[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot":1047,"grammar-lesson-path-fi-ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot-vaikutusala-ja-puhujan-etaisyys-c2":1062,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45":1109,"grammar-quick-check-01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45":1120,"grammar-lesson-body-01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45-8mq10j0opr":1143},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011,"grammarTopics":1050,"createdAt":1056,"updatedAt":1057,"vocabularyLists":1058,"primaryTopicHub":1059,"readyImages":1061},"Tunnista ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot sekä se, miten lainattu ääni, näkökulma ja väitteeseen sitoutuminen erottuvat tekstissä.","Ironiassa, kaiussa ja moniäänisyydessä ratkaisevaa on, **kenen ääni kuuluu ja kuka sitoutuu sanottuun**. Opit erottamaan toisen ilmauksen toistamisen sen hyväksymisestä sekä tunnistamaan, miten lauserakenne, referointi ja näkökulman vaihtelu ohjaavat tulkintaa.\n\n## 1. Sama ilmaus, eri vastuu\n\n*Moniäänisyydessä* tekstissä tai puheessa on läsnä useita näkökulmia. Niitä ei tarvitse esittää suorina lainauksina: esimerkiksi toisen väite voidaan sisällyttää omaan puheeseen, asettaa kyseenalaiseksi tai jättää kertojan ja henkilön yhteiselle rajalle.\n\n*Kaiussa* puhuja nostaa uudelleen esiin aiemman ilmauksen, ajatuksen tai odotuksen. Sanatarkkaa toistoa ei tarvita. *Ironisessa kaiussa* puhuja samalla osoittaa etäisyyttä tähän ääneen. Ironia ei siis aina tarkoita vain sitä, että sanotaan tarkoituksen vastakohta.\n\n:::example\nUrakoitsija on luvannut, että remontti valmistuu vaivatta. Työ keskeytyy kolmannen kerran.\n\nAsukas: **Sujuvastihan tämä etenee.**\n\nLausumassa kaikuu aiempi lupaus. Myönteinen arvio törmää näkyvään tilanteeseen, jolloin se voidaan tulkita arvosteluksi.\n:::\n\n:::note\nSuomessa ei ole yksiselitteistä ironian taivutusmuotoa tai lausetyyppiä. Sama rakenne voi olla vilpitön, epäilevä, leikillinen tai ivallinen. Tulkinta syntyy rakenteen, asiayhteyden ja puheessa myös prosodian yhteisvaikutuksesta.\n:::\n\n## 2. Kaiku muuttaa väitteen käsittelyn kohteeksi\n\nKun toisen sanat nostetaan tarkasteltaviksi, puhuja ei välttämättä väitä niiden sisältöä todeksi. Erityisen selvästi tämä näkyy **että-alkuisissa itsenäisissä repliikeissä** sekä toistavissa kysymyksissä.\n\n| Tilanne ja ilmaus | Rakenteellinen keino | Mahdollinen tehtävä |\n| --- | --- | --- |\n| A: Tämä on tasapuolista. B: **Että tämä on tasapuolista!** | Itsenäinen että-alkuinen repliikki | Edeltävän väitteen hämmästelevä tai torjuva uudelleenesitys |\n| A: Tämä on tasapuolista. B: **Tasapuolistako tämä on?** | Toistettu arvio kysymyksen kohteena | Arvion pyytäminen perusteltavaksi tai sen haastaminen |\n| A: Sinä saat korjata kaiken. B: **Minäkö?** | Kysyvä lausekatkelma | Henkilövalinnan tarkistus, yllätys tai vastustus |\n| A: Ratkaisu on välttämätön. B: Se on **sinun mukaasi välttämätön**. | Näkökulman lähteen ilmaiseva rakenne | Arvion rajaaminen toisen vastuulle |\n\nEnsimmäisessä repliikissä **että** ei aloita tavallista, näkyvään johtolauseeseen liittyvää sivulausetta. Repliikki toimii itsenäisenä vuorona, jonka tulkinta nojaa edeltävään puheeseen. Sen tehtävänä voi olla myös myönteinen hämmästely: *Että sinä muistitkin!*\n\nKysymysmuoto puolestaan jättää avoimeksi, tarkistaako puhuja kuulemaansa vai torjuuko hän sen. **Minäkö?** ei sellaisenaan merkitse kieltäytymistä. Vastustava tulkinta tarvitsee tuekseen esimerkiksi tilanteen, jatkovuoron tai painotuksen.\n\n## 3. Referointi erottaa äänen ja sitoutumisen\n\nReferoinnissa on erotettava toisistaan **tiedon lähde**, **referoinnin tapa** ja **referoijan suhtautuminen**. Lähteen nimeäminen ei vielä osoita epäuskoa, eikä toisen puheen välittäminen sellaisenaan merkitse sen hyväksymistä.\n\n:::example\n**Suora esitys:** Leena sanoi: ”Minä ratkaisen asian huomenna.”\n\n**Epäsuora esitys:** Leena sanoi, että hän ratkaisee asian seuraavana päivänä.\n\n**Referatiivirakenne:** Leena sanoi ratkaisevansa asian seuraavana päivänä.\n:::\n\nEpäsuorassa esityksessä persoonan ja ajan ilmaukset sovitetaan referointitilanteeseen. **Hän** viittaa tässä Leenaan; laajemmassa tekstissä viittaus voi vaatia täsmennystä. Referatiivirakenteen **ratkaisevansa** ilmaisee tässä saman tekijän kuin johtolauseen subjekti *Leena*.\n\nSuomessa mennyt johtoverbi ei aiheuta automaattista aikamuodon siirtoa menneeseen. Esimerkissä **ratkaisee** kuvaa Leenan puhehetkeen nähden tulevaa ratkaisua. Myöskään *huomenna* ei vaihdu mekaanisesti ilmaukseksi *seuraavana päivänä*: valinta riippuu siitä, mistä ajankohdasta tapahtumia tarkastellaan.