[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-exercise-01a11fce-649c-70d1-84cd-10a4fef9b3c4":3,"grammar-exercise-lesson-01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515":242},{"id":4,"grammarPage":5,"title":6,"instructions":7,"seoTitle":8,"seoDescription":9,"displayOrder":10,"type":11,"questions":12,"ogImageUrl":241},"01a11fce-649c-70d1-84cd-10a4fef9b3c4","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Historiallisen tekstin tulkinta ja päätelmien rajat","Valitse perusteltu tulkinta tai merkityksen säilyttävä nykyvastine. Historialliset katkelmat ovat havainnollistavia malleja, eivät lähdesitaatteja. Erota tekstihavainto siitä, mitä sen perusteella voi päätellä.","Vanha kirjasuomi: tulkinta ja lähdekritiikki","Harjoittele vanhan kirjasuomen tulkintaa aukkotehtävissä, joissa tarkastellaan tekstien ajoitusta, kirjoitusasua, verbirakenteita ja pronominien sijoja.",1,"word_select",[13,35,53,71,90,109,128,147,165,184,203,222],{"id":14,"sentenceTemplate":15,"displayOrder":16,"explanation":17,"exampleSentence":18,"blanks":19},"01a11fce-649c-7319-84cd-10a5039165b1","Arkistosta löytyneen tekstin ikää ei tunneta. Siinä esiintyy ’tulevi’, mutta muuta ajoitustietoa ei ole. Muodon perusteella __1__.",0,"Yksittäinen ’tulevi’ ei ajoita tekstiä varmasti: tällaisia muotoja esiintyy myös murteissa ja myöhemmässä vanhahtavassa tyylissä. Muoto ei yksin erota murretaustaa kirjallisesta tyylivalinnasta.","Runon ’sanopi’ voi olla tietoinen tyylivalinta, vaikka runo olisi kirjoitettu paljon vanhan kirjasuomen kauden jälkeen.",[20],{"id":21,"blankNumber":10,"options":22},"01a11fce-649c-72c9-84cd-10a502c16b58",[23,27,31],{"id":24,"optionText":25,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7239-84cd-10a4fff1c4e1","voi erottaa vanhan kirjasuomen kauden tekstin myöhemmästä tyylijäljitelmästä",false,{"id":28,"optionText":29,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7279-84cd-10a500d8aa14","ei voi sulkea pois myöhempää vanhahtavaa käyttöä",true,{"id":32,"optionText":33,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-72a5-84cd-10a501d4bc0d","voi tunnistaa kirjoittajan murretaustan kirjallisen tyylivalinnan sijaan",2,{"id":36,"sentenceTemplate":37,"displayOrder":10,"explanation":38,"exampleSentence":39,"blanks":40},"01a11fce-649c-7435-84cd-10a5055f696c","Tutkijalla on käytössään vain yhden kirjoittajan uskonnollisia tekstejä. Hän haluaa kuvata saman ajan koko väestön puhekieltä. Tämän aineiston perusteella __1__.","Aineisto rajautuu yhteen kirjoittajaan ja uskonnolliseen tekstilajiin. Se ei edusta suoraan kaikkea aikakauden puhetta. Rakenteen yleisyys tämän kirjoittajan teksteissä ei myöskään osoita sen puhekielistä tai käännösperäistä alkuperää.","Saarnan kielen ja torilla käydyn keskustelun suhdetta ei ratkaista pelkän saarnatekstin avulla.",[41],{"id":42,"blankNumber":10,"options":43},"01a11fce-649c-73fd-84cd-10a5051a630c",[44,47,50],{"id":45,"optionText":46,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7395-84cd-10a5039fd789","voi käyttää kirjoittajan tavallisimpia rakenteita koko väestön puhekielen edustavana otoksena",{"id":48,"optionText":49,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-73bd-84cd-10a503fde4b0","voi erottaa kirjoittajan käyttämät puhekieliset rakenteet käännösperäisistä