[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-page-fi-han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina":3,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa":25,"exercise-list-path-fi-none":45},{"id":4,"title":5,"slug":6,"seoDescription":7,"content":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11,"grammarTopics":12,"createdAt":19,"updatedAt":20,"vocabularyLists":21,"primaryTopicHub":22,"readyImages":24},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina","Hän- ja se-pronominit referoinnissa: miten rekisteri, puhetilanne ja teksti ohjaavat henkilöviittauksia sekä puhujan ja kertojan näkökulman tulkintaa.","Kun välität toisen sanoja tai ajatuksia, pronomini voi auttaa osoittamaan, kenen näkökulmasta asia esitetään. **Hän** ja **se** eivät kuitenkaan muodosta yksinkertaista vastakohtaparia: tulkintaan vaikuttavat rekisteri, puhetilanne ja se, kenestä tekstissä on jo puhuttu.\n\n## 1. Viittauskohde ja näkökulma ovat eri asioita\n\nPronominin tulkinnassa on kaksi kysymystä:\n\n- **Viittauskohde:** ketä pronomini tarkoittaa?\n- **Näkökulma:** kenen puhetta, ajatuksia tai kokemusta esitetään?\n\nNämä eivät aina ratkea samalla tavalla. Pronomini voi tarkoittaa henkilöä, jonka näkökulmaa ei parhaillaan seurata.\n\n:::example\nAino kertoi Leenasta. **Hän** oli muuttanut Turkuun.\n\nPronomini voi tarkoittaa Leenaa, mutta myös Aino on mahdollinen viittauskohde. Pelkkä **hän** ei ratkaise asiaa. Jälkimmäinen virke ei myöskään yksin osoita, onko tieto Ainon kertomaa vai kertojan lisäämä.\n:::\n\nNäkökulmaa ilmaisevat pronominien lisäksi esimerkiksi referointiverbit, kuten *sanoa*, *kertoa* ja *ajatella*, sekä ilmaukset *hänen mielestään* ja *hänen mukaansa*.\n\n## 2. Rekisteri ohjaa perusvalintaa\n\nKirjoitetussa yleiskielessä **hän** on tavallinen henkilöön viittaava pronomini. Monissa puhekielen muodoissa sama tehtävä kuuluu usein pronominille **se**. Puhekielen käytännöt vaihtelevat alueittain, puhujittain ja tilanteittain.\n\n| Ympäristö | Esimerkki | Tulkinnan lähtökohta |\n| --- | --- | --- |\n| Neutraali kirjoitettu yleiskieli | Tapasin Oskarin. **Hän** oli kiireinen. | Tavallinen henkilöviittaus; ei itsessään osoita Oskarin näkökulmaa. |\n| Arkinen puhe | Näin Oskarin. **Se** oli ihan väsynyt. | Monelle puhujalle neutraali henkilöviittaus. |\n| Toisen puheen välittäminen | Oskari sanoi, että **hän** tarvitsee lepoa. | Hän tarkoittaa ilman muuta ohjaavaa kontekstia tavallisesti Oskaria, jonka puhetta välitetään. |\n| Monikollinen henkilöviittaus yleiskielessä | Tapasin naapurit. **He** olivat kiireisiä. | He on tavallinen monikollinen henkilöpronomini. |\n| Monikollinen henkilöviittaus arkisessa puheessa | Näin naapurit. **Ne** oli ihan väsyneitä. | Ne on monelle puhujalle neutraali; myös verbin yksikkömuoto kuuluu tässä puhekieleen. |\n| Eläimet ja asiat yleiskielessä | Koira haukkui. **Se** halusi ulos. Avaimet löytyivät. **Ne** olivat taskussa. | Se ja ne ovat tavallisia viitattaessa eläimiin ja asioihin. |\n\n:::note\nIhmiseen viittaava **se** ei puhekielessä sellaisenaan ilmaise halveksuntaa. Vastaavasti **hän** ei automaattisesti ilmaise kohteliaisuutta. Sävy syntyy ilmauksen ja tilanteen kokonaisuudesta.\n:::\n\nMyös monikossa **ne → he** voi merkitä siirtymistä referoitujen henkilöiden näkökulmaan: *Naapurit soitti. Ne kuulosti väsyneiltä. Ne sanoi, että he tarvitsee lisää aikaa.* Esimerkki on puhekielinen, ja **he** viittaa siinä naapureihin heidän oman ilmoituksensa lähteinä. Vaihtelu ei ole pakollista eikä kaikille puhujille yhtä luontevaa. Eläimestä käytetään myös pronominia **hän** esimerkiksi eläintä inhimillistettäessä; neutraalin yleiskielen perusvalinta on **se**.