\n\nReferointiverbi ohjaa lukijaa eri tavoin:\n\n- **Leena sanoi, että ratkaisu on tasapuolinen.** Verbi nimeää puhetoiminnon ottamatta itsessään selvää kantaa väitteen totuuteen.\n- **Leena väitti, että ratkaisu on tasapuolinen.** Verbi esittää sisällön puolustettavana väitteenä ja voi korostaa etäisyyttä siihen, mutta ei yksin todista sitä vääräksi.\n- **Leena myönsi, että ratkaisu on epätasapuolinen.** Verbi kehystää sisällön tunnustetuksi asiaksi, usein vastahakoisen hyväksymisen kautta.\n\n:::warning\n**Leenan mukaan ratkaisu on tasapuolinen** kertoo näkökulman lähteen. Se ei yksin tarkoita, että kirjoittaja pitäisi ratkaisua epätasapuolisena. Älä päättele ironiaa pelkästä lähteen nimeämisestä.\n:::\n\n### Kuultu tieto ja etäännyttävä suhtautuminen\n\n**Kuulemma** ja **kuuluu olevan** ilmaisevat tiedon perustuvan muualta kuultuun. **Muka** ja **olevinaan** puolestaan voivat tuoda näkyviin puhujan etäisyyden esitettyyn väitteeseen tai omaksuttuun rooliin. Ero koskee siis sekä tiedon alkuperää että siihen suhtautumista.\n\n| Ilmaus | Tiedon tai suhtautumisen kehystys |\n| --- | --- |\n| **Hän sanoi olevansa sairas.** | Neutraali referointi nimeää puhujan lähteeksi ottamatta itsessään kantaa sairauden todellisuuteen. |\n| **Hän on kuulemma sairas.** | Tieto esitetään kuultuna; lähdettä ei nimetä eikä sairautta itsessään kyseenalaisteta. |\n| **Hän on muka sairas.** | Puhuja esittää sairauden väitteenä tai selityksenä, johon hän suhtautuu epäillen tai torjuvasti. |\n| **Hän on olevinaan asiantuntija.** | Henkilö esiintyy asiantuntijana tai pitää itseään sellaisena, mutta puhuja ottaa tähän rooliin etäisyyttä. |\n| **Hänen kuuluu olevan rikas.** | Henkilön kerrotaan olevan rikas; kyse on kuultuun tietoon perustuvasta ilmauksesta. |\n\n**Olevinaan**-rakenteessa possessiivisuffiksi mukautuu persoonaan: *Olen olevinani asiantuntija; olet olevinasi asiantuntija; hän on olevinaan asiantuntija.* Rakenne voi kuvata myös leikillistä teeskentelyä: *Lapsi on olevinaan lääkäri.* Se ei siis aina ilmaise ivaa.\n\nErota **hänen kuuluu olevan rikas** ja **hänen kuuluu olla paikalla**. Ensimmäisen *olevan* kuuluu kuultua tietoa välittävään referatiivirakenteeseen; jälkimmäisen *olla* liittyy tässä velvollisuutta ilmaisevaan rakenteeseen.\n\n:::note\n**Muka** ei kaikissa käyttöyhteyksissä ilmaise epäuskoa: leikissä *Tämä on muka linna* voi määrittää yhteisen kuvittelun lähtökohdan. Vastaavasti **kuulemma** ja **kuuluu olevan** voivat saada epäilevän sävyn asiayhteydestä, mutta kuultuun tietoon viittaaminen ei yksin tee ilmauksesta ironista.\n:::\n\n## 4. Vapaa epäsuora esitys yhdistää näkökulmia\n\n*Vapaassa epäsuorassa esityksessä* henkilön puhe tai ajatus tulee osaksi kerrontaa ilman selvää johtolausetta. Kolmas persoona ja kerronnan aikamuoto voivat säilyä, mutta kysymykset, huudahdukset, arviot ja ajan tai paikan ilmaukset suuntautuvat henkilön kokemukseen.\n\n:::example\nLeena sulki viestin. **Taasko hänen piti hoitaa kaikki yksin? Huomenna hän kyllä sanoisi vastaan.**\n:::\n\nKolmannen persoonan **hänen** ja **hän** sopivat kertojan esitykseen. Sen sijaan **taasko**, kysymysmuoto ja päättäväinen **kyllä** tuovat esiin Leenan kokemuksen. **Huomenna** hahmottuu tässä Leenan kokeman hetken eikä tekstin lukemishetken perusteella. Konditionaali **sanoisi** suuntaa ajatuksen menneestä tilanteesta eteenpäin; konditionaali ei kuitenkaan ole vapaan epäsuoran esityksen pakollinen tunnus.\n\nVertaa selvästi rajattua ajatuksen referointia:\n\n> Leena ajatteli, että hänen piti taas hoitaa kaikki yksin ja että hän sanoisi seuraavana päivänä vastaan.\n\nVapaassa epäsuorassa esityksessä raja kertojan ja henkilön arvioiden välillä jää usein tarkoituksellisesti avoimeksi. Teksti voi lähentää lukijaa henkilöön tai synnyttää ironista etäisyyttä. **Näkökulmien sekoittuminen ei itsessään ole ironiaa.**\n\n## 5. Ironinen etäisyys rakentuu vihjeiden kasautumisesta\n\nIroninen tulkinta vahvistuu, kun useat vihjeet tukevat toisiaan: aiempi lupaus kaikuu, myönteinen arvio on tilanteeseen nähden sopimaton ja rakenne esittää arvion muka yhteisesti hyväksyttynä.\n\n:::example\nJärjestäjä lupasi kaikille esteettömän pääsyn. Ainoa sisäänkäynti on kuitenkin portaiden yläpäässä.\n\n**Onpa esteetön sisäänkäynti!**\n\nHuudahduksen myönteinen arvio törmää kuvattuun esteeseen. Ironian kohteena on lupauksen ja toteutuksen ristiriita.\n:::\n\nLiitepartikkeli **-pa** ei tässä yksin tee lausumasta ironista. Aidosti esteettömän sisäänkäynnin äärellä sama lause voisi olla vilpitön, myönteisen yllätyksen ilmaus. Samoin **sujuvastihan tämä etenee** voi toisessa tilanteessa vahvistaa yhteistä havaintoa ilman ironiaa.