[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma":1047,"grammar-lesson-path-fi-aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma-none":1059,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a":1060,"grammar-quick-check-01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a":1076,"grammar-lesson-body-01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a-98d13lo4jp":1099},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":771,"title":772,"slug":773,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":658,"displayOrder":774,"grammarTopics":1050,"createdAt":1055,"updatedAt":1056,"vocabularyLists":1057,"readyImages":1058},"Opi valitsemaan aikamuoto referoinnissa, erottamaan puhujan ja kertojan ajan näkökulmat sekä ilmaisemaan tulevaa nykyhetkestä ja menneestä katsottuna.","## 1. Kenen näkökulmasta aikaa katsotaan?\n\nKun kerrot, mitä joku sanoi, aikamuoto auttaa sijoittamaan tapahtuman aikaan. Ratkaisevaa on, katsotaanko tilannetta alkuperäisen puhujan vai nykyisen kertojan näkökulmasta. Tulevakin tapahtuma voi olla tuleva joko nyt tai jostakin menneestä hetkestä katsottuna.\n\nTässä keskeiset taidot ovat:\n\n- valita aikamuoto ilman automaattista siirtoa menneeseen;\n- erottaa sanomishetki, tapahtumahetki ja nykyinen kerrontahetki;\n- ilmaista selvästi, mistä hetkestä tulevaisuutta tarkastellaan.\n\n## 2. Referointi ei vaadi aikamuodon vaihtamista\n\nSuorassa esityksessä toistetaan puhujan sanat. Epäsuorassa esityksessä sisältö liitetään esimerkiksi **että-lauseeseen**. Persoonamuoto ja ajanilmaukset voivat muuttua, mutta suomessa menneessä aikamuodossa oleva johtoverbi, kuten **sanoi**, ei pakota vaihtamaan kaikkia referoidun lauseen aikamuotoja menneiksi.\n\n| Suora esitys | Epäsuora esitys | Aikasuhde |\n| --- | --- | --- |\n| Aino sanoi: ”Olen väsynyt.” | Aino sanoi, että hän **on väsynyt**. | Väsymys liittyy alkuperäiseen puhetilanteeseen; se voi jatkua edelleen. |\n| Aino sanoi: ”Olen lähettänyt hakemuksen.” | Aino sanoi, että hän **on lähettänyt hakemuksen**. | Lähettäminen edeltää alkuperäistä sanomishetkeä; perfekti voidaan säilyttää. |\n| Aino sanoi: ”Lähetin hakemuksen maanantaina.” | Aino sanoi, että hän **lähetti hakemuksen maanantaina**. | Lähettäminen sijoitetaan tiettyyn menneeseen ajankohtaan. |\n\n:::note\nLause **Aino sanoi, että hän on väsynyt** ei yksin todista, että Aino on yhä väsynyt. Preesens voi säilyttää alkuperäisen puhujan näkökulman. Asiayhteys ratkaisee, ulottuuko tilanne myös nykyhetkeen.\n:::\n\n### Referoidut kysymykset ja käskyt\n\nKysymys voidaan referoida epäsuorana kysymyslauseena. Kyllä–ei-kysymyksessä säilyy kysymysliite **-ko\u002F-kö**. Käsky voidaan puolestaan ilmaista esimerkiksi rakenteella **käski + genetiivi + infinitiivi**.\n\n| Suora esitys | Epäsuora esitys | Muodon merkitys |\n| --- | --- | --- |\n| Aino kysyi minulta maanantaina: ”Palaatko tiistaina?” | Aino kysyi minulta maanantaina, **palaanko tiistaina** \u002F **palaisinko tiistaina**. | Preesens voi säilyä; konditionaali voi esittää paluun kysymishetkestä katsottuna tulevana. |\n| Aino sanoi minulle: ”Tule tiistaina!” | Aino **käski minun tulla tiistaina**. | Infinitiivillä ei ole omaa aikamuotoa; tiistai täsmentää käsketyn toiminnan ajankohdan. |\n\nMyös *Aino sanoi, että minun pitäisi tulla tiistaina* voi välittää kehotuksen tai velvoitteen. Konditionaali **pitäisi** ilmaisee tässä kehotuksen tai velvoitteen sävyä, eikä johdu automaattisesti menneestä johtoverbistä.\n\n## 3. Menneen hetken näkökulma\n\nKertoja voi myös tarkastella koko tilannetta menneisyydestä käsin. Silloin imperfekti voi kuvata sanomishetkellä vallinnutta tilannetta ja pluskvamperfekti sitä aikaisempaa tapahtumaa.\n\n:::example\n**Alkuperäinen puhe maanantaina:**\n\nAino sanoi: ”Olen väsynyt. Olen nukkunut huonosti.”\n\n**Kertomus myöhemmin:**\n\nAino sanoi maanantaina, että hän **oli väsynyt**, koska **oli nukkunut** huonosti.\n\nVäsymys vallitsi maanantain sanomishetkellä. Huonosti nukkuminen tapahtui sitä ennen.\n:::\n\nAikamuodon vaihto ei siis ole pelkkä mekaaninen sääntö, vaan tapa rakentaa kertomuksen ajallinen näkökulma.\n\n**Imperfekti voi olla monitulkintainen:** lauseessa *Aino sanoi, että hän oli väsynyt* väsymys voi liittyä sanomishetkeen tai sitä aikaisempaan aikaan. Tarvittaessa lisää ajanilmaus:\n\n- Aino sanoi maanantaina, että hän oli **juuri silloin** väsynyt.\n- Aino sanoi maanantaina, että hän oli **edellisenä päivänä** väsynyt.\n\nJälkimmäisessä esimerkissä ajanilmaus osoittaa väsymyksen sanomishetkeä aiemmaksi. Aikamuodolla tämän eron ilmaisee selvimmin pluskvamperfekti: *Aino sanoi maanantaina, että hän **oli ollut edellisenä päivänä väsynyt**.