarkoite on polttamisen kohde, ja äidin ilmaisee siihen liittyvää suhdetta. Genetiivimuoto ei yksin osoita objektia. Poltin-verbin ensimmäinen persoona ilmaisee tekijän.","Veljen neuvoa kuuntelin: veljen määrittää partitiiviobjektin pääsanaa neuvoa.",[20],{"id":21,"blankNumber":10,"options":22},"01a11fce-5bed-7ab9-84a7-faa645312514",[23,27,31],{"id":24,"optionText":25,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bed-7a25-84a7-faa64426608b","äidin on subjekti ja kirjeen on objekti",false,{"id":28,"optionText":29,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-5bed-7a65-84a7-faa644c33075","äidin määrittää kirjeen-sanaa, ja koko lauseke on objekti",true,{"id":32,"optionText":33,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bed-7a91-84a7-faa644ca192c","äidin on objekti ja kirjeen määrittää sitä",2,{"id":36,"sentenceTemplate":37,"displayOrder":10,"explanation":38,"exampleSentence":39,"blanks":40},"01a11fce-5bed-7c0d-84a7-faa6483e2ccd","Tehtävänä on siirtää säkeen ”Vastaustasi etsimme me” objekti verbin jälkeen poistamatta sanoja. Ehdotuksista tehtävän täyttää __1__.","Me etsimme vastaustasi säilyttää sanat ja objektin partitiivin. Pronominin poistaminen olisi mahdollista tavallisessa proosassa, mutta tässä tehtävä kieltää poistot. Vastauksesi muuttaisi objektin muodon.","Kirjettä odotat sinä voidaan järjestää muotoon Sinä odotat kirjettä muuttamatta taivutusta.",[41],{"id":42,"blankNumber":10,"options":43},"01a11fce-5bed-7bd5-84a7-faa647d1a4c4",[44,47,50],{"id":45,"optionText":46,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bed-7b6d-84a7-faa64668de29","Etsimme vastaustasi",{"id":48,"optionText":49,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bed-7b91-84a7-faa6467a694f","Me etsimme vastauksesi",{"id":51,"optionText":52,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-5bed-7bb5-84a7-faa647583ff0","Me etsimme vastaustasi",{"id":54,"sentenceTemplate":55,"displayOrder":34,"explanation":56,"exampleSentence":57,"blanks":58},"01a11fce-5bed-7ce1-84a7-faa64aec0ad9","Säkeen ”Kirkas on aamu” proosavastineeksi tarjotaan ilmausta ”Kirkas aamu”. Pelkän uudelleenjärjestelyn sijasta ehdotuksessa __1__.","Alkuperäisessä on-verbi yhdistää subjektin aamu predikatiiviin kirkas. Sen poistaminen ei ole sanajärjestyksen muutos. Kirkas aamu voi toimia nominilausekkeena tai saada kontekstissa elliptisen tulkinnan.","Raskas on ilma vastaa rakenteeltaan lausetta Ilma on raskas; Raskas ilma jättää verbin pois.",[59],{"id":60,"blankNumber":10,"options":61},"01a11fce-5bed-7cad-84a7-faa64a4fac47",[62,65,68],{"id":63,"optionText":64,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-5bed-7c4d-84a7-faa649296291","poistetaan kopula, jolloin ilmaus ei enää ole sama täydellinen lause",{"id":66,"optionText":67,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bed-7c71-84a7-faa649596cd6","siirretään subjekti alkuun ja säilytetään kaikki lauseenjäsenet",{"id":69,"optionText":70,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bed-7c91-84a7-faa64a19ce48","muutetaan predikatiivi objektiksi säilyttäen verbirakenne",{"id":72,"sentenceTemplate":73,"displayOrder":74,"explanation":75,"exampleSentence":76,"blanks":77},"01a11fce-5bed-7db5-84a7-faa64dcbc92e","Runon kaksi rinnakkaista jaksoa ovat ”Kapea on kuja; avara tori”. Jos jälkimmäinen tulkitaan ensimmäisen mallin mukaiseksi lauseeksi, jaksoissa esiintyy __1__.",3,"Ensimmäisessä jaksossa predikatiivi kapea edeltää näkyvää on-verbiä. Jälkimmäisen lausetulkinnassa vastaava kopula jää pois. Rinnakkaisuus tukee ellipsitulkintaa, mutta avara tori voi irrallaan olla