\n\nVertaa saman perusväitteen *Tämä etenee sujuvasti* muunnelmia. **-han**, **-pa** ja **-kin** ovat liitepartikkeleita; **kyllä** on itsenäinen partikkeli. Taulukossa kuvataan niiden tehtäviä juuri näissä ilmauksissa.\n\n| Ilmaus | Vilpitön luenta työn sujuessa | Ironinen luenta työn jatkuvasti keskeytyessä |\n| --- | --- | --- |\n| **Sujuvastihan tämä etenee.** | Sujuvuus esitetään yhteisesti todettavana tai jo tiedettynä. | Puhuja käsittelee aiempaa lupausta sujuvuudesta ikään kuin yhteisenä havaintona. |\n| **Eteneepä tämä sujuvasti!** | Puhuja ilmaisee myönteistä hämmästystä. | Hämmästelevä kehu korostaa näkyvää ristiriitaa. |\n| **Tämä eteneekin sujuvasti.** | Puhuja huomaa työn sujuvan vastoin aiempaa epäilyään. | Puhuja esittää näennäisen myönteisen havainnon, vaikka tilanne antaa aihetta päinvastaiseen arvioon. |\n| **Kyllä tämä etenee sujuvasti.** | Puhuja vakuuttaa kuulijaa sujuvuudesta, esimerkiksi vastauksena epäilyyn. | Vakuutteleva sävy voi kaiuttaa perusteettomaksi osoittautunutta lupausta. |\n\n**-kin** voi muualla ilmaista myös lisäämistä, kuten lauseessa *Tämäkin työ etenee sujuvasti*. Sen kiinnittymiskohta ja asiayhteys vaikuttavat tulkintaan. Mikään taulukon partikkeleista ei yksin ratkaise, onko arvio vilpitön vai ironinen.\n\nKirjoituksessa lainausmerkit voivat nostaa yksittäisen nimityksen etäännytettäväksi:\n\n> Uudistuksen **”vapaaehtoisuus”** tarkoitti, että kieltäytyjä menetti työvuoronsa.\n\nTässä jatko tekee epäilyn näkyväksi. Lainausmerkit yksin voisivat merkitä myös suoraa lainausta, käsitteen tarkastelua tai tilapäistä nimitystä. Ne ovat tulkintaa ohjaava kirjoituskeino, eivät kieliopillinen ironiamerkki.\n\n:::tip\nJos haluat ilmaista arvostelun yksiselitteisesti, nimeä ristiriita: **Järjestäjä kutsui sisäänkäyntiä esteettömäksi, vaikka sinne pääsee vain portaita pitkin.** Ironia sopii tekstiin vain, jos lukijalla on riittävät edellytykset tunnistaa sen kohde ja sävy.\n:::\n\n## 6. Näin tarkistat moniäänisen tulkinnan\n\n1. **Paikanna ääni.** Onko ilmaus puhujan oma arvio, toisen väite vai yhteinen odotus?\n2. **Tunnista rakenne.** Onko kyse toistavasta kysymyksestä, että-repliikistä, referoinnista vai vapaasta epäsuorasta esityksestä?\n3. **Erota lähde ja sitoutuminen.** Kenen näkökulma nimetään, ja mitä puhuja itse hyväksyy tai kyseenalaistaa?\n4. **Etsi etäisyyden peruste.** Tukeeko tilanne ironista tulkintaa vai onko myös vilpitön luenta mahdollinen?\n5. **Säilytä perusteltu avoimuus.** Jos konteksti ei ratkaise tulkintaa, älä nimeä ironiseksi pelkkää kaikua tai moniäänisyyttä.\n\n**Kaiku tuo aiemman äänen kuuluviin, referointi järjestää äänten suhteita ja ironia ilmaisee etäisyyttä.** Yksi rakenne voi palvella kaikkia näitä tehtäviä, mutta sen merkitys ratkeaa vasta käyttöyhteydessään.",[1051],{"id":1052,"name":1053,"level":975,"language":9,"isCompleted":1054,"completionPercentage":1055,"totalExercises":46,"completedExercises":1055},"01a11fce-2242-78b2-9e97-19b5c9c2d6c2","Vaikutusala, kielteisyys ja puhujan etäisyys",false,0,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],{"name":1053,"slug":1060,"language":9},"vaikutusala-ja-puhujan-etaisyys-c2",[],{"id":1052,"name":1053,"slug":1060,"language":9,"level":975,"introduction":1063,"lessonCount":21,"totalExercises":46,"objectives":1064,"prerequisites":1068,"lessons":1070},"Aloitat liitepartikkelin kiinnittymiskohdan, fokuksen ja vaikutusalan erottamisesta. Laajennat tarkastelun kieltohakuisiin ilmauksiin ja implisiittiseen kieltoon. Lopuksi sovellat näitä erotteluja ironiaan ja moniäänisyyteen: mitä lause ilmaisee, mitä asiayhteys vihjaa ja kenen kannaksi väite tulkitaan?",[1065,1066,1067],"Rajaat liitepartikkelin ja kielteisyyden vaikutusalan.","Erotat rakenteeseen kuuluvan merkityksen peruttavasta kontekstipäätelmästä.","Perustelet ironisen tulkinnan usean vihjeen avulla.",[1069],"Tunnet liitepartikkelit, kiellon ja fokuksen sekä referoinnin näkökulmat.",[1071,1082,1099],{"id":1018,"contentId":1072,"slug":1020,"title":1019,"level":975,"summary":1073,"order":11,"exercises":1074},"pg_9fff8d89-c2c0-4201-a24a-927b4a364bfc","Erota liitteen kiinnittymiskohta fokuksesta ja vaikutusalasta sekä tulkitse lisääminen ja odotuksen muutos.",[1075,1079],{"id":1076,"title":1077,"order":1055,"type":1078},"01a11fce-3f0a-76b1-978a-0ebe66724021","Mitä liitepartikkelista voi päätellä?","word_select",{"id":1080,"title":1081,"order":11,"type":1078},"01a11fce-3f24-7170-8b87-55a7fadc6918","Liitteen paikka ja asiayhteyden rajat",{"id":1013,"contentId":1083,"slug":1015,"title":1014,"level":975,"summary":1084,"order":16,"exercises":1085},"pg_64ee780c-2045-4f8c-b122-f7ebdfe89d9f","Selvitä