[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset":1047,"grammar-lesson-path-fi-kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset-johdosten-rakenne-ja-merkityksen-rajat-c1":1245,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908":1274,"grammar-quick-check-01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908":1285,"grammar-lesson-body-01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908-8xsczxyg9":1307},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":947,"title":948,"slug":949,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":839,"displayOrder":950,"grammarTopics":1050,"createdAt":1056,"updatedAt":1057,"vocabularyLists":1058,"primaryTopicHub":1242,"readyImages":1244},"Kausatiivisten ja teettoa ilmaisevien verbien muodostus, merkityserot ja lauserakenteet: aiheuttaja, työn tekijä sekä objektin ja sijamuodon valinta.","Kausatiivinen verbi ilmaisee, että jokin aiheuttaa toimintaa, kokemuksen tai muutoksen. Teettoa ilmaiseva verbi puolestaan nostaa esiin sen, joka järjestää työn toisen tehtäväksi. Näiden johdosten tulkinnassa ratkaisevat verbin rakenne, lauseen osallistujat ja asiayhteys.\n\n## 1. Aiheuttaminen ja teettäminen\n\n**Kausatiivisuus** tarkoittaa aiheuttamista. Aiheuttaja voi olla ihminen, tapahtuma tai eloton asia, eikä aiheuttaminen välttämättä ole tarkoituksellista. **Teetto** on aiheuttamisen erityistapaus: joku saa toisen tekemään jotakin esimerkiksi tilaamalla, pyytämällä tai määräämällä.\n\n| Lähtötilanne | Aiheuttaminen tai teetto | Merkityssuhde |\n| --- | --- | --- |\n| Lapsi herää. | Äiti **herättää** lapsen. | Äiti aiheuttaa heräämisen. |\n| Yleisö nauraa. | Esiintyjä **naurattaa** yleisöä. | Esiintyjä saa yleisön nauramaan. |\n| Mekaanikko korjaa auton. | Omistaja **korjauttaa** auton. | Omistaja järjestää korjaamisen. |\n| Rakennusliike rakentaa talon. | Perhe **rakennuttaa** talon. | Perhe toimii työn teettäjänä. |\n\nEro ei siis ole vain toiminnan voimakkuudessa. Lauseessa *Perhe rakentaa talon* perhe esitetään rakentajana, kun taas *Perhe rakennuttaa talon* erottaa teettäjän varsinaisesta rakentajasta.\n\n:::note\nEro suoran ja välillisen toiminnan välillä ei ole ehdoton. Arkikielessä esimerkiksi *Rakensimme talon* voi kuvata myös hanketta, jossa suuri osa työstä ostettiin ammattilaisilta. **Rakennutimme talon** tuo teettäjän roolin selvemmin esiin.\n:::\n\n## 2. Johdoksen muoto ja kantaverbi\n\nKausatiivisissa ja teettoa ilmaisevissa verbeissä esiintyy muun muassa johdinainesta **-tta-\u002F-ttä-** ja **-utta-\u002F-yttä-**. Johdin liittyy vartaloon, joten johdosta ei yleensä muodosteta lisäämällä päätettä suoraan kantaverbin perusmuotoon.\n\nMerkinnöissä **-ttA-** ja **-UttA-** isot kirjaimet tarkoittavat vokaalisoinnun mukaisia vaihtoehtoja: *A* on **a\u002Fä** ja *U* on **u\u002Fy**. Johtimen valintaan vaikuttavat kantaverbin vartalon rakenne, tavumäärä ja vakiintunut johtomalli. Tavumäärää tarkastellaan vartalosta, ei pelkästä perusmuodosta, eikä se yksin ratkaise valintaa.