nominilauseke.","Lyhyt on päivä; pitkä ilta voidaan lukea rinnastukseksi, jonka toisesta osasta puuttuu on.",[78],{"id":79,"blankNumber":10,"options":80},"01a11fce-5bed-7d81-84a7-faa64d3517e6",[81,84,87],{"id":82,"optionText":83,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bed-7d25-84a7-faa64b5f6c60","molemmissa vain sanajärjestyksen muutos ilman poisjättöä",{"id":85,"optionText":86,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-5bed-7d45-84a7-faa64bb9f84e","ensin predikatiivin etuasema ja sitten kopulan ellipsi",{"id":88,"optionText":89,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bed-7d65-84a7-faa64c899440","ensin kopulan ellipsi ja sitten täydellinen kopulalause",{"id":91,"sentenceTemplate":92,"displayOrder":93,"explanation":94,"exampleSentence":95,"blanks":96},"01a11fce-5bed-7e85-84a7-faa65039ae26","Säejako merkitään vinoviivalla: ”Maljan nostin \u002F hopeisen.” Hopeisen luetaan maljan-sanan määritteeksi. Tässä __1__.",4,"Määrite hopeisen tulee pääsanansa jälkeen, ja verbi erottaa sanat. Syntaktinen kokonaisuus jatkuu samalla säerajan yli. Ilmiöt voivat yhdistyä; säeraja ei aiheuta sijanvaihtoa.","Runossa ”Huivia etsin \u002F punaista” partitiivimäärite jatkaa objektilauseketta seuraavassa säkeessä.",[97],{"id":98,"blankNumber":10,"options":99},"01a11fce-5bed-7e51-84a7-faa64f871ee9",[100,103,106],{"id":101,"optionText":102,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bed-7df5-84a7-faa64dcc6c18","säeraja yksin muuttaa määritteen essiiviseksi tilanilmaukseksi",{"id":104,"optionText":105,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bed-7e15-84a7-faa64eab7012","säkeenylitys sulkee pois sanajärjestyksen kohosteisuuden",{"id":107,"optionText":108,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-5bed-7e35-84a7-faa64eccdea8","säkeenylitys ja pääsanasta erotettu jälkimäärite esiintyvät yhdessä",{"id":110,"sentenceTemplate":111,"displayOrder":112,"explanation":113,"exampleSentence":114,"blanks":115},"01a11fce-5bed-7f65-84a7-faa6527a42ab","Muokkaaja vaihtaa säkeen ”Tuvan muistan hämärän” viimeiseksi sanaksi hämäränä. Kun alkuperäinen luetaan määriterakenteena, muutos __1__.",5,"Hämärän on genetiivissä kuten tuvan ja kuuluu annetussa luennassa samaan objektilausekkeeseen. Hämäränä kuvaa tuvan tilaa muistossa. Sijamuodon vaihtaminen muuttaa rakennetta, ei vain tyyliä.","Muistan opettajan nuorena sisältää essiivisen tilan kuvauksen, ei genetiivissä olevaa adjektiivimääritettä.",[116],{"id":117,"blankNumber":10,"options":118},"01a11fce-5bed-7f2d-84a7-faa65254b3ee",[119,122,125],{"id":120,"optionText":121,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-5bed-7ed1-84a7-faa650bb099b","vaihtaa genetiivimääritteen essiiviseksi tilan kuvaukseksi",{"id":123,"optionText":124,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bed-7ef1-84a7-faa651126cc4","säilyttää määriterakenteen ja muuttaa vain sanojen järjestystä",{"id":126,"optionText":127,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bed-7f11-84a7-faa6517c953f","tekee adjektiivista muistan-verbin subjektin",{"id":129,"sentenceTemplate":130,"displayOrder":131,"explanation":132,"exampleSentence":133,"blanks":134},"01a11fce-5bee-709e-a3dc-31753b44059c","Säkeestä ”Vaiti olemme me odottaneet” laaditaan verbirakenteen analyysi. Vaikka me on verbimuotojen välissä, __1__.",6,"Olemme odottaneet on liittomuotoinen predikaatti. Subjektipronominin väliintulo ei katkaise apuverbin ja partisiipin kieliopillista yhteyttä.","Poissa on isä viipynyt kauan: predikaatti on on viipynyt, vaikka subjekti sijoittuu sen osien