*\n\n### Referoinnin lauseenvastikkeet\n\nReferoivan että-lauseen voi usein korvata lauseenvastikkeella. Muoto **-van\u002F-vän** ilmaisee sanomisen kanssa samanaikaista tai sitä myöhempää tilannetta. Muoto **-neen** ilmaisee sanomista aiempaa tilannetta. Valitse muoto aikasuhteen perusteella, älä pelkästään että-lauseen aikamuodon nimen mukaan.\n\n| Että-lause | Lauseenvastike | Aikasuhde |\n| --- | --- | --- |\n| Aino sanoi, että hän on väsynyt. \u002F Aino sanoi, että hän oli juuri silloin väsynyt. | Aino sanoi **olevansa väsynyt**. | Väsymys on samanaikaista sanomisen kanssa. |\n| Liisa sanoi, että hän palaa tiistaina. \u002F Liisa sanoi, että hän palaisi tiistaina. | Liisa sanoi **palaavansa tiistaina**. | Kun Liisa puhuu maanantaina, paluu on sanomisen jälkeen. |\n| Aino sanoi, että hän on ollut väsynyt. \u002F Aino sanoi, että hän oli ollut väsynyt. | Aino sanoi **olleensa väsynyt**. | Väsymys edeltää sanomista. |\n\nKun tekijä on sama kuin päälauseessa, yleiskielessä käytetään omistusliitettä: *Liisa sanoi palaavansa tiistaina.* Muodoissa **palaavansa** ja **olleensa** omistusliite on **-nsa**. Muotojen **palaavan** ja **olleen** loppu-n jää pois ennen liitettä: **palaava- + -nsa → palaavansa**, **ollee- + -nsa → olleensa**.\n\nKun tekijä on toinen, se ilmaistaan genetiivillä: *Liisa sanoi **Ollin palaavan** tiistaina.* Tässä Liisa puhuu ja Olli palaa. Kun lauseenvastikkeen tekijä on eri kuin päälauseen tekijä ja ilmaistaan genetiivillä, partisiippiin ei lisätä omistusliitettä: **Ollin palaavan**, **opettajan palaavan**, **hänen palaavan**. Esimerkiksi *Olli oli matkalla. Liisa sanoi **hänen palaavan** tiistaina.* Tässä **hänen** viittaa Olliin. Aiempi tapahtuma ilmaistaan vastaavasti: *Liisa sanoi **Ollin palanneen** tiistaina.*\n\nLauseenvastike ei säilytä kaikkia että-lauseen merkityksiä. Esimerkiksi ehdollinen *Liisa sanoi, että hän palaisi, jos saisi lipun* kannattaa säilyttää että-lauseena: **palaavansa** ei itsessään ilmaise konditionaalin ehtoa.\n\n## 4. Tuleva nykyhetkestä ja menneestä katsottuna\n\nSuomessa ei ole erillistä futuuriaikamuotoa. Preesens ja ajanilmaus riittävät usein myös silloin, kun referoidaan tulevaa koskevaa puhetta.\n\n**Menneestä katsottuna tuleva** tapahtuma sijoittuu sanomishetken jälkeen. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla enää tulevaisuudessa silloin, kun kerromme asiasta.\n\n| Näkökulma | Esimerkki | Mitä ilmaus kertoo? |\n| --- | --- | --- |\n| Tuleva tapahtuma alkuperäisessä puheessa | Maanantaina Liisa sanoi: ”Palaan tiistaina.” | Paluu on maanantain jälkeen. |\n| Preesens säilyy referaatissa | Liisa sanoi maanantaina, että hän **palaa tiistaina**. | Tuleva aika ymmärretään alkuperäisestä puhetilanteesta. |\n| Tuleva menneen hetken näkökulmasta | Liisa sanoi maanantaina, että hän **palaisi tiistaina**. | Paluu esitetään maanantaina vielä tulevana tapahtumana. |\n| Menneisyydessä ollut aikomus | Liisa sanoi maanantaina, että hän **aikoi palata tiistaina**. | Ilmaus kertoo nimenomaan aikomuksesta. |\n\nKonditionaalin preesens **palaisi** voi referoinnissa ilmaista menneestä hetkestä katsottua tulevaa. Se ei tällöin välttämättä sisällä ehtoa. Konditionaali ei kuitenkaan ole pakollinen: myös **palaa** on mahdollinen.\n\n:::example\n**Keskiviikkona kerrottuna:** Liisa sanoi eilen, että hän **palaa ensi viikolla**.\n\nPaluu on tulevaisuudessa sekä tiistain sanomishetkestä että keskiviikon kerrontahetkestä katsottuna. Myös *Liisa sanoi eilen, että hän **palaisi ensi viikolla*** on mahdollinen: konditionaali esittää paluun eilisestä sanomishetkestä katsottuna tulevana. Muoto **palaisi** ei siis tarkoita, että paluupäivä olisi jo mennyt.\n:::\n\nKun referoit arviota työn valmistumisesta tulevaan määräaikaan mennessä, luontevia vaihtoehtoja ovat **saavansa työn valmiiksi** ja **työ olisi valmis**.\n\n:::example\nMaanantaina hän arvioi työn valmistumisaikaa. Hän sanoi **saavansa työn valmiiksi perjantaihin mennessä**.\n\nMyös *Hän sanoi, että työ **olisi valmis perjantaihin mennessä*** ilmaisee maanantaista katsottua tulevaa valmiutta. Kumpikaan ilmaus ei vahvista työn todella valmistuneen.\n:::\n\n**Konditionaalin perfekti** muodostetaan verbin **olla** konditionaalista ja pääverbin partisiipista: **olisi saanut**. Lause *Hän sanoi, että hän olisi saanut työn valmiiksi perjantaihin mennessä* tulkitaan helposti ehdolliseksi tai toteutumattomaan mahdollisuuteen viittaavaksi. Ehto voidaan ilmaista suoraan: *Hän sanoi, että hän olisi saanut työn valmiiksi perjantaihin mennessä, jos olisi saanut apua.* Siksi konditionaalin perfekti ei ole tässä selkeä valinta pelkän tulevan valmistumisen ilmaisemiseen.\n\n:::warning\n**Aikoi palata** ei ole pelkkä aikamuotovaihtoehto muodolle **palaa**. Verbi **aikoa** lisää aikomuksen merkityksen. Älä lisää sitä, jos alkuperäinen puhuja vain ennustaa tapahtuman: *Sääennusteessa sanottiin, että huomenna sataa.