\n\n- **-ttA-** esiintyy esimerkiksi yksitavuisten vokaalivartaloiden yhteydessä: *syö- → syöttää*, *juo- → juottaa*. Sitä käytetään myös monissa kaksitavuiseen vartaloon perustuvissa kausatiiveissa: *naura- → naurattaa*. Verbin *herätä* johdos perustuu lyhyeen vartaloainekseen *herä-*: *herä- → herättää*, ei persoonamuodossa *herään* näkyvään pitkään vokaaliin.\n- **-UttA-** on tavallinen teettojohdoksissa. Supistumaverbeistä saadaan esimerkiksi *korjata → korjauttaa* ja *maalata → maalauttaa*: johdin liittyy aineksiin *korja-* ja *maala-*. Monitavuisissa **-ttaa\u002F-ttää**-verbeissä tavallinen malli on *kirjoittaa → kirjoituttaa* ja *valmistaa → valmistuttaa*. Koko perusmuotoa ei säilytetä johtimen edellä.\n\n| Kantaverbi | Johdos | Tavallinen tulkinta |\n| --- | --- | --- |\n| herätä | **herättää** | saada joku heräämään |\n| nauraa | **naurattaa** | saada joku nauramaan |\n| syödä | **syöttää** | antaa jollekulle ruokaa, ruokkia |\n| kirjoittaa | **kirjoituttaa** | antaa tai määrätä jonkun kirjoittaa |\n| maalata | **maalauttaa** | teettää maalaustyö |\n| korjata | **korjauttaa** | teettää korjaustyö |\n| rakentaa | **rakennuttaa** | teettää rakennustyö |\n| tehdä | **teettää** | antaa työ toisen tehtäväksi |\n\nTaulukon parit osoittavat, että myös vartalo voi muuttua. Erityisesti **tehdä → teettää** on opittava omana parinaan. Johdokset taipuvat verbeinä tavalliseen tapaan: **korjautan, korjautti, on korjauttanut**.\n\nLisää vartalonmuutoksia näkyy pareissa **lukea → luettaa**, **pukea → puettaa** ja **ommella → ompeluttaa**. Kahdessa ensimmäisessä kantaverbin **k** puuttuu johdoksesta; viimeisessä näkyy vahva **mp**-aines. Parissa **rakentaa → rakennuttaa** vaihtelua on sekä konsonanteissa (**nt → nn**) että vartalon loppuvokaalissa (**a → u**). Nämä ovat opittavia johtomalleja, eivät yksi kaikkiin verbeihin sovellettava vaihtosääntö.\n\n### Vakiintuneet kausatiivit ja johdosketjut\n\nOsa kausatiiveista on vakiintunut omiksi sanoikseen niin, ettei niitä tavallisesti tulkita työn teettämiseksi. **Juottaa** liittyy verbiin *juoda* ja tarkoittaa esimerkiksi juotavan antamista eläimelle: *Hoitaja juotti vasikan*. **Kuljettaa** liittyy verbiin *kulkea*, mutta tarkoittaa tavallisesti jonkun tai jonkin siirtämistä paikasta toiseen: *Auto kuljettaa tavaraa*. Yhteys kantaverbiin voi siis jäädä arkisessa käytössä taka-alalle. Kaikilla kausatiiveilla ei myöskään ole kantaverbiä: **lämmittää** perustuu adjektiiviin *lämmin* ja ilmaisee lämpimäksi tekemistä.\n\nJohdoksia voidaan muodostaa myös johdoksista: **tehdä → teettää → teetättää**. Muoto *teetättää* voi tuoda esiin ylimääräisen teettämisportaan, mutta käytössä se voi myös tarkoittaa samaa kuin *teettää*. Se on tavallinen etenkin puheessa, eikä kahden teettämisvaiheen tulkinta siksi ole automaattinen. Täsmällisessä asiatekstissä käytä *teettää*, jos tarkoitat yhtä teettämisvaihetta, tai avaa ketju: *Johtaja antoi sihteerin tehtäväksi teettää kopiot painossa*.\n\n:::warning\nPelkkä kirjainjono **-ttaa** tai **-ttää** ei osoita, että verbi ilmaisee teettoa. Esimerkiksi **ottaa** ei tarkoita jonkin työn teettämistä. Myöskään teettojohdosta ei voi muodostaa mekaanisesti jokaisesta verbistä. Epävarmassa tapauksessa käytä rakennetta kuten **antaa jonkun tehdä** tai **pyytää jotakuta tekemään**.