väliin.",[135],{"id":136,"blankNumber":10,"options":137},"01a11fce-5bee-706a-a3dc-31753ac06b7f",[138,141,144],{"id":139,"optionText":140,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bee-7006-a3dc-317539232af4","olemme on ainoa predikaatti ja odottaneet määrittää me-pronominia",{"id":142,"optionText":143,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-5bee-702e-a3dc-317539f8a9af","olemme ja odottaneet muodostavat yhdessä predikaatin",{"id":145,"optionText":146,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bee-704e-a3dc-31753a46de3a","odottaneet on ainoa predikaatti ja olemme on irrallinen lisäys",{"id":148,"sentenceTemplate":149,"displayOrder":150,"explanation":151,"exampleSentence":152,"blanks":153},"01a11fce-5bee-716a-a3dc-31753daed3cb","Kaksi lukijaa kiistelee irrallisesta säkeestä ”Lapset näkivät vieraat”. Toinen pitää lapsia, toinen vieraita näkijöinä. Ilman lisäkontekstia perusteltu arvio on, että __1__.",7,"Subjektialkuinen tulkinta on ilman muuta tukea luontevampi. Molemmat nominit ovat kuitenkin monikon nominatiivissa, joka käy myös totaaliobjektiksi, eikä monikollinen verbi ratkaise niiden tehtäviä.","Säkeessä Nuoret tapasivat vanhukset kumpikin ryhmä voi taivutuksen puolesta olla subjekti, vaikka alkuasemainen subjekti on oletustulkinta.",[154],{"id":155,"blankNumber":10,"options":156},"01a11fce-5bee-713a-a3dc-31753cbbb9ca",[157,160,163],{"id":158,"optionText":159,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bee-70de-a3dc-31753b92f75a","molemmat luennat ovat ilman kontekstia välttämättä yhtä luontevia",{"id":161,"optionText":162,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bee-70fe-a3dc-31753c13d5fe","vain vieraat voivat olla näkijöitä, koska subjekti seuraa runossa verbiä",{"id":164,"optionText":165,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-5bee-711e-a3dc-31753c7078ce","lapsia näkijöinä pitävä luenta on luontevampi, mutta taivutus sallii myös toisen",{"id":167,"sentenceTemplate":168,"displayOrder":169,"explanation":170,"exampleSentence":171,"blanks":172},"01a11fce-5bee-723a-a3dc-31754031e9ca","Runon puhuja kertoo, että hän ja hänen sisarensa odottavat kevättä. Säkeessä ”Kevättä odotamme me” kevättä-sanan tehtävän osoittaa __1__.",8,"Odottaa saa tässä partitiiviobjektin kevättä. Odotamme ja me ilmaisevat odottajat. Alkuasema ei itsessään määritä lauseenjäsenen tehtävää, eikä verbin monikko tee objektista subjektia.","Apua pyydämme me, jotka jäimme ulos: partitiivimuotoinen apua on pyytämisen kohde.",[173],{"id":174,"blankNumber":10,"options":175},"01a11fce-5bee-7206-a3dc-31753f957541",[176,179,182],{"id":177,"optionText":178,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-5bee-71aa-a3dc-31753e2793e3","partitiivi ja yhteys odottaa-verbiin; me vastaa verbin ensimmäistä persoonaa",{"id":180,"optionText":181,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bee-71ca-a3dc-31753ecb4132","alkuasema yksin; virkkeen ensimmäinen sana on aina objekti",{"id":183,"optionText":184,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bee-71ea-a3dc-31753f73beb2","verbin monikko yksin; se tekee molemmista nomineista subjekteja",{"id":186,"sentenceTemplate":187,"displayOrder":188,"explanation":189,"exampleSentence":190,"blanks":191},"01a11fce-5bee-7312-a3dc-317542fdb9d8","Runon kohtauksessa arkku avataan hitaasti. Säe kuuluu ”Kruunun kohotan särkyneen”. Särkyneen luetaan kruunun määritteeksi. Kohtaukseen sidottu tulkinta on, että __1__.",9,"Kruunu nimetään ennen sen rikkoutumista kuvaavaa määritettä. Hitaan paljastamisen kohtaus tukee viivytyksen tulkintaa. Järjestys ei yksin