*\n:::\n\nReferointi ei myöskään vahvista tapahtuman toteutumista:\n\n:::example\nLiisa sanoi maanantaina, että hän **palaisi tiistaina**. Hän kuitenkin sairastui ja **palasi vasta torstaina**.\n\nEnsimmäinen lause kertoo Liisan ilmoituksesta. Toinen kertoo, mitä todella tapahtui.\n:::\n\nKonditionaali voi toisessa yhteydessä ilmaista ehtoa: *Liisa sanoi, että hän palaisi tiistaina, jos saisi lipun.* Siksi tulevaisuustulkinta pitää aina tarkistaa asiayhteydestä.\n\n### Muita tapoja ilmaista menneestä katsottua tulevaa\n\n**Piti + infinitiivi** voi ilmaista aiempaa suunnitelmaa tai velvollisuutta: *Hänen **piti lähteä tiistaina**.* Lause ei yksin kerro, toteutuiko lähtö. Suunnitelman muuttuminen voidaan sanoa suoraan: *Hänen piti lähteä tiistaina, mutta matka peruuntui.*\n\nRakenteet **olla tulossa** ja **olla lähdössä** voivat ilmaista suunniteltua tai lähestyvää tapahtumaa: *Liisa sanoi maanantaina, että hän **oli tulossa meille tiistaina**.* \u002F *Olli kertoi, että hän **oli lähdössä seuraavana aamuna**.* Menneessä tilanteessa tulo tai lähtö oli vielä edessä. Asiayhteydestä riippuen **oli tulossa** voi myös tarkoittaa, että henkilö oli jo matkalla, ja **oli lähdössä**, että hän valmistautui juuri lähtemään.\n\n:::note\n**Rekisteri: tulla + -maan\u002F-mään.** Rakenne korostaa tulevaa tapahtumaa ja voi kuulostaa painokkaalta tai muodolliselta: *Hän arvioi, että muutos **tulisi vaikuttamaan** kaikkien arkeen.* Tavallisessa referoinnissa riittää usein *Hän arvioi, että muutos **vaikuttaisi** kaikkien arkeen.* Rakennetta ei tarvita jokaiseen tulevaa koskevaan lauseeseen. Erota siitä konkreettinen liike: *Hän tuli hakemaan laukkunsa* kertoo saapumisesta jotakin tarkoitusta varten.\n:::\n\n## 5. Ajanilmaukset pitävät aikajanan selvänä\n\nSanat **tänään**, **huomenna** ja **eilen** tarvitsevat ajallisen kiintopisteen. Referoinnissa se voi olla alkuperäinen puhetilanne tai nykyinen kerrontahetki. Jos näkökulma jää epäselväksi, käytä esimerkiksi ilmauksia **seuraavana päivänä**, **edellisenä päivänä** tai tarkkaa päivämäärää.\n\n:::example\n**Maanantaina:** Olli sanoi: ”Lähden huomenna.”\n\n**Keskiviikkona kerrottuna:** Olli sanoi maanantaina, että hän **lähtisi seuraavana päivänä eli tiistaina**.\n\nMuoto **lähtisi** ilmaisee maanantaista katsottua tulevaa, vaikka tiistai on keskiviikkona jo menneisyydessä.\n:::\n\nJos kerrot keskiviikkona vain *Olli sanoi, että hän lähtee huomenna*, kuulija voi ymmärtää lähtöpäiväksi torstain. Tarkka ajanilmaus estää tämän tulkinnan.\n\n:::tip\nÄlä vaihda sanaa **huomenna** automaattisesti. Jos referoit puhetta vielä samana päivänä, se voi edelleen olla selvä: *Olli sanoi tänä aamuna, että hän lähtee huomenna.*\n:::\n\n## 6. Tarkista nämä ennen aikamuodon valintaa\n\n1. **Milloin asia sanottiin?** Erota alkuperäinen sanomishetki nykyisestä kerrontahetkestä.\n2. **Milloin tapahtuma on suhteessa sanomiseen?** Samanaikainen tilanne, aiempi tapahtuma vai myöhempi tapahtuma?\n3. **Minkä näkökulman säilytät?** Alkuperäiset aikamuodot voivat säilyä, mutta voit myös rakentaa menneen ajan näkökulman.\n4. **Ovatko ajanilmaukset selviä?** Lisää tarvittaessa viikonpäivä tai päivämäärä.\n5. **Muuttuuko merkitys?** Konditionaali voi ilmaista menneestä katsottua tulevaa, mutta **aikoa** ilmaisee aina myös aikomusta.\n\n**Muista:** mennyt johtoverbi ei määrää referaatin aikamuotoa yksin. Valitse muoto ja ajanilmaus yhdessä niin, että lukija ymmärtää tapahtumien järjestyksen.",[1051],{"id":1052,"name":772,"level":658,"language":9,"isCompleted":1053,"completionPercentage":1054,"totalExercises":16,"completedExercises":1054},"01a11fce-2215-70e8-9f40-07c61607d13a",false,0,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],[],null,[1061,1070],{"@id":1062,"@type":1063,"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"displayOrder":1054,"type":1068,"questionCount":81,"blankCount":96,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1069},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-2aa9-73c0-b227-f146caa243a6","GrammarExercise","01a11fce-2aa9-73c0-b227-f146caa243a6","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Referoinnin muodot ja aikajana","Valitse asiayhteyteen sopiva muoto tai tulkinta. Kiinnitä huomiota siihen, mitä referaatista voi päätellä ja mitä ei.","word_select","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_6bd58374-8a16-4103-b80a-e169195b036f_hero.webp?v=1791534967",{"@id":1071,"@type":1063,"id":1072,"grammarPage":1065,"title":1073,"instructions":1074,"displayOrder":11,"type":1068,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1075},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-2ac5-7580-9f79-aa28e9e11996","01a11fce-2ac5-7580-9f79-aa28e9e11996","Puhetilanteesta myöhempään kertomukseen","Valitse muoto tai tulkinta, joka säilyttää annetun tilanteen merkityksen. Huomioi tapahtumien järjestys, tekijä ja kertomisen ajankohta.