\n:::\n\n## 3. Teettäjä, tekijä ja työn kohde\n\nTeettolauseessa on erotettava kolme mahdollista osallistujaa:\n\n- **teettäjä**, joka järjestää toiminnan;\n- **tekijä**, joka suorittaa työn;\n- **työn kohde**, johon toiminta kohdistuu.\n\n:::example\n**Omistaja korjautti autonsa mekaanikolla.**\n\n- *Omistaja* on subjekti ja teettäjä.\n- *Autonsa* on objekti ja korjaamisen kohde.\n- *Mekaanikolla* on adessiivissa ja ilmaisee työn tekijän.\n\n**Omistaja korjautti autonsa.**\n\nTekijä jää mainitsematta, mutta teettoverbi ilmaisee edelleen, että omistaja järjesti korjaamisen.\n:::\n\nTekijä voidaan monissa teettorakenteissa ilmaista **adessiivilla**, jonka pääte on **-lla\u002F-llä**: *Opettaja kirjoitutti oppilailla lyhyen tekstin.* Työn kohde säilyy tällöin objektina.\n\nAdessiivi ei kuitenkaan aina ilmaise tekijää. Lauseessa *Omistaja korjautti autonsa korjaamolla* sana *korjaamolla* voidaan ymmärtää paikaksi. Jos osallistujan rooli jää epäselväksi, lauseen voi avata: *Omistaja antoi korjaamon mekaanikon korjata autonsa.*\n\nObjektin sijan valintaa koskevat samat perusperiaatteet kuin muissakin transitiivilauseissa:\n\n- *Hän maalautti **talon**.* Työ esitetään rajattuna kokonaisuutena.\n- *Hän maalautti **taloa** koko kesän.* Huomio on työn jatkumisessa; valmistumista ei ilmaista.\n- *Hän ei maalauttanut **taloa**.* Kielteisessä lauseessa objekti on partitiivissa.\n\n### Itseen kohdistuva teetto\n\nArkikielessä tavallinen käyttötapa on **refleksiivinen eli itseen kohdistuva teetto**. Teettäjä järjestää toiminnan, jonka kohteena on hän itse tai jokin hänen ruumiinosansa. Varsinainen tekijä on silti toinen henkilö.\n\n| Esimerkki | Teettäjän ja kohteen suhde |\n| --- | --- |\n| **Leikkautin hiukseni.** | Järjestin omien hiusteni leikkaamisen; hiukset ovat objekti. |\n| **Valokuvautin itseni.** | Järjestin oman kuvaamiseni; *itseni* viittaa samaan henkilöön kuin lauseen subjekti. |\n| **Tutkitutin silmäni.** | Järjestin omien silmieni tutkimisen; silmät ovat objekti. |\n\nTeettäjä ja toiminnan kohde eivät siis aina ole toisistaan riippumattomia osallistujia. Refleksiivinen tulkinta syntyy tässä lauseen osallistujien suhteesta, ei pelkästä teettojohtimesta: vertaa *Leikkautin hiukseni* ja *Leikkautin lapsen hiukset*.\n\n## 4. Kausatiivin kohde voi olla kokija\n\nKaikki kausatiivijohdokset eivät kuvaa työn tilaamista. Esimerkiksi **naurattaa**, **pelottaa** ja **väsyttää** voivat kuvata kokemuksen aiheuttamista. Kokija ilmaistaan tällöin partitiiviobjektilla.\n\n:::example\n**Esiintyjä nauratti yleisöä.**\n\nEsiintyjä on aiheuttaja, ja yleisö kokee naurun. Lause ei tarkoita, että esiintyjä tilasi yleisöltä työn.\n\n**Pitkä kokous väsytti osallistujia.**\n\nKokous aiheutti väsymystä. Aiheuttaja ei ole tahtova toimija.\n\n**Minua naurattaa.**\n\nKokija on ilmaistu, mutta aiheuttajaa ei mainita. Lauseessa ei ole ilmipantua subjektia, ja verbi on yksikön kolmannessa persoonassa.\n:::\n\nTunne- ja tuntemusverbeissä partitiivi ei välttämättä tarkoita, että vaikutus kohdistuisi kokijaan vain osittain. *Elokuva pelotti minua* kuvaa kokemusta, vaikka elokuva olisi katsottu loppuun.