\n\n## 3. Hän referoidun puhujan äänenä\n\nSuorassa esityksessä puhujan omat sanat säilyvät. Epäsuorassa esityksessä persoonamuodot sovitetaan kertojan tilanteeseen.\n\nYleiskielen rakenteessa *Mikko sanoi, että hän…* käyttökelpoinen oletustulkinta on, että **hän** tarkoittaa referointiverbin subjektia eli Mikkoa. Muuhun henkilöön viittaava tulkinta tarvitsee tuekseen kontekstin. Oletustulkinta auttaa lukemaan, mutta ei takaa viittauksen yksiselitteisyyttä.\n\n:::example\n**Suora esitys:** Sari sanoi: ”Minä tarvitsen lisää aikaa.”\n\n**Epäsuora esitys:** Sari sanoi, että **hän** tarvitsee lisää aikaa.\n\nTässä jälkimmäisen virkkeen **hän** tarkoittaa Saria: alkuperäinen puhuja puhui itsestään.\n:::\n\nKun **hän** viittaa henkilöön, jonka puhetta tai ajatuksia välitetään, käytöstä puhutaan *logoforisena* käyttönä. Huomio on siinä, että henkilö on referoidun puheen tai ajatuksen lähde.\n\nTämä tehtävä näkyy erityisen selvästi puheessa, jossa samasta henkilöstä käytetään muuten pronominia **se**:\n\n:::example\nSari soitti eilen. **Se** kuulosti väsyneeltä. Sari sanoi, että **hän** tarvitsee lisää aikaa.\n\nEnsimmäinen kuvaus kertoo, miltä Sari kuulosti kertojan mielestä. Viimeisessä virkkeessä välitetään Sarin omaa ilmoitusta. Vaihtelu **se → hän** voi tukea tätä näkökulman muutosta.\n:::\n\nVaihtelu ei ole pakollista. Puhekielessä myös *Sari sanoi, että se tarvitsee lisää aikaa* voi tarkoittaa, että Sari puhui itsestään. Toisaalta yleiskielen **hän** voi esiintyä kaikissa näissä tehtävissä ilman erityistä näkökulman vaihtumista.\n\n## 4. Hän ei takaa samaa viittauskohdetta\n\nReferointiverbin subjekti on usein luonteva tulkinta pronominille **hän**, mutta kyse ei ole ehdottomasta kielioppisäännöstä.\n\n:::example\n**Konteksti:** Keskustelussa on puhuttu Antin matkasta.\n\nMikko sanoi, että **hän** lähtee huomenna.\n\nPronomini voi tarkoittaa Mikkoa tai Anttia. Antti on jo keskustelun aiheena, joten häntä ei voi sulkea pois pelkän pronominin perusteella.\n:::\n\nYleiskielessä **tämä** auttaa erottamaan kaksi henkilöä toisistaan. Kun edeltävässä lauseessa on mainittu sekä subjekti että toinen henkilö, **tämä** viittaa yleensä jälkimmäiseen, muuhun kuin subjektiin. Tämä on tällaisen kahden henkilön asetelman tulkintatapa, ei tämä-pronominin kaikkia käyttötapoja koskeva sääntö.\n\n:::example\nMikko sanoi, että **hän** lähtee. → Tavallisesti lähtijä on Mikko.\n\nMikko kertoi Antista, että **tämä** lähtee. → Lähtijä on Antti, josta Mikko kertoi.\n:::\n\n### Referatiivinen lauseenvastike täsmentää viittausta\n\nReferatiivisessa lauseenvastikkeessa saman ja eri subjektin ero näkyy rakenteessa. Kun lähtijä on sama henkilö kuin sanoja, käytä tässä rakenteessa omistusliitettä **-nsä** ilman genetiivisubjektia. Kun lähtijä on joku muu, ilmaise hänet genetiivisubjektilla, kuten **hänen** tai **Antin**, ja jätä omistusliite pois.\n\n:::example\nMikko sanoi **lähtevänsä** huomenna. → Mikko sanoi itse lähtevänsä; omistusliite sitoo lähtijän yksiselitteisesti Mikkoon.\n\nMikko sanoi **hänen lähtevän** huomenna. → Lähtijä on joku muu kuin Mikko. Konteksti kertoo, ketä **hänen** tarkoittaa.\n\nMikko sanoi **Antin lähtevän** huomenna. → Lähtijä nimetään Antiksi.\n:::\n\nMyöskään pronominin vaihtaminen muotoon **se** ei varmasti erottaisi Anttia Mikosta. Jos henkilöllisyys on tärkeä, ilmaise se suoraan:\n\n- Mikko sanoi: ”**Minä** lähden huomenna.”\n- Mikko sanoi, että **Antti** lähtee huomenna.\n\n:::warning\nÄlä käytä sääntöä ”**hän** tarkoittaa puhujaa, **se** jotakuta muuta”. Se voi kuvata jonkin yksittäisen puhetilanteen tulkintaa, mutta ei suomen yleistä pronominijärjestelmää.