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_96a63faf-6d25-4f62-8d19-e50170073e7f_hero.webp?v=1791534967",{"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"seoTitle":1077,"seoDescription":1078,"displayOrder":1054,"type":1068,"questions":1079,"ogImageUrl":1069},"Referoinnin aikamuodot: muodot ja tulkinnat","Harjoittele referoinnin aikamuotoja aukkotehtävissä. Lauseet käsittelevät puhujan näkökulmaa, tapahtumien järjestystä, suunnitelmia ja arjen aikatauluja.",[1080],{"id":1081,"sentenceTemplate":1082,"displayOrder":1054,"explanation":1083,"exampleSentence":1084,"blanks":1085},"01a11fce-2aa9-75e0-b227-f146cce3ec5c","Sari kertoi omasta suunnitelmastaan: hän aikoi __1__ kotikaupunkiinsa kesäloman alussa.","Aikoa saa täydennyksekseen infinitiivin palata. Se ilmaisee Sarin omaa aikomusta, joten sitä ei voi lisätä pelkäksi tulevan ajan merkiksi esimerkiksi sääennusteeseen. Mennyt johtoverbi ei muuten pakota aikamuodon vaihtoon: preesens voi säilyttää alkuperäisen puhujan näkökulman eikä yksin osoita tilanteen jatkuvan nykyhetkeen.","Retkeilijä sanoi aikovansa yöpyä teltassa; ennusteessa puolestaan sanottiin, että yöllä sataa.",[1086],{"id":1087,"blankNumber":11,"options":1088},"01a11fce-2aa9-7598-b227-f146cc3c9e01",[1089,1092,1096],{"id":1090,"optionText":1091,"isCorrect":1053,"displayOrder":1054},"01a11fce-2aa9-750c-b227-f146cab537eb","palaisi",{"id":1093,"optionText":1094,"isCorrect":1095,"displayOrder":11},"01a11fce-2aa9-754c-b227-f146cb82eb6e","palata",true,{"id":1097,"optionText":1098,"isCorrect":1053,"displayOrder":16},"01a11fce-2aa9-7578-b227-f146cc174202","palaavansa",{"html":1100,"toc":1101},"\u003Ch2 id=\"kenen-nkkulmasta-aikaa-katsotaan\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Kenen näkökulmasta aikaa katsotaan?\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kun kerrot, mitä joku sanoi, aikamuoto auttaa sijoittamaan tapahtuman aikaan. Ratkaisevaa on, katsotaanko tilannetta alkuperäisen puhujan vai nykyisen kertojan näkökulmasta. Tulevakin tapahtuma voi olla tuleva joko nyt tai jostakin menneestä hetkestä katsottuna.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tässä keskeiset taidot ovat:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>valita aikamuoto ilman automaattista siirtoa menneeseen;\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>erottaa sanomishetki, tapahtumahetki ja nykyinen kerrontahetki;\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>ilmaista selvästi, mistä hetkestä tulevaisuutta tarkastellaan.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Ch2 id=\"referointi-ei-vaadi-aikamuodon-vaihtamista\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Referointi ei vaadi aikamuodon vaihtamista\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Suorassa esityksessä toistetaan puhujan sanat. Epäsuorassa esityksessä sisältö liitetään esimerkiksi \u003Cstrong>että-lauseeseen\u003C\u002Fstrong>. Persoonamuoto ja ajanilmaukset voivat muuttua, mutta suomessa menneessä aikamuodossa oleva johtoverbi, kuten \u003Cstrong>sanoi\u003C\u002Fstrong>, ei pakota vaihtamaan kaikkia referoidun lauseen aikamuotoja menneiksi.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Suora esitys\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Epäsuora esitys\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Aikasuhde\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino sanoi: ”Olen väsynyt.”\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino sanoi, että hän \u003Cstrong>on väsynyt\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Väsymys liittyy alkuperäiseen puhetilanteeseen; se voi jatkua edelleen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino sanoi: ”Olen lähettänyt hakemuksen.”\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino sanoi, että hän \u003Cstrong>on lähettänyt hakemuksen\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lähettäminen edeltää alkuperäistä sanomishetkeä; perfekti voidaan säilyttää.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino sanoi: ”Lähetin hakemuksen maanantaina.”\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino sanoi, että hän \u003Cstrong>lähetti hakemuksen maanantaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lähettäminen sijoitetaan tiettyyn menneeseen ajankohtaan.