niiden yleisyyden avulla",{"id":51,"optionText":52,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-73dd-84cd-10a5046e1993","ei voi olettaa kirjoitetun kielimuodon edustavan kaikkea aikakauden puhetta",{"id":54,"sentenceTemplate":55,"displayOrder":34,"explanation":56,"exampleSentence":57,"blanks":58},"01a11fce-649c-7521-84cd-10a5095b923d","Vanhan painoksen sanassa on kirjainjakso ’tz’. Lukija ei vielä tunne sanaa eikä painoksen kirjoitusjärjestelmää. Perusteltu seuraava vaihe on __1__.","Kirjainjakson ’tz’ tulkinta riippuu sanasta ja kirjoitusjärjestelmästä. Nykyisiä kirjainarvoja ei voi siirtää suoraan vanhaan tekstiin, eikä kirjainjaksoa voi tunnistaa taivutuspäätteeksi pelkän ulkoasun perusteella.","Myös kirjaimen ’c’ tulkinnassa tarvitaan tietoa siitä, mikä sana tekstissä esiintyy.",[59],{"id":60,"blankNumber":10,"options":61},"01a11fce-649c-74d9-84cd-10a5087a6be0",[62,65,68],{"id":63,"optionText":64,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7479-84cd-10a5065856ff","selvittää sana ja kirjoituskäytäntö ennen ääntämistä koskevaa päätelmää",{"id":66,"optionText":67,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7499-84cd-10a50699048e","määrittää jakson ääntämys nykyisten kirjainarvojen avulla ennen sanan tunnistamista",{"id":69,"optionText":70,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-74b9-84cd-10a50783affd","luokitella jakso taivutuspäätteeksi ennen sanan ja sen vartalon tunnistamista",{"id":72,"sentenceTemplate":73,"displayOrder":74,"explanation":75,"exampleSentence":76,"blanks":77},"01a11fce-649c-75f5-84cd-10a50b305227","Saman katkelman kahdessa toimitetussa laitoksessa pilkut ovat eri paikoissa. Lukija selvittää, mikä ilmaus kuuluu sivulauseeseen. Hänen tulee ensisijaisesti __1__.",3,"Välimerkit voivat kuvastaa historiallista käytäntöä tai toimittajan ratkaisuja. Laitoksen ikä ei osoita sen pilkutusta alkuperäiseksi tai syntaktisesti ratkaisevaksi. Laitosten ero tekee erityisen tärkeäksi tarkistaa rakenteen sanojen muodoista ja merkityksestä.","Vaikka vanhassa painoksessa ei olisi odotettua pilkkua, verbimuodot voivat auttaa tunnistamaan lauserajan.",[78],{"id":79,"blankNumber":10,"options":80},"01a11fce-649c-75c1-84cd-10a50acbd177",[81,84,87],{"id":82,"optionText":83,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7565-84cd-10a509bec13e","käyttää vanhemman laitoksen pilkutusta alkuperäisten lauserajojen osoittajana",{"id":85,"optionText":86,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7585-84cd-10a509df2cd2","tarkastella lauseen muotoja ja merkityssuhteita, ei ratkaista rakennetta pelkillä pilkuilla",{"id":88,"optionText":89,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-75a5-84cd-10a50a35a7ce","rajata sivulause uudemman laitoksen pilkuista ja sovittaa verbimuotojen tulkinta tähän rajaukseen",{"id":91,"sentenceTemplate":92,"displayOrder":93,"explanation":94,"exampleSentence":95,"blanks":96},"01a11fce-649c-76c5-84cd-10a50ea3822d","Opiskelija tunnistaa muodot ’sanopi’ ja ’tulevi’ ja ehdottaa niiden perusteella sääntöä kaikille verbeille: nykyiseen yksikön kolmannen persoonan muotoon saa lisätä vapaasti joko ’-pi’ tai ’-vi’. Ehdotus __1__.",4,"’Sanopi’ ja ’tulevi’ havainnollistavat yksikön kolmannen persoonan historiallisia muotoja, eivät vapaata