kieltohakuisten ilmausten käyttöympäristö ja erota rakenteen kielteinen sisältö kontekstissa syntyvästä torjunnasta.",[1086,1089,1092,1096],{"id":1087,"title":1088,"order":1055,"type":1078},"01a11fce-3990-741e-805c-ae404ef1f2a9","Kieltohakuisten ilmausten käyttö ja vaikutusala",{"id":1090,"title":1091,"order":11,"type":1078},"01a11fce-39a4-78a8-a883-3725ee7626e9","Implisiittinen kielto ja päätelmien rajat",{"id":1093,"title":1094,"order":16,"type":1095},"01a11fce-39b8-7701-a1b2-d6b0f9de2723","Kielteisen tulkinnan rakenteet","sentence_builder",{"id":1097,"title":1098,"order":21,"type":1095},"01a11fce-39ca-7f26-8679-47b6bb59491a","Avoimet mahdollisuudet ja toteutumatta jääminen",{"id":1008,"contentId":1100,"slug":1010,"title":1009,"level":975,"summary":1101,"order":21,"exercises":1102},"pg_b4a26846-c03d-4f6d-8e8e-3527f310979e","Tunnista toisen äänen kaiku ja arvioi, tukeeko asiayhteys ironista etäisyyttä vai vilpitöntä tulkintaa.",[1103,1106],{"id":1104,"title":1105,"order":1055,"type":1078},"01a11fce-3424-7b76-beff-337ce46143e2","Kenen ääni kuuluu ja mihin puhuja sitoutuu?",{"id":1107,"title":1108,"order":11,"type":1078},"01a11fce-3450-7518-8c5b-27d22f0d242c","Kaiun tulkinnan rajat ja vaihtuvat näkökulmat",[1110,1116],{"@id":1111,"@type":1112,"id":1104,"grammarPage":1113,"title":1105,"instructions":1114,"displayOrder":1055,"type":1078,"questionCount":81,"blankCount":131,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1115},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-3424-7b76-beff-337ce46143e2","GrammarExercise","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Valitse asiayhteyteen sopiva täydennys. Erota ilmauksen rakenne, tiedon lähde ja puhujan suhtautuminen. Älä päättele ironiaa pelkästä yksittäisestä muodosta.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_d352c668-c20d-44d5-a206-e7330006d248_hero.webp?v=1791534969",{"@id":1117,"@type":1112,"id":1107,"grammarPage":1113,"title":1108,"instructions":1118,"displayOrder":11,"type":1078,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1119},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-3450-7518-8c5b-27d22f0d242c","Valitse asiayhteyden perustelema täydennys. Tarkastele erityisesti sitä, mitä ilmauksesta voi päätellä ja mikä jää avoimeksi.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_25216c8d-463f-48f7-8d7a-6a63e3c72786_hero.webp?v=1791534969",{"id":1104,"grammarPage":1113,"title":1105,"instructions":1114,"seoTitle":1121,"seoDescription":1122,"displayOrder":1055,"type":1078,"questions":1123,"ogImageUrl":1115},"Ironia ja moniäänisyys: tulkintaharjoitukset","Harjoittele ironian, kaiun ja moniäänisyyden tulkintaa aukkotehtävissä, joiden keskustelut ja kertovat katkelmat käsittelevät työtä, lupauksia ja leikkiä.",[1124],{"id":1125,"sentenceTemplate":1126,"displayOrder":1055,"explanation":1127,"exampleSentence":1128,"blanks":1129},"01a11fce-3424-7e42-beff-337ce6ce8c65","Puheenjohtaja lupasi lyhyen kokouksen. Kolmen tunnin kuluttua osallistuja totesi: ”Todellinen pikapalaveri.” Kommentti ei toista lupausta sanatarkasti, mutta __1__.","Lyhyeksi luvatun kokouksen kolmen tunnin kesto tekee pikapalaveriksi kutsumisesta ristiriitaisen arvion. Kaiku voi palauttaa mieleen ajatuksen ilman sanatarkkaa toistoa; tässä ristiriita tukee ironista etäisyyttä.","Mainos lupasi hiljaisen huoneen. Kun seinän takana alkoi poraus, vieras huokaisi: ”Oikea rauhan tyyssija.”",[1130],{"id":1131,"blankNumber":11,"options":1132},"01a11fce-3424-7dee-beff-337ce625b6c8",[1133,1136,1140],{"id":1134,"optionText":1135,"isCorrect":1054,"displayOrder":1055},"01a11fce-3424-7d5a-beff-337ce470f511","hyväksyy sen toteutuneena ilman arvostelua",{"id":1137,"optionText":1138,"isCorrect":1139,"displayOrder":11},"01a11fce-3424-7d9e-beff-337ce4e4e6d0","kaiuttaa sitä ja ottaa siihen ironista etäisyyttä",true,{"id":1141,"optionText":1142,"isCorrect":1054,"displayOrder":16},"01a11fce-3424-7dca-beff-337ce56524be","lakkaa olemasta kaikua, koska sanamuoto vaihtuu",{"html":1144,"toc":1145},"\u003Cp>Ironiassa, kaiussa ja moniäänisyydessä ratkaisevaa on, \u003Cstrong>kenen ääni kuuluu ja kuka sitoutuu sanottuun\u003C\u002Fstrong>. Opit erottamaan toisen ilmauksen toistamisen sen hyväksymisestä sekä tunnistamaan, miten lauserakenne, referointi ja näkökulman vaihtelu ohjaavat tulkintaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"sama-ilmaus-eri-vastuu\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Sama ilmaus, eri vastuu\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cem>Moniäänisyydessä\u003C\u002Fem> tekstissä tai puheessa on läsnä useita näkökulmia. Niitä ei tarvitse esittää suorina lainauksina: esimerkiksi toisen väite voidaan sisällyttää omaan puheeseen, asettaa kyseenalaiseksi tai jättää kertojan ja henkilön yhteiselle rajalle.