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Lause \u003Cstrong>Aino sanoi, että hän on väsynyt\u003C\u002Fstrong> ei yksin todista, että Aino on yhä väsynyt. Preesens voi säilyttää alkuperäisen puhujan näkökulman. Asiayhteys ratkaisee, ulottuuko tilanne myös nykyhetkeen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch3 id=\"referoidut-kysymykset-ja-kskyt\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.1\u003C\u002Fspan>Referoidut kysymykset ja käskyt\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Kysymys voidaan referoida epäsuorana kysymyslauseena. Kyllä–ei-kysymyksessä säilyy kysymysliite \u003Cstrong>-ko\u002F-kö\u003C\u002Fstrong>. Käsky voidaan puolestaan ilmaista esimerkiksi rakenteella \u003Cstrong>käski + genetiivi + infinitiivi\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Suora esitys\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Epäsuora esitys\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Muodon merkitys\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino kysyi minulta maanantaina: ”Palaatko tiistaina?”\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino kysyi minulta maanantaina, \u003Cstrong>palaanko tiistaina\u003C\u002Fstrong> \u002F \u003Cstrong>palaisinko tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Preesens voi säilyä; konditionaali voi esittää paluun kysymishetkestä katsottuna tulevana.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino sanoi minulle: ”Tule tiistaina!”\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino \u003Cstrong>käski minun tulla tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Infinitiivillä ei ole omaa aikamuotoa; tiistai täsmentää käsketyn toiminnan ajankohdan.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Myös \u003Cem>Aino sanoi, että minun pitäisi tulla tiistaina\u003C\u002Fem> voi välittää kehotuksen tai velvoitteen. Konditionaali \u003Cstrong>pitäisi\u003C\u002Fstrong> ilmaisee tässä kehotuksen tai velvoitteen sävyä, eikä johdu automaattisesti menneestä johtoverbistä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"menneen-hetken-nkkulma\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Menneen hetken näkökulma\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kertoja voi myös tarkastella koko tilannetta menneisyydestä käsin. Silloin imperfekti voi kuvata sanomishetkellä vallinnutta tilannetta ja pluskvamperfekti sitä aikaisempaa tapahtumaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Alkuperäinen puhe maanantaina:\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Aino sanoi: ”Olen väsynyt. Olen nukkunut huonosti.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kertomus myöhemmin:\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Aino sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>oli väsynyt\u003C\u002Fstrong>, koska \u003Cstrong>oli nukkunut\u003C\u002Fstrong> huonosti.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Väsymys vallitsi maanantain sanomishetkellä. Huonosti nukkuminen tapahtui sitä ennen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Aikamuodon vaihto ei siis ole pelkkä mekaaninen sääntö, vaan tapa rakentaa kertomuksen ajallinen näkökulma.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Imperfekti voi olla monitulkintainen:\u003C\u002Fstrong> lauseessa \u003Cem>Aino sanoi, että hän oli väsynyt\u003C\u002Fem> väsymys voi liittyä sanomishetkeen tai sitä aikaisempaan aikaan. Tarvittaessa lisää ajanilmaus:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>Aino sanoi maanantaina, että hän oli \u003Cstrong>juuri silloin\u003C\u002Fstrong> väsynyt.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>Aino sanoi maanantaina, että hän oli \u003Cstrong>edellisenä päivänä\u003C\u002Fstrong> väsynyt.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Jälkimmäisessä esimerkissä ajanilmaus osoittaa väsymyksen sanomishetkeä aiemmaksi. Aikamuodolla tämän eron ilmaisee selvimmin pluskvamperfekti: \u003Cem>Aino sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>oli ollut edellisenä päivänä väsynyt\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"referoinnin-lauseenvastikkeet\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.1\u003C\u002Fspan>Referoinnin lauseenvastikkeet\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Referoivan että-lauseen voi usein korvata lauseenvastikkeella. Muoto \u003Cstrong>-van\u002F-vän\u003C\u002Fstrong> ilmaisee sanomisen kanssa samanaikaista tai sitä myöhempää tilannetta. Muoto \u003Cstrong>-neen\u003C\u002Fstrong> ilmaisee sanomista aiempaa tilannetta. Valitse muoto aikasuhteen perusteella, älä pelkästään että-lauseen aikamuodon nimen mukaan.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Että-lause\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Lauseenvastike\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Aikasuhde\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino sanoi, että hän on väsynyt. \u002F Aino sanoi, että hän oli juuri silloin väsynyt.