todista riimitavoitetta tai puhujan asennetta.","Kirjeen avaan viimeisen voi jäähyväiskohtauksessa jättää kirjeen lopullisuuden vasta ilmauksen loppuun.",[192],{"id":193,"blankNumber":10,"options":194},"01a11fce-5bee-72de-a3dc-3175425a4b6f",[195,198,201],{"id":196,"optionText":197,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bee-727a-a3dc-3175404eb179","jälkimääritteen ainoa mahdollinen tehtävä on täyttää riimikaava",{"id":199,"optionText":200,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-5bee-729a-a3dc-317540e00cb3","jälkimäärite voi viivyttää kruunun vaurion paljastumista lukijalle",{"id":202,"optionText":203,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bee-72c2-a3dc-317541ccb69a","sijakongruenssi todistaa puhujan suhtautuvan kruunuun pilkallisesti",{"id":205,"sentenceTemplate":206,"displayOrder":207,"explanation":208,"exampleSentence":209,"blanks":210},"01a11fce-5bee-744e-a3dc-317545881e0b","Runossa lukee ”Rauhan toi sade”. Ehdotus ”Sade toi vihdoin rauhan” siirtää subjektin alkuun. Sanat ja merkityksen säilyttäväksi proosavastineeksi se ei kuitenkaan kelpaa, koska __1__.",10,"Vihdoin tuo mukaan ajatuksen odotetusta tai viivästyneestä tapahtumasta. Sitä ei saa lisätä huomaamatta pelkkään uudelleenjärjestelyyn. Sade toi rauhan säilyttäisi alkuperäiset sanat ja niiden tehtävät.","Surun vei matka voidaan järjestää muotoon Matka vei surun lisäämättä tapahtuman kestoa koskevaa tulkintaa.",[211],{"id":212,"blankNumber":10,"options":213},"01a11fce-5bee-7416-a3dc-31754510e21b",[214,217,220],{"id":215,"optionText":216,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-5bee-7352-a3dc-3175430031d5","subjektia ei saa siirtää objektin edelle proosavastineessa",{"id":218,"optionText":219,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bee-73d6-a3dc-31754370cfd8","rauha muuttuu ehdotuksessa nominatiivimuotoiseksi subjektiksi",{"id":221,"optionText":222,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-5bee-73fa-a3dc-3175442b268d","vihdoin lisää alkuperäisestä puuttuvan ajallisen näkökulman",{"id":224,"sentenceTemplate":225,"displayOrder":226,"explanation":227,"exampleSentence":228,"blanks":229},"01a11fce-5bee-751e-a3dc-3175484bd6dc","Arvioija kirjoittaa säkeestä ”Yksin kuljen minä”: ”Loppuasemainen minä osoittaa varmasti vastakohdan muihin.” Muita säkeitä ei ole käytettävissä. Perustellumpi muotoilu on __1__.",11,"Kuljen ja minä osoittavat puhujan subjektiksi. Loppuasema voi olla kohosteinen, mutta irrallinen säe ei varmista juuri vastakohtaa muihin eikä tiettyä rekisterivaikutusta.","Tämän päätän minä, et sinä sisältää näkyvän vastakkainasettelun, joka tukee loppusubjektin kontrastiivista tulkintaa.",[230],{"id":231,"blankNumber":10,"options":232},"01a11fce-5bee-74ea-a3dc-317547c8b0a9",[233,236,239],{"id":234,"optionText":235,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-5bee-7492-a3dc-317545fce359","loppuasema voi korostaa puhujaa, mutta tietty vastakohta tarvitsee tekstiyhteyden tukea",{"id":237,"optionText":238,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-5bee-74b2-a3dc-317546e0085f","minä on loppuasemassa objekti, joten puhujan korostuminen on mahdotonta",{"id":240,"optionText":241,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-5bee-74ce-a3dc-317546e61c2a","loppuasema todistaa aina juhlavan sävyn eikä voi ilmaista vastakohtaa","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_232c4b2e-0a01-4801-b4c4-8d550323b130_hero.webp?v=1791534980",{"title":244,"slug":245,"language":246,"level":247},"Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta","fi","C2"]