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cem>Kaiussa\u003C\u002Fem> puhuja nostaa uudelleen esiin aiemman ilmauksen, ajatuksen tai odotuksen. Sanatarkkaa toistoa ei tarvita. \u003Cem>Ironisessa kaiussa\u003C\u002Fem> puhuja samalla osoittaa etäisyyttä tähän ääneen. Ironia ei siis aina tarkoita vain sitä, että sanotaan tarkoituksen vastakohta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Urakoitsija on luvannut, että remontti valmistuu vaivatta. Työ keskeytyy kolmannen kerran.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Asukas: \u003Cstrong>Sujuvastihan tämä etenee.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Lausumassa kaikuu aiempi lupaus. Myönteinen arvio törmää näkyvään tilanteeseen, jolloin se voidaan tulkita arvosteluksi.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Suomessa ei ole yksiselitteistä ironian taivutusmuotoa tai lausetyyppiä. Sama rakenne voi olla vilpitön, epäilevä, leikillinen tai ivallinen. Tulkinta syntyy rakenteen, asiayhteyden ja puheessa myös prosodian yhteisvaikutuksesta.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"kaiku-muuttaa-vitteen-ksittelyn-kohteeksi\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Kaiku muuttaa väitteen käsittelyn kohteeksi\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kun toisen sanat nostetaan tarkasteltaviksi, puhuja ei välttämättä väitä niiden sisältöä todeksi. Erityisen selvästi tämä näkyy \u003Cstrong>että-alkuisissa itsenäisissä repliikeissä\u003C\u002Fstrong> sekä toistavissa kysymyksissä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Tilanne ja ilmaus\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Rakenteellinen keino\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Mahdollinen tehtävä\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>A: Tämä on tasapuolista. B: \u003Cstrong>Että tämä on tasapuolista!\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Itsenäinen että-alkuinen repliikki\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Edeltävän väitteen hämmästelevä tai torjuva uudelleenesitys\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>A: Tämä on tasapuolista. B: \u003Cstrong>Tasapuolistako tämä on?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Toistettu arvio kysymyksen kohteena\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Arvion pyytäminen perusteltavaksi tai sen haastaminen\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>A: Sinä saat korjata kaiken. B: \u003Cstrong>Minäkö?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Kysyvä lausekatkelma\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Henkilövalinnan tarkistus, yllätys tai vastustus\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>A: Ratkaisu on välttämätön. B: Se on \u003Cstrong>sinun mukaasi välttämätön\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Näkökulman lähteen ilmaiseva rakenne\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Arvion rajaaminen toisen vastuulle\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Ensimmäisessä repliikissä \u003Cstrong>että\u003C\u002Fstrong> ei aloita tavallista, näkyvään johtolauseeseen liittyvää sivulausetta. Repliikki toimii itsenäisenä vuorona, jonka tulkinta nojaa edeltävään puheeseen. Sen tehtävänä voi olla myös myönteinen hämmästely: \u003Cem>Että sinä muistitkin!\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kysymysmuoto puolestaan jättää avoimeksi, tarkistaako puhuja kuulemaansa vai torjuuko hän sen. \u003Cstrong>Minäkö?\u003C\u002Fstrong> ei sellaisenaan merkitse kieltäytymistä. Vastustava tulkinta tarvitsee tuekseen esimerkiksi tilanteen, jatkovuoron tai painotuksen.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"referointi-erottaa-nen-ja-sitoutumisen\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Referointi erottaa äänen ja sitoutumisen\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Referoinnissa on erotettava toisistaan \u003Cstrong>tiedon lähde\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>referoinnin tapa\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>referoijan suhtautuminen\u003C\u002Fstrong>. Lähteen nimeäminen ei vielä osoita epäuskoa, eikä toisen puheen välittäminen sellaisenaan merkitse sen hyväksymistä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Suora esitys:\u003C\u002Fstrong> Leena sanoi: ”Minä ratkaisen asian huomenna.