\n:::\n\n## 5. Ajatukset, eläytyminen ja kertojan vastuu\n\nReferointi ei koske vain ääneen lausuttuja sanoja. Myös ajatuksia ja kokemuksia voidaan esittää henkilön näkökulmasta.\n\n:::example\nLiisa ajatteli, ettei **häntä** kuunneltu työpaikalla.\n\nEsimerkin tarkoitetussa tulkinnassa **häntä** viittaa Liisaan. Väite kuuntelematta jättämisestä esitetään Liisan ajatuksena, ei suoraan kertojan vahvistamana tosiasiana.\n:::\n\nMuoto **häntä** toimii tässä kuten **hän**: sama pronomini taipuu lauseen vaatimaan sijaan. Näkökulman rajaa osoittaa ennen kaikkea ilmaus **Liisa ajatteli**, ei pronomini yksin.\n\nKaunokirjallisessa kerronnassa henkilön näkökulmaan voidaan siirtyä myös ilman selvää referointiverbiä:\n\n:::example\nLiisa sulki työhuoneen oven. Miksi **häntä** ei koskaan kuunneltu? Huomenna hän ottaisi asian puheeksi.\n:::\n\nKysymys voidaan lukea Liisan omaksi ajatukseksi. Tulkintaa tukevat tilanne, kysymysmuoto ja sana *koskaan*. **Häntä** ei yksin tee jaksosta henkilön ajatusten esitystä.\n\nMyös puhekielen **hän** voi saada esimerkiksi leikillisen tai ironisen sävyn, jos se poikkeaa puhujan tavallisesta pronominivalinnasta. Tällaista sävyä ei kuitenkaan pidä päätellä ilman kontekstia.\n\n## 6. Tarkistuslista tulkintaan ja kirjoittamiseen\n\n1. **Tunnista rekisteri.** Onko kyse yleiskielisestä tekstistä, arkisesta puheesta vai tyylitellystä kerronnasta?\n2. **Etsi mahdolliset viittauskohteet.** Älä oleta, että pronomini tarkoittaa aina lähintä nimeä tai referointiverbin subjektia.\n3. **Etsi näkökulman merkit.** Kuka sanoo, ajattelee tai kokee? Mitkä ilmaukset osoittavat sen?\n4. **Arvioi pronominivaihtelua.** Se voi tukea näkökulman muutosta, mutta ei yksin todista sitä.\n5. **Poista haitallinen epäselvyys.** Käytä nimeä, suoraa esitystä tai selvää lähdeilmausta. Kahden henkilön erottamisessa auttaa myös **tämä**; referatiivisessa lauseenvastikkeessa omistusliite ilmaisee saman subjektin.\n\n**Hän** voi tuoda esiin referoidun henkilön oman äänen. **Se** voi olla täysin neutraali henkilöviittaus. Luotettava tulkinta syntyy aina pronominin, rekisterin ja kontekstin yhteispelistä.","fi","C1",172,[13],{"id":14,"name":15,"level":10,"language":9,"isCompleted":16,"completionPercentage":17,"totalExercises":18,"completedExercises":17},"01a11fce-222a-784d-af8f-77c03471b22d","Henkilöviittaus ja näkökulma referoinnissa",false,0,4,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],{"name":15,"slug":23,"language":9},"henkiloviittaus-ja-nakokulma-c1",[],[26,36],{"@id":27,"@type":28,"id":29,"grammarPage":30,"title":31,"instructions":32,"displayOrder":17,"type":33,"questionCount":34,"blankCount":34,"isCompleted":16,"ogImageUrl":35},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-30e8-7a32-9b9d-71e26f6cf250","GrammarExercise","01a11fce-30e8-7a32-9b9d-71e26f6cf250","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Kenen ääni kuuluu referoinnissa?","Valitse asiayhteyteen sopiva muoto tai tulkinta. Huomioi rekisteri ja se, mitä pronominista voi päätellä ilman lisätietoa.","word_select",15,"\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_29d8cad0-5b38-4d93-90a7-14b9f8a85c0a_hero.webp?v=1791534969",{"@id":37,"@type":28,"id":38,"grammarPage":30,"title":39,"instructions":40,"displayOrder":41,"type":33,"questionCount":42,"blankCount":43,"isCompleted":16,"ogImageUrl":44},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-3102-710c-a075-242394355ad7","01a11fce-3102-710c-a075-242394355ad7","Pronominit tekstin tulkinnassa ja muokkauksessa","Valitse perusteltu tulkinta tai pyydetyn merkityksen säilyttävä korjaus. Erota toisistaan viittauskohde, tiedon lähde ja tilanteen sävy.",1,13,14,"\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_52c18a88-0dff-4df5-aa94-5b24fd2a77d4_hero.webp?v=1791534969",null]