tuottamissääntöä. Niitä ei muodosteta lisäämällä pääte sellaisenaan nykyisiin muotoihin ’sanoo’ ja ’tulee’. Tunnistamisessa on huomioitava vartalo ja persoona.","Muodon ’tulevi’ tunnistava lukija voi löytää nykyvastineen ’tulee’ ilman oletusta päätteiden vapaasta vaihtelusta.",[97],{"id":98,"blankNumber":10,"options":99},"01a11fce-649c-7691-84cd-10a50de78b0c",[100,103,106],{"id":101,"optionText":102,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7635-84cd-10a50b746304","kuvaa näiden muotojen muodostuksen oikein, sillä pohjana ovat nykyiset muodot ’sanoo’ ja ’tulee’ sellaisinaan",{"id":104,"optionText":105,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7655-84cd-10a50c322e94","sekoittaa persoonat, sillä esimerkkien päätteet ilmaisevat monikon kolmatta persoonaa",{"id":107,"optionText":108,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-7675-84cd-10a50d2b523a","yleistää liikaa, sillä päätteitä ei voi käsitellä vapaasti vaihdettavina lisäyksinä",{"id":110,"sentenceTemplate":111,"displayOrder":112,"explanation":113,"exampleSentence":114,"blanks":115},"01a11fce-649c-7795-84cd-10a51197294c","Kopioija muuttaa joukolle osoitetun kiellon ’Älkäät avatko arkkua’ muotoon ’Älä avaa arkkua’. Kiellon sisältö säilyy, mutta __1__.",5,"’Älkäät’ on monikon toisen persoonan kielteinen käskymuoto. ’Älä avaa’ säilyttää kielteisyyden mutta vaihtaa puhuteltavien luvun. Merkityksen säilyttävä muoto olisi ’Älkää avatko arkkua’.","’Olkaat hiljaa’ vastaa kehotusta ’Olkaa hiljaa’, ei yksiköllistä kehotusta ’Ole hiljaa’.",[116],{"id":117,"blankNumber":10,"options":118},"01a11fce-649c-775d-84cd-10a510d2c452",[119,122,125],{"id":120,"optionText":121,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7705-84cd-10a50f3b4d04","puhuteltavien kieliopillinen luku muuttuu monikosta yksiköksi",{"id":123,"optionText":124,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7725-84cd-10a50fb99c12","kielto muuttuu myönteiseksi käskyksi",{"id":126,"optionText":127,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-7741-84cd-10a5106ebc39","verbirakenne muuttuu menneen ajan toteamukseksi",{"id":129,"sentenceTemplate":130,"displayOrder":131,"explanation":132,"exampleSentence":133,"blanks":134},"01a11fce-649c-7861-84cd-10a5145fef8a","Mallikatkelmassa ’Se leski, kuin apua annettiin, kiitti kyläläisiä’ sana ’kuin’ viittaa leskeen, joka sai apua. Kun vain tämä sana korvataan nykyisellä relatiivipronominilla, muoto on __1__.",6,"Sivulauseessa leski on avun vastaanottaja: apua annettiin leskelle. Siksi nykyinen relatiivipronomini on allatiivissa ’jolle’. ’Joka’ ei ilmaise tätä tehtävää, ja ’jolta’ merkitsisi eri suuntaista suhdetta.","Lähetin vastauksen lukijalle, jolle olin luvannut lisätietoja.",[135],{"id":136,"blankNumber":10,"options":137},"01a11fce-649c-782d-84cd-10a513bddd2c",[138,141,144],{"id":139,"optionText":140,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-77d5-84cd-10a5120da07e","joka",{"id":142,"optionText":143,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-77f1-84cd-10a51293b578","jolle",{"id":145,"optionText":146,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-7811-84cd-10a512ccedb8","jolta",{"id":148,"sentenceTemplate":149,"displayOrder":150,"explanation":151,"exampleSentence":152,"blanks":153},"01a11fce-649c-7935-84cd-10a5173b46d9","Mallikatkelmassa ’Se riita, kuin kirjeessä puhutaan, on jo sovittu’ sana ’kuin’ viittaa riitaan puhumisen aiheena. Nykyinen relatiivipronomini tähän tehtävään on __1__.",7,"Puhumisen aihe ilmaistaan elatiivilla: kirjeessä puhutaan riidasta. Siksi nykyvastine on ’josta’. Genetiivi ’jonka’ ja nominatiivi ’joka’ eivät sovi puhumisen aihetta ilmaisevan täydennyksen sijaksi.","Tämä on se matka, josta isoäiti kertoi meille usein.",[154],{"id":155,"blankNumber":10,"options":156},"01a11fce-649c-7905-84cd-10a516b4c99d",[157,160,162],{"id":158,"optionText":159,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-78a9-84cd-10a5151c904b","jonka",{"id":161,"optionText":140,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-78c9-84cd-10a515b72191",{"id":163,"optionText":164,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-78e5-84cd-10a5161ca98e","josta",{"id":166,"sentenceTemplate":167,"displayOrder":168,"explanation":169,"exampleSentence":170,"blanks":171},"01a11fce-649c-7a01-84cd-10a51884a31c","Historiallisen mallitekstin ohjeessa ’Jokaisen pitää nimensä tähän kirjoittaman’ muoto ’kirjoittaman’ on MA-infinitiivin instruktiivi. Toimittaja korvaa vain tämän muodon sanalla ’kirjoittamaan’ ja jättää muun ennalleen. Näin syntyvä ’Jokaisen pitää nimensä tähän kirjoittamaan’ __1__.",8,"Historiallinen ’kirjoittaman’ ei ole sama muoto kuin illatiivi ’kirjoittamaan’. Tässä velvoittavan ’pitää’-rakenteen nykyvastine on ’Jokaisen pitää nimensä tähän kirjoittaa’. Pelkkä vokaalin pidentäminen ei tuota oikeaa nykyistä rakennetta eikä muuta lausetta menneeseen aikaan.","Velvoittava ’Sinun pitää paikalla oleman’ voidaan nykykielistää muotoon ’Sinun pitää olla paikalla’.",[172],{"id":173,"blankNumber":10,"options":174},"01a11fce-649c-79cd-84cd-10a5185360cb",[175,178,181],{"id":176,"optionText":177,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7975-84cd-10a517631a8f","ei ole nykyinen yleiskielinen vastine, sillä ’pitää’-rakenne vaatii tässä muodon ’kirjoittaa’",{"id":179,"optionText":180,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7995-84cd-10a5178c15bc","on onnistunut nykyvastine, koska instruktiivi ja illatiivi ovat tässä sama muoto",{"id":182,"optionText":183,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-79b1-84cd-10a517fb1e10","muuttaa ohjeen automaattisesti menneestä ajasta kertovaksi lauseeksi",{"id":185,"sentenceTemplate":186,"displayOrder":187,"explanation":188,"exampleSentence":189,"blanks":190},"01a11fce-649c-7ac9-84cd-10a51c8bd9a2","Muistiinpanossa lukee vain ’Hän on osaava’. Ei tiedetä, arvioidaanko henkilön taitoa vai ennakoidaanko tulevaa. Rakenteesta voidaan tässä sanoa, että __1__.",9,"Verbi ’olla’ ja aktiivin preesenspartisiippi voivat muodostaa tulevaan viittaavan rakenteen, mutta ’osaava’ voi myös kuvata taitavuutta. Koska katkelmasta puuttuu tulkintaa tukeva asiayhteys, kumpaakaan merkitystä ei saa sulkea pois pelkän rakenteen perusteella.","Lupaus ’Huomenna olen oleva rinnallasi’ saa tulevaan viittaavan tulkinnan lupauksesta ja ajanilmauksesta.",[191],{"id":192,"blankNumber":10,"options":193},"01a11fce-649c-7a99-84cd-10a51be1d16a",[194,197,200],{"id":195,"optionText":196,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7a41-84cd-10a519418f2a","partisiipin preesensmuoto rajaa kuvauksen