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Epäsuora esitys:\u003C\u002Fstrong> Leena sanoi, että hän ratkaisee asian seuraavana päivänä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Referatiivirakenne:\u003C\u002Fstrong> Leena sanoi ratkaisevansa asian seuraavana päivänä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Epäsuorassa esityksessä persoonan ja ajan ilmaukset sovitetaan referointitilanteeseen. \u003Cstrong>Hän\u003C\u002Fstrong> viittaa tässä Leenaan; laajemmassa tekstissä viittaus voi vaatia täsmennystä. Referatiivirakenteen \u003Cstrong>ratkaisevansa\u003C\u002Fstrong> ilmaisee tässä saman tekijän kuin johtolauseen subjekti \u003Cem>Leena\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Suomessa mennyt johtoverbi ei aiheuta automaattista aikamuodon siirtoa menneeseen. Esimerkissä \u003Cstrong>ratkaisee\u003C\u002Fstrong> kuvaa Leenan puhehetkeen nähden tulevaa ratkaisua. Myöskään \u003Cem>huomenna\u003C\u002Fem> ei vaihdu mekaanisesti ilmaukseksi \u003Cem>seuraavana päivänä\u003C\u002Fem>: valinta riippuu siitä, mistä ajankohdasta tapahtumia tarkastellaan.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Referointiverbi ohjaa lukijaa eri tavoin:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Leena sanoi, että ratkaisu on tasapuolinen.\u003C\u002Fstrong> Verbi nimeää puhetoiminnon ottamatta itsessään selvää kantaa väitteen totuuteen.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Leena väitti, että ratkaisu on tasapuolinen.\u003C\u002Fstrong> Verbi esittää sisällön puolustettavana väitteenä ja voi korostaa etäisyyttä siihen, mutta ei yksin todista sitä vääräksi.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Leena myönsi, että ratkaisu on epätasapuolinen.\u003C\u002Fstrong> Verbi kehystää sisällön tunnustetuksi asiaksi, usein vastahakoisen hyväksymisen kautta.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>\u003Cstrong>Leenan mukaan ratkaisu on tasapuolinen\u003C\u002Fstrong> kertoo näkökulman lähteen. Se ei yksin tarkoita, että kirjoittaja pitäisi ratkaisua epätasapuolisena. Älä päättele ironiaa pelkästä lähteen nimeämisestä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch3 id=\"kuultu-tieto-ja-etnnyttv-suhtautuminen\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.1\u003C\u002Fspan>Kuultu tieto ja etäännyttävä suhtautuminen\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kuulemma\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>kuuluu olevan\u003C\u002Fstrong> ilmaisevat tiedon perustuvan muualta kuultuun. \u003Cstrong>Muka\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>olevinaan\u003C\u002Fstrong> puolestaan voivat tuoda näkyviin puhujan etäisyyden esitettyyn väitteeseen tai omaksuttuun rooliin. Ero koskee siis sekä tiedon alkuperää että siihen suhtautumista.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Ilmaus\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Tiedon tai suhtautumisen kehystys\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Hän sanoi olevansa sairas.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Neutraali referointi nimeää puhujan lähteeksi ottamatta itsessään kantaa sairauden todellisuuteen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Hän on kuulemma sairas.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Tieto esitetään kuultuna; lähdettä ei nimetä eikä sairautta itsessään kyseenalaisteta.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Hän on muka sairas.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja esittää sairauden väitteenä tai selityksenä, johon hän suhtautuu epäillen tai torjuvasti.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Hän on olevinaan asiantuntija.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Henkilö esiintyy asiantuntijana tai pitää itseään sellaisena, mutta puhuja ottaa tähän rooliin etäisyyttä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Hänen kuuluu olevan rikas.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Henkilön kerrotaan olevan rikas; kyse on kuultuun tietoon perustuvasta ilmauksesta.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Olevinaan\u003C\u002Fstrong>-rakenteessa possessiivisuffiksi mukautuu persoonaan: \u003Cem>Olen olevinani asiantuntija; olet olevinasi asiantuntija; hän on olevinaan asiantuntija.\u003C\u002Fem> Rakenne voi kuvata myös leikillistä teeskentelyä: \u003Cem>Lapsi on olevinaan lääkäri.