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino sanoi \u003Cstrong>olevansa väsynyt\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Väsymys on samanaikaista sanomisen kanssa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Liisa sanoi, että hän palaa tiistaina. \u002F Liisa sanoi, että hän palaisi tiistaina.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Liisa sanoi \u003Cstrong>palaavansa tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Kun Liisa puhuu maanantaina, paluu on sanomisen jälkeen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino sanoi, että hän on ollut väsynyt. \u002F Aino sanoi, että hän oli ollut väsynyt.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aino sanoi \u003Cstrong>olleensa väsynyt\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Väsymys edeltää sanomista.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Kun tekijä on sama kuin päälauseessa, yleiskielessä käytetään omistusliitettä: \u003Cem>Liisa sanoi palaavansa tiistaina.\u003C\u002Fem> Muodoissa \u003Cstrong>palaavansa\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>olleensa\u003C\u002Fstrong> omistusliite on \u003Cstrong>-nsa\u003C\u002Fstrong>. Muotojen \u003Cstrong>palaavan\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>olleen\u003C\u002Fstrong> loppu-n jää pois ennen liitettä: \u003Cstrong>palaava- + -nsa → palaavansa\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>ollee- + -nsa → olleensa\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kun tekijä on toinen, se ilmaistaan genetiivillä: \u003Cem>Liisa sanoi \u003Cstrong>Ollin palaavan\u003C\u002Fstrong> tiistaina.\u003C\u002Fem> Tässä Liisa puhuu ja Olli palaa. Kun lauseenvastikkeen tekijä on eri kuin päälauseen tekijä ja ilmaistaan genetiivillä, partisiippiin ei lisätä omistusliitettä: \u003Cstrong>Ollin palaavan\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>opettajan palaavan\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>hänen palaavan\u003C\u002Fstrong>. Esimerkiksi \u003Cem>Olli oli matkalla. Liisa sanoi \u003Cstrong>hänen palaavan\u003C\u002Fstrong> tiistaina.\u003C\u002Fem> Tässä \u003Cstrong>hänen\u003C\u002Fstrong> viittaa Olliin. Aiempi tapahtuma ilmaistaan vastaavasti: \u003Cem>Liisa sanoi \u003Cstrong>Ollin palanneen\u003C\u002Fstrong> tiistaina.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Lauseenvastike ei säilytä kaikkia että-lauseen merkityksiä. Esimerkiksi ehdollinen \u003Cem>Liisa sanoi, että hän palaisi, jos saisi lipun\u003C\u002Fem> kannattaa säilyttää että-lauseena: \u003Cstrong>palaavansa\u003C\u002Fstrong> ei itsessään ilmaise konditionaalin ehtoa.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"tuleva-nykyhetkest-ja-menneest-katsottuna\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Tuleva nykyhetkestä ja menneestä katsottuna\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Suomessa ei ole erillistä futuuriaikamuotoa. Preesens ja ajanilmaus riittävät usein myös silloin, kun referoidaan tulevaa koskevaa puhetta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Menneestä katsottuna tuleva\u003C\u002Fstrong> tapahtuma sijoittuu sanomishetken jälkeen. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla enää tulevaisuudessa silloin, kun kerromme asiasta.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Näkökulma\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Mitä ilmaus kertoo?\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Tuleva tapahtuma alkuperäisessä puheessa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Maanantaina Liisa sanoi: ”Palaan tiistaina.”\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Paluu on maanantain jälkeen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Preesens säilyy referaatissa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Liisa sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>palaa tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Tuleva aika ymmärretään alkuperäisestä puhetilanteesta.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Tuleva menneen hetken näkökulmasta\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Liisa sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>palaisi tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Paluu esitetään maanantaina vielä tulevana tapahtumana.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Menneisyydessä ollut aikomus\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Liisa sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>aikoi palata tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Ilmaus kertoo nimenomaan aikomuksesta.