puhehetkellä vallitsevaan taitoon",{"id":198,"optionText":199,"isCorrect":30,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7a61-84cd-10a51a3460d2","pelkkä olla-verbin ja partisiipin yhdistelmä ei ratkaise tulevaisuustulkintaa",{"id":201,"optionText":202,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-7a7d-84cd-10a51b025b84","olla-verbin persoonamuoto osoittaa partisiipin kuuluvan tulevaisuutta ilmaisevaan liittorakenteeseen",{"id":204,"sentenceTemplate":205,"displayOrder":206,"explanation":207,"exampleSentence":208,"blanks":209},"01a11fce-649c-7b91-84cd-10a51fa42eff","Katkelmassa ’Kauan odottaneet olemme, mutta viestiä ei kuulu’ lukija etsii ensimmäisen lauseen persoonamuotoista verbiä. Se on __1__.",10,"’Olemme’ on persoonassa taipunut apuverbi, kun taas ’odottaneet’ on partisiippi. Poikkeava järjestys ei vaihda niiden tehtäviä: yhdessä ne muodostavat perfektin. Jälkimmäisen lauseen ’kuulu’ on pääverbin kieltomuoto; persoonassa taipuu kieltoverbi ’ei’.","Lauseessa ’Perille päässyt olen’ finiittinen verbi on ’olen’ ja ’päässyt’ on partisiippi.",[210],{"id":211,"blankNumber":10,"options":212},"01a11fce-649c-7b5d-84cd-10a51ea8e36a",[213,216,219],{"id":214,"optionText":215,"isCorrect":26,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7b05-84cd-10a51ca87787","’odottaneet’, koska se esiintyy ennen muotoa ’olemme’",{"id":217,"optionText":218,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7b25-84cd-10a51da1ba4f","’kuulu’, koska kielteisen lauseen pääverbi kantaa persoonapäätteen",{"id":220,"optionText":221,"isCorrect":30,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-7b41-84cd-10a51e90f90d","’olemme’, vaikka se seuraa partisiippia",{"id":223,"sentenceTemplate":224,"displayOrder":225,"explanation":226,"exampleSentence":227,"blanks":228},"01a11fce-649c-7c65-84cd-10a5219b0940","Arvostelija väittää yhden nykykielestä poikkeavan sanajärjestyksen todistavan, että katkelma on käännetty ruotsista. Lähtötekstiä tai muuta vertailua hän ei esitä. Väite __1__.",11,"Epätavallinen järjestys ei yksin osoita käännösvaikutusta eikä sen lähtökieltä. Väite vaatii laajempaa näyttöä, mieluiten lähdevertailua. Näytön puute ei myöskään todista, ettei käännösvaikutusta voisi olla.","Jos sama järjestys toistuu käännöksessä lähtötekstin rakenteiden yhteydessä, vertailu voi tukea käännösvaikutusta koskevaa tulkintaa.",[229],{"id":230,"blankNumber":10,"options":231},"01a11fce-649c-7c31-84cd-10a520a5d1fb",[232,235,238],{"id":233,"optionText":234,"isCorrect":30,"displayOrder":16},"01a11fce-649c-7bcd-84cd-10a5200e1aed","tarvitsee tuekseen laajempaa asiayhteyttä ja mielellään vertailun oletettuun lähtötekstiin",{"id":236,"optionText":237,"isCorrect":26,"displayOrder":10},"01a11fce-649c-7bf9-84cd-10a5206cd7d4","saa riittävän perustelun siitä, että järjestys poikkeaa nykyisen asiatyylin neutraalista järjestyksestä",{"id":239,"optionText":240,"isCorrect":26,"displayOrder":34},"01a11fce-649c-7c15-84cd-10a52096a857","voidaan kumota sillä perusteella, että suomen oma sanajärjestys sallii vaihtelua","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_c381515f-b44e-4d01-ae8b-32881102b404_hero.webp?v=1791534982",{"title":243,"slug":244,"language":245,"level":246},"Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen","fi","C2"]