\n\nTuntemusta ilmaisevassa kokijarakenteessa, kuten **Minua väsyttää**, kokijan partitiivi on kiinteä eikä vaihtele aspektin mukaan. Myös *Minua väsytti koko illan* säilyttää partitiivin, vaikka kokemukselle annetaan rajattu ajanjakso. Totaaliobjektiin siirtyminen ei tässä rakenteessa ilmaise kokemuksen päättymistä.\n\nVertaa tätä rajattuun muutokseen: *Äiti herätti lapsen.* Tässä **lapsen** on totaaliobjekti, ja lapsen esitetään heränneen. Kausatiivisuus ei siis yksin määrää objektin sijaa, vaan myös verbin merkitys ja tilanteen rajaus vaikuttavat siihen.\n\n| Rakenne | Sijan valinta |\n| --- | --- |\n| **Minua väsyttää. \u002F Minua väsytti koko illan.** | Kokija pysyy partitiivissa; ajallinen rajaus ei muuta sijaa. |\n| **Äiti herätti lapsen. \u002F Äiti ei herättänyt lasta.** | Muutosta ilmaisevassa transitiivilauseessa objekti vaihtelee tavallisten objektisääntöjen mukaan. |\n\nRajaus koskee nimenomaan kokijarakennetta, ei verbin kaikkia käyttötapoja. Esimerkiksi *Juoksija väsytti vastustajansa loppukirissä* kuvaa tulokseen johtanutta toimintaa ja sallii totaaliobjektin.\n\n## 5. Merkitysero tarkentuu asiayhteydessä\n\nTeettoverbi ei itsessään kerro, maksetaanko työstä, suostuuko tekijä vapaaehtoisesti tai perustuuko toiminta määräykseen.\n\n| Esimerkki | Asiayhteyden tukema tulkinta |\n| --- | --- |\n| Asiakas **teetti** puvun räätälillä. | Tilattu ammattityö |\n| Opettaja **kirjoitutti** oppilailla aineen. | Opetukseen kuuluva tehtävä |\n| Johtaja **teetti** raportin uudelleen. | Aiemman työn uusiminen määräyksestä |\n\nMyös kantaverbin ja johdoksen ero voi olla olennainen:\n\n:::example\n**Toimittaja kirjoitti artikkelin.**\n\nToimittaja esitetään tekstin kirjoittajana.\n\n**Päätoimittaja kirjoitutti artikkelin toimittajalla.**\n\nPäätoimittaja järjesti kirjoitustyön, ja toimittaja kirjoitti tekstin.\n:::\n\nTeettoverbit ovat yleisiä sekä puheessa että kirjoitetussa kielessä. Tiiviissä asiatekstissä ne auttavat erottamaan työn toteuttajan työn tilaajasta. Jos samassa virkkeessä on monta osallistujaa tai useita aiheuttamisen vaiheita, erillinen lause voi kuitenkin olla selkeämpi.\n\n:::tip\nValitse avattu rakenne sen mukaan, mitä haluat täsmentää: **tilasi työn**, **pyysi työntekijää tekemään työn** ja **määräsi työntekijän tekemään työn** eivät tarkoita aivan samaa. Ne ilmaisevat järjestämisen tavan tarkemmin kuin pelkkä **teetti työn**.\n:::\n\n## 6. Tulkinnan tarkistuslista\n\n1. **Tunnista merkityssuhde.** Aiheutuuko muutos tai kokemus, vai järjestääkö joku työn toisen tehtäväksi?\n2. **Tarkista vakiintunut johdos.** Älä päättele muotoa tai merkitystä pelkästä loppuosasta.\n3. **Erota osallistujat.** Kuka aiheuttaa tai teettää, kuka tekee ja mihin toiminta kohdistuu?\n4. **Valitse lauserakenne verbin mukaan.** Teettolauseessa tekijä voi olla adessiivissa; kokemusta ilmaisevassa rakenteessa kokija voi olla partitiiviobjekti.\n5. **Tarkenna tarvittaessa.** Jos työn järjestämisen tapa tai osallistujan rooli jää epäselväksi, käytä erillistä lausetta.