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Konditionaalin preesens \u003Cstrong>palaisi\u003C\u002Fstrong> voi referoinnissa ilmaista menneestä hetkestä katsottua tulevaa. Se ei tällöin välttämättä sisällä ehtoa. Konditionaali ei kuitenkaan ole pakollinen: myös \u003Cstrong>palaa\u003C\u002Fstrong> on mahdollinen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Keskiviikkona kerrottuna:\u003C\u002Fstrong> Liisa sanoi eilen, että hän \u003Cstrong>palaa ensi viikolla\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Paluu on tulevaisuudessa sekä tiistain sanomishetkestä että keskiviikon kerrontahetkestä katsottuna. Myös \u003Cem>Liisa sanoi eilen, että hän \u003Cstrong>palaisi ensi viikolla\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fem> on mahdollinen: konditionaali esittää paluun eilisestä sanomishetkestä katsottuna tulevana. Muoto \u003Cstrong>palaisi\u003C\u002Fstrong> ei siis tarkoita, että paluupäivä olisi jo mennyt.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Kun referoit arviota työn valmistumisesta tulevaan määräaikaan mennessä, luontevia vaihtoehtoja ovat \u003Cstrong>saavansa työn valmiiksi\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>työ olisi valmis\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Maanantaina hän arvioi työn valmistumisaikaa. Hän sanoi \u003Cstrong>saavansa työn valmiiksi perjantaihin mennessä\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Myös \u003Cem>Hän sanoi, että työ \u003Cstrong>olisi valmis perjantaihin mennessä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fem> ilmaisee maanantaista katsottua tulevaa valmiutta. Kumpikaan ilmaus ei vahvista työn todella valmistuneen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Konditionaalin perfekti\u003C\u002Fstrong> muodostetaan verbin \u003Cstrong>olla\u003C\u002Fstrong> konditionaalista ja pääverbin partisiipista: \u003Cstrong>olisi saanut\u003C\u002Fstrong>. Lause \u003Cem>Hän sanoi, että hän olisi saanut työn valmiiksi perjantaihin mennessä\u003C\u002Fem> tulkitaan helposti ehdolliseksi tai toteutumattomaan mahdollisuuteen viittaavaksi. Ehto voidaan ilmaista suoraan: \u003Cem>Hän sanoi, että hän olisi saanut työn valmiiksi perjantaihin mennessä, jos olisi saanut apua.\u003C\u002Fem> Siksi konditionaalin perfekti ei ole tässä selkeä valinta pelkän tulevan valmistumisen ilmaisemiseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>\u003Cstrong>Aikoi palata\u003C\u002Fstrong> ei ole pelkkä aikamuotovaihtoehto muodolle \u003Cstrong>palaa\u003C\u002Fstrong>. Verbi \u003Cstrong>aikoa\u003C\u002Fstrong> lisää aikomuksen merkityksen. Älä lisää sitä, jos alkuperäinen puhuja vain ennustaa tapahtuman: \u003Cem>Sääennusteessa sanottiin, että huomenna sataa.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Referointi ei myöskään vahvista tapahtuman toteutumista:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Liisa sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>palaisi tiistaina\u003C\u002Fstrong>. Hän kuitenkin sairastui ja \u003Cstrong>palasi vasta torstaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ensimmäinen lause kertoo Liisan ilmoituksesta. Toinen kertoo, mitä todella tapahtui.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Konditionaali voi toisessa yhteydessä ilmaista ehtoa: \u003Cem>Liisa sanoi, että hän palaisi tiistaina, jos saisi lipun.\u003C\u002Fem> Siksi tulevaisuustulkinta pitää aina tarkistaa asiayhteydestä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"muita-tapoja-ilmaista-menneest-katsottua-tulevaa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.1\u003C\u002Fspan>Muita tapoja ilmaista menneestä katsottua tulevaa\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Piti + infinitiivi\u003C\u002Fstrong> voi ilmaista aiempaa suunnitelmaa tai velvollisuutta: \u003Cem>Hänen \u003Cstrong>piti lähteä tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem> Lause ei yksin kerro, toteutuiko lähtö. Suunnitelman muuttuminen voidaan sanoa suoraan: \u003Cem>Hänen piti lähteä tiistaina, mutta matka peruuntui.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Rakenteet \u003Cstrong>olla tulossa\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>olla lähdössä\u003C\u002Fstrong> voivat ilmaista suunniteltua tai lähestyvää tapahtumaa: \u003Cem>Liisa sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>oli tulossa meille tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem> \u002F \u003Cem>Olli kertoi, että hän \u003Cstrong>oli lähdössä seuraavana aamuna\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem> Menneessä tilanteessa tulo tai lähtö oli vielä edessä. Asiayhteydestä riippuen \u003Cstrong>oli tulossa\u003C\u002Fstrong> voi myös tarkoittaa, että henkilö oli jo matkalla, ja \u003Cstrong>oli lähdössä\u003C\u002Fstrong>, että hän valmistautui juuri lähtemään.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>\u003Cstrong>Rekisteri: tulla + -maan\u002F-mään.