\u003C\u002Fem> Se ei siis aina ilmaise ivaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Erota \u003Cstrong>hänen kuuluu olevan rikas\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>hänen kuuluu olla paikalla\u003C\u002Fstrong>. Ensimmäisen \u003Cem>olevan\u003C\u002Fem> kuuluu kuultua tietoa välittävään referatiivirakenteeseen; jälkimmäisen \u003Cem>olla\u003C\u002Fem> liittyy tässä velvollisuutta ilmaisevaan rakenteeseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>\u003Cstrong>Muka\u003C\u002Fstrong> ei kaikissa käyttöyhteyksissä ilmaise epäuskoa: leikissä \u003Cem>Tämä on muka linna\u003C\u002Fem> voi määrittää yhteisen kuvittelun lähtökohdan. Vastaavasti \u003Cstrong>kuulemma\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>kuuluu olevan\u003C\u002Fstrong> voivat saada epäilevän sävyn asiayhteydestä, mutta kuultuun tietoon viittaaminen ei yksin tee ilmauksesta ironista.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"vapaa-epsuora-esitys-yhdist-nkkulmia\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Vapaa epäsuora esitys yhdistää näkökulmia\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cem>Vapaassa epäsuorassa esityksessä\u003C\u002Fem> henkilön puhe tai ajatus tulee osaksi kerrontaa ilman selvää johtolausetta. Kolmas persoona ja kerronnan aikamuoto voivat säilyä, mutta kysymykset, huudahdukset, arviot ja ajan tai paikan ilmaukset suuntautuvat henkilön kokemukseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Leena sulki viestin. \u003Cstrong>Taasko hänen piti hoitaa kaikki yksin? Huomenna hän kyllä sanoisi vastaan.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Kolmannen persoonan \u003Cstrong>hänen\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>hän\u003C\u002Fstrong> sopivat kertojan esitykseen. Sen sijaan \u003Cstrong>taasko\u003C\u002Fstrong>, kysymysmuoto ja päättäväinen \u003Cstrong>kyllä\u003C\u002Fstrong> tuovat esiin Leenan kokemuksen. \u003Cstrong>Huomenna\u003C\u002Fstrong> hahmottuu tässä Leenan kokeman hetken eikä tekstin lukemishetken perusteella. Konditionaali \u003Cstrong>sanoisi\u003C\u002Fstrong> suuntaa ajatuksen menneestä tilanteesta eteenpäin; konditionaali ei kuitenkaan ole vapaan epäsuoran esityksen pakollinen tunnus.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Vertaa selvästi rajattua ajatuksen referointia:\u003C\u002Fp>\n\u003Cblockquote>\n\u003Cp>Leena ajatteli, että hänen piti taas hoitaa kaikki yksin ja että hän sanoisi seuraavana päivänä vastaan.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fblockquote>\n\u003Cp>Vapaassa epäsuorassa esityksessä raja kertojan ja henkilön arvioiden välillä jää usein tarkoituksellisesti avoimeksi. Teksti voi lähentää lukijaa henkilöön tai synnyttää ironista etäisyyttä. \u003Cstrong>Näkökulmien sekoittuminen ei itsessään ole ironiaa.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"ironinen-etisyys-rakentuu-vihjeiden-kasautumisesta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Ironinen etäisyys rakentuu vihjeiden kasautumisesta\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Ironinen tulkinta vahvistuu, kun useat vihjeet tukevat toisiaan: aiempi lupaus kaikuu, myönteinen arvio on tilanteeseen nähden sopimaton ja rakenne esittää arvion muka yhteisesti hyväksyttynä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Järjestäjä lupasi kaikille esteettömän pääsyn. Ainoa sisäänkäynti on kuitenkin portaiden yläpäässä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Onpa esteetön sisäänkäynti!\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Huudahduksen myönteinen arvio törmää kuvattuun esteeseen. Ironian kohteena on lupauksen ja toteutuksen ristiriita.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Liitepartikkeli \u003Cstrong>-pa\u003C\u002Fstrong> ei tässä yksin tee lausumasta ironista. Aidosti esteettömän sisäänkäynnin äärellä sama lause voisi olla vilpitön, myönteisen yllätyksen ilmaus. Samoin \u003Cstrong>sujuvastihan tämä etenee\u003C\u002Fstrong> voi toisessa tilanteessa vahvistaa yhteistä havaintoa ilman ironiaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Vertaa saman perusväitteen \u003Cem>Tämä etenee sujuvasti\u003C\u002Fem> muunnelmia. \u003Cstrong>-han\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>-pa\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>-kin\u003C\u002Fstrong> ovat liitepartikkeleita; \u003Cstrong>kyllä\u003C\u002Fstrong> on itsenäinen partikkeli. Taulukossa kuvataan niiden tehtäviä juuri näissä ilmauksissa.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Ilmaus\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Vilpitön luenta työn sujuessa\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Ironinen luenta työn jatkuvasti keskeytyessä\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Sujuvastihan tämä etenee.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Sujuvuus esitetään yhteisesti todettavana tai jo tiedettynä.