\n\n**Herättää** ilmaisee muutoksen aiheuttamista, **naurattaa** kokemuksen aiheuttamista ja **korjauttaa** työn teettämistä. Samankaltainen johdinaines ei tee näiden verbien merkityksistä tai lauserakenteista samanlaisia.",[1051],{"id":1052,"name":1053,"level":839,"language":9,"isCompleted":1054,"completionPercentage":1055,"totalExercises":26,"completedExercises":1055},"01a11fce-2239-784f-a7e9-b22dec181aa6","Verbijohdoksen rakenne ja vakiintunut merkitys",false,0,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[1059],{"id":1060,"title":1061,"vocabularyListWords":1062,"isPublished":1070},"01a11fce-9d27-7684-8ecc-68e8e2ff960b","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbit",[1063,1072,1080,1088,1096,1104,1112,1120,1132,1140,1148,1156,1164,1174,1182,1190,1198,1206,1214,1222,1232],{"id":1064,"vocabularyWord":1065,"displayOrder":11},"01a11fce-9d27-7700-8ecc-68e8e3af6afd",{"id":1066,"word":1067,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1068,"partsOfSpeech":1069,"audio":1070,"audioUrl":1071},"01a11fce-6d4d-73ed-9cea-26be54dffcf8","herättää","tts_f0b50573d5cd6dea_fi-FI.mp3",[],true,"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_f0b50573d5cd6dea_fi-FI.mp3",{"id":1073,"vocabularyWord":1074,"displayOrder":16},"01a11fce-9d27-773c-8ecc-68e8e3b1dad6",{"id":1075,"word":1076,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1077,"partsOfSpeech":1078,"audio":1070,"audioUrl":1079},"01a11fce-6ef7-7c7f-aea5-3f9677f4f802","naurattaa","tts_b5a783bd05c52ef1_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_b5a783bd05c52ef1_fi-FI.mp3",{"id":1081,"vocabularyWord":1082,"displayOrder":21},"01a11fce-9d27-7764-8ecc-68e8e46bded3",{"id":1083,"word":1084,"frequency":41,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1085,"partsOfSpeech":1086,"audio":1070,"audioUrl":1087},"01a11fce-7121-7ed4-a224-6967ca02f135","väsyttää","tts_49d8c237453a7212_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_49d8c237453a7212_fi-FI.mp3",{"id":1089,"vocabularyWord":1090,"displayOrder":26},"01a11fce-9d27-7780-8ecc-68e8e4ef624b",{"id":1091,"word":1092,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1093,"partsOfSpeech":1094,"audio":1070,"audioUrl":1095},"01a11fce-6f76-7691-a1e0-fa6773f8a966","pelottaa","tts_72b6de1e5d16d7a9_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_72b6de1e5d16d7a9_fi-FI.mp3",{"id":1097,"vocabularyWord":1098,"displayOrder":31},"01a11fce-9d27-77b4-8ecc-68e8e55cc2f1",{"id":1099,"word":1100,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1101,"partsOfSpeech":1102,"audio":1070,"audioUrl":1103},"01a11fce-7029-7962-9baf-f2e6f959dcf8","syöttää","tts_f27382f36b274f74_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_f27382f36b274f74_fi-FI.mp3",{"id":1105,"vocabularyWord":1106,"displayOrder":36},"01a11fce-9d27-77d4-8ecc-68e8e5bc3aae",{"id":1107,"word":1108,"frequency":31,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1109,"partsOfSpeech":1110,"audio":1070,"audioUrl":1111},"01a11fce-6dc9-7c1e-b2b5-9916f5cee8d0","juottaa","tts_7d2bd518b9dac48d_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_7d2bd518b9dac48d_fi-FI.mp3",{"id":1113,"vocabularyWord":1114,"displayOrder":41},"01a11fce-9d27-77f4-8ecc-68e8e62e368a",{"id":1115,"word":1116,"frequency":11,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1117,"partsOfSpeech":1118,"audio":1070,"audioUrl":1119},"01