\u003C\u002Fstrong> Rakenne korostaa tulevaa tapahtumaa ja voi kuulostaa painokkaalta tai muodolliselta: \u003Cem>Hän arvioi, että muutos \u003Cstrong>tulisi vaikuttamaan\u003C\u002Fstrong> kaikkien arkeen.\u003C\u002Fem> Tavallisessa referoinnissa riittää usein \u003Cem>Hän arvioi, että muutos \u003Cstrong>vaikuttaisi\u003C\u002Fstrong> kaikkien arkeen.\u003C\u002Fem> Rakennetta ei tarvita jokaiseen tulevaa koskevaan lauseeseen. Erota siitä konkreettinen liike: \u003Cem>Hän tuli hakemaan laukkunsa\u003C\u002Fem> kertoo saapumisesta jotakin tarkoitusta varten.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"ajanilmaukset-pitvt-aikajanan-selvn\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Ajanilmaukset pitävät aikajanan selvänä\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Sanat \u003Cstrong>tänään\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>huomenna\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>eilen\u003C\u002Fstrong> tarvitsevat ajallisen kiintopisteen. Referoinnissa se voi olla alkuperäinen puhetilanne tai nykyinen kerrontahetki. Jos näkökulma jää epäselväksi, käytä esimerkiksi ilmauksia \u003Cstrong>seuraavana päivänä\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>edellisenä päivänä\u003C\u002Fstrong> tai tarkkaa päivämäärää.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Maanantaina:\u003C\u002Fstrong> Olli sanoi: ”Lähden huomenna.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Keskiviikkona kerrottuna:\u003C\u002Fstrong> Olli sanoi maanantaina, että hän \u003Cstrong>lähtisi seuraavana päivänä eli tiistaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Muoto \u003Cstrong>lähtisi\u003C\u002Fstrong> ilmaisee maanantaista katsottua tulevaa, vaikka tiistai on keskiviikkona jo menneisyydessä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Jos kerrot keskiviikkona vain \u003Cem>Olli sanoi, että hän lähtee huomenna\u003C\u002Fem>, kuulija voi ymmärtää lähtöpäiväksi torstain. Tarkka ajanilmaus estää tämän tulkinnan.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--tip\">\u003Cp>Älä vaihda sanaa \u003Cstrong>huomenna\u003C\u002Fstrong> automaattisesti. Jos referoit puhetta vielä samana päivänä, se voi edelleen olla selvä: \u003Cem>Olli sanoi tänä aamuna, että hän lähtee huomenna.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"tarkista-nm-ennen-aikamuodon-valintaa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Tarkista nämä ennen aikamuodon valintaa\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Milloin asia sanottiin?\u003C\u002Fstrong> Erota alkuperäinen sanomishetki nykyisestä kerrontahetkestä.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Milloin tapahtuma on suhteessa sanomiseen?\u003C\u002Fstrong> Samanaikainen tilanne, aiempi tapahtuma vai myöhempi tapahtuma?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Minkä näkökulman säilytät?\u003C\u002Fstrong> Alkuperäiset aikamuodot voivat säilyä, mutta voit myös rakentaa menneen ajan näkökulman.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Ovatko ajanilmaukset selviä?\u003C\u002Fstrong> Lisää tarvittaessa viikonpäivä tai päivämäärä.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Muuttuuko merkitys?\u003C\u002Fstrong> Konditionaali voi ilmaista menneestä katsottua tulevaa, mutta \u003Cstrong>aikoa\u003C\u002Fstrong> ilmaisee aina myös aikomusta.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Muista:\u003C\u002Fstrong> mennyt johtoverbi ei määrää referaatin aikamuotoa yksin. Valitse muoto ja ajanilmaus yhdessä niin, että lukija ymmärtää tapahtumien järjestyksen.\u003C\u002Fp>\n",[1102,1106,1110,1114,1118,1122,1126,1130,1134],{"id":1103,"text":1104,"depth":16,"number":1105},"kenen-nkkulmasta-aikaa-katsotaan","Kenen näkökulmasta aikaa katsotaan?","1",{"id":1107,"text":1108,"depth":16,"number":1109},"referointi-ei-vaadi-aikamuodon-vaihtamista","Referointi ei vaadi aikamuodon vaihtamista","2",{"id":1111,"text":1112,"depth":21,"number":1113},"referoidut-kysymykset-ja-kskyt","Referoidut kysymykset ja käskyt","2.1",{"id":1115,"text":1116,"depth":16,"number":1117},"menneen-hetken-nkkulma","Menneen hetken näkökulma","3",{"id":1119,"text":1120,"depth":21,"number":1121},"referoinnin-lauseenvastikkeet","Referoinnin lauseenvastikkeet","3.1",{"id":1123,"text":1124,"depth":16,"number":1125},"tuleva-nykyhetkest-ja-menneest-katsottuna","Tuleva nykyhetkestä ja menneestä katsottuna","4",{"id":1127,"text":1128,"depth":21,"number":1129},"muita-tapoja-ilmaista-menneest-katsottua-tulevaa","Muita tapoja ilmaista menneestä katsottua tulevaa","4.1",{"id":1131,"text":1132,"depth":16,"number":1133},"ajanilmaukset-pitvt-aikajanan-selvn","Ajanilmaukset pitävät aikajanan selvänä","5",{"id":1135,"text":1136,"depth":16,"number":1137},"tarkista-nm-ennen-aikamuodon-valintaa","Tarkista nämä ennen aikamuodon valintaa","6"]