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja käsittelee aiempaa lupausta sujuvuudesta ikään kuin yhteisenä havaintona.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Eteneepä tämä sujuvasti!\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja ilmaisee myönteistä hämmästystä.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Hämmästelevä kehu korostaa näkyvää ristiriitaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Tämä eteneekin sujuvasti.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja huomaa työn sujuvan vastoin aiempaa epäilyään.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja esittää näennäisen myönteisen havainnon, vaikka tilanne antaa aihetta päinvastaiseen arvioon.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Kyllä tämä etenee sujuvasti.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja vakuuttaa kuulijaa sujuvuudesta, esimerkiksi vastauksena epäilyyn.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Vakuutteleva sävy voi kaiuttaa perusteettomaksi osoittautunutta lupausta.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>\u003Cstrong>-kin\u003C\u002Fstrong> voi muualla ilmaista myös lisäämistä, kuten lauseessa \u003Cem>Tämäkin työ etenee sujuvasti\u003C\u002Fem>. Sen kiinnittymiskohta ja asiayhteys vaikuttavat tulkintaan. Mikään taulukon partikkeleista ei yksin ratkaise, onko arvio vilpitön vai ironinen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kirjoituksessa lainausmerkit voivat nostaa yksittäisen nimityksen etäännytettäväksi:\u003C\u002Fp>\n\u003Cblockquote>\n\u003Cp>Uudistuksen \u003Cstrong>”vapaaehtoisuus”\u003C\u002Fstrong> tarkoitti, että kieltäytyjä menetti työvuoronsa.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fblockquote>\n\u003Cp>Tässä jatko tekee epäilyn näkyväksi. Lainausmerkit yksin voisivat merkitä myös suoraa lainausta, käsitteen tarkastelua tai tilapäistä nimitystä. Ne ovat tulkintaa ohjaava kirjoituskeino, eivät kieliopillinen ironiamerkki.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--tip\">\u003Cp>Jos haluat ilmaista arvostelun yksiselitteisesti, nimeä ristiriita: \u003Cstrong>Järjestäjä kutsui sisäänkäyntiä esteettömäksi, vaikka sinne pääsee vain portaita pitkin.\u003C\u002Fstrong> Ironia sopii tekstiin vain, jos lukijalla on riittävät edellytykset tunnistaa sen kohde ja sävy.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"nin-tarkistat-moninisen-tulkinnan\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Näin tarkistat moniäänisen tulkinnan\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Paikanna ääni.\u003C\u002Fstrong> Onko ilmaus puhujan oma arvio, toisen väite vai yhteinen odotus?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tunnista rakenne.\u003C\u002Fstrong> Onko kyse toistavasta kysymyksestä, että-repliikistä, referoinnista vai vapaasta epäsuorasta esityksestä?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Erota lähde ja sitoutuminen.\u003C\u002Fstrong> Kenen näkökulma nimetään, ja mitä puhuja itse hyväksyy tai kyseenalaistaa?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Etsi etäisyyden peruste.\u003C\u002Fstrong> Tukeeko tilanne ironista tulkintaa vai onko myös vilpitön luenta mahdollinen?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Säilytä perusteltu avoimuus.\u003C\u002Fstrong> Jos konteksti ei ratkaise tulkintaa, älä nimeä ironiseksi pelkkää kaikua tai moniäänisyyttä.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kaiku tuo aiemman äänen kuuluviin, referointi järjestää äänten suhteita ja ironia ilmaisee etäisyyttä.\u003C\u002Fstrong> Yksi rakenne voi palvella kaikkia näitä tehtäviä, mutta sen merkitys ratkeaa vasta käyttöyhteydessään.\u003C\u002Fp>\n",[1146,1150,1154,1158,1162,1166,1170],{"id":1147,"text":1148,"depth":16,"number":1149},"sama-ilmaus-eri-vastuu","Sama ilmaus, eri vastuu","1",{"id":1151,"text":1152,"depth":16,"number":1153},"kaiku-muuttaa-vitteen-ksittelyn-kohteeksi","Kaiku muuttaa väitteen käsittelyn kohteeksi","2",{"id":1155,"text":1156,"depth":16,"number":1157},"referointi-erottaa-nen-ja-sitoutumisen","Referointi erottaa äänen ja sitoutumisen","3",{"id":1159,"text":1160,"depth":21,"number":1161},"kuultu-tieto-ja-etnnyttv-suhtautuminen","Kuultu tieto ja etäännyttävä suhtautuminen","3.1",{"id":1163,"text":1164,"depth":16,"number":1165},"vapaa-epsuora-esitys-yhdist-nkkulmia","Vapaa epäsuora esitys yhdistää näkökulmia","4",{"id":1167,"text":1168,"depth":16,"number":1169},"ironinen-etisyys-rakentuu-vihjeiden-kasautumisesta","Ironinen etäisyys rakentuu vihjeiden kasautumisesta","5",{"id":1171,"text":1172,"depth":16,"number":1173},"nin-tarkistat-moninisen-tulkinnan","Näin tarkistat moniäänisen tulkinnan","6"]