a11fce-6e32-7da8-b51a-9869a4f7addc","kirjoituttaa","tts_7a19d763ac19cf00_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_7a19d763ac19cf00_fi-FI.mp3",{"id":1121,"vocabularyWord":1122,"displayOrder":46},"01a11fce-9d27-7810-8ecc-68e8e70d7daa",{"id":1123,"word":1124,"frequency":11,"level":658,"language":9,"audioFilePath":1125,"partsOfSpeech":1126,"audio":1070,"audioUrl":1131},"01a11fce-72fe-7d22-a93f-e6790719a5bc","valmistuttaa","tts_d03a36bc62c4cc8e_fi-FI.mp3",[1127],{"id":1128,"partOfSpeech":1129,"definition":1130,"isPrimary":1070,"meaningOrder":11},"01a11fce-7332-74a3-9114-eec95ec2c818","VERB","","\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_d03a36bc62c4cc8e_fi-FI.mp3",{"id":1133,"vocabularyWord":1134,"displayOrder":51},"01a11fce-9d27-782c-8ecc-68e8e7f069cc",{"id":1135,"word":1136,"frequency":31,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1137,"partsOfSpeech":1138,"audio":1070,"audioUrl":1139},"01a11fce-6e81-7e24-a34b-fb8d470e64da","maalauttaa","tts_b66aa8195f2f79f9_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_b66aa8195f2f79f9_fi-FI.mp3",{"id":1141,"vocabularyWord":1142,"displayOrder":56},"01a11fce-9d27-784c-8ecc-68e8e896012f",{"id":1143,"word":1144,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1145,"partsOfSpeech":1146,"audio":1070,"audioUrl":1147},"01a11fce-6e3a-72df-9a1f-9c6039fe6b23","korjauttaa","tts_46c2ed73390a0bb3_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_46c2ed73390a0bb3_fi-FI.mp3",{"id":1149,"vocabularyWord":1150,"displayOrder":61},"01a11fce-9d27-7868-8ecc-68e8e9921a8e",{"id":1151,"word":1152,"frequency":11,"level":658,"language":9,"audioFilePath":1153,"partsOfSpeech":1154,"audio":1070,"audioUrl":1155},"01a11fce-6f9c-7701-90b1-5c5f0c2facd4","rakennuttaa","tts_4e7c95df713eb175_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_4e7c95df713eb175_fi-FI.mp3",{"id":1157,"vocabularyWord":1158,"displayOrder":66},"01a11fce-9d27-7880-8ecc-68e8e9a4bc18",{"id":1159,"word":1160,"frequency":31,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1161,"partsOfSpeech":1162,"audio":1070,"audioUrl":1163},"01a11fce-7045-7ecc-8268-b3102558ab50","teettää","tts_c19157e7eed80daa_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_c19157e7eed80daa_fi-FI.mp3",{"id":1165,"vocabularyWord":1166,"displayOrder":71},"01a11fce-9d27-78a0-8ecc-68e8ea7a329f",{"id":1167,"word":1168,"frequency":11,"level":658,"language":9,"audioFilePath":1169,"partsOfSpeech":1170,"audio":1070,"audioUrl":1173},"01a11fce-72e1-716c-99ea-ea982d3a1500","teetättää","tts_21ec4f70e522a003_fi-FI.mp3",[1171],{"id":1172,"partOfSpeech":1129,"definition":1130,"isPrimary":1070,"meaningOrder":11},"01a11fce-732f-7b7f-95b1-35f44c6c21fc","\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_21ec4f70e522a003_fi-FI.mp3",{"id":1175,"vocabularyWord":1176,"displayOrder":76},"01a11fce-9d27-78bc-8ecc-68e8ea921d2c",{"id":1177,"word":1178,"frequency":11,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1179,"partsOfSpeech":1180,"audio":1070,"audioUrl":1181},"01a11fce-6e76-7e7c-8cbc-f0773c7c6ce2","luettaa","tts_cca92f95363d432f_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_cca92f95363d432f_fi-FI.mp3",{"id":1183,"vocabularyWord":1184,"displayOrder":81},"01a11fce-9d27-78d8-8ecc-68e8eafe0768",{"id":1185,"word":1186,"frequency":11,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1187,"partsOfSpeech":1188,"audio":1070,"audioUrl":1189},"01a11fce-6f8e-7f32-a9eb-370ffe4cb10e","puettaa","tts_583c39175ddd0653_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_583c39175ddd0653_fi-FI.mp3",{"id":1191,"vocabularyWord":1192,"displayOrder":86},"01a11fce-9d27-78f4-8ecc-68e8eb2a3243",{"id":1193,"word":1194,"frequency":11,"level":658,"language":9,"audioFilePath":1195,"partsOfSpeech":1196,"audio":1070,"audioUrl":1197},"01a11fce-6f20-702a-bb72-b4d08f608c68","ompeluttaa","tts_60be73ef9791532c_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_60be73ef9791532c_fi-FI.mp3",{"id":1199,"vocabularyWord":1200,"displayOrder":91},"01a11fce-9d27-7910-8ecc-68e8ec193cf8",{"id":1201,"word":1202,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1203,"partsOfSpeech":1204,"audio":1070,"audioUrl":1205},"01a11fce-6e48-7e19-9867-11436a0f2826","kuljettaa","tts_85c18b559a8d5f16_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_85c18b559a8d5f16_fi-FI.mp3",{"id":1207,"vocabularyWord":1208,"displayOrder":96},"01a11fce-9d27-792c-8ecc-68e8ec94515b",{"id":1209,"word":1210,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1211,"partsOfSpeech":1212,"audio":1070,"audioUrl":1213},"01a11fce-6e68-790c-91b8-d8b81290c8e3","lämmittää","tts_dfe114eae5a1488b_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_dfe114eae5a1488b_fi-FI.mp3",{"id":1215,"vocabularyWord":1216,"displayOrder":101},"01a11fce-9d27-7948-8ecc-68e8ed686fee",{"id":1217,"word":1218,"frequency":31,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1219,"partsOfSpeech":1220,"audio":1070,"audioUrl":1221},"01a11fce-6e6f-7308-8daa-9a2e064f9afc","leikkauttaa","tts_5cf15e4f59adc41d_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_5cf15e4f59adc41d_fi-FI.mp3",{"id":1223,"vocabularyWord":1224,"displayOrder":106},"01a11fce-9d27-7964-8ecc-68e8ee6592bc",{"id":1225,"word":1226,"frequency":41,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1227,"partsOfSpeech":1228,"audio":1070,"audioUrl":1231},"01a11fce-7300-787b-9393-aff8310d64ff","valokuvauttaa","tts_d32a9ec67ffe93a3_fi-FI.mp3",[1229],{"id":1230,"partOfSpeech":1129,"definition":1130,"isPrimary":1070,"meaningOrder":11},"01a11fce-7332-7603-9114-eec95ed9ef6f","\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_d32a9ec67ffe93a3_fi-FI.mp3",{"id":1233,"vocabularyWord":1234,"displayOrder":111},"01a11fce-9d27-7980-8ecc-68e8ee775b73",{"id":1235,"word":1236,"frequency":11,"level":839,"language":9,"audioFilePath":1237,"partsOfSpeech":1238,"audio":1070,"audioUrl":1241},"01a11fce-72f3-7401-ace7-bb8b8bb83ca9","tutkituttaa","tts_ea34327cfe161f11_fi-FI.mp3",[1239],{"id":1240,"partOfSpeech":1129,"definition":1130,"isPrimary":1070,"meaningOrder":11},"01a11fce-7331-778f-872b-93f4719a9906","\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_ea34327cfe161f11_fi-FI.mp3",{"name":1053,"slug":1243,"language":9},"johdosten-rakenne-ja-merkityksen-rajat-c1",[],{"id":1052,"name":1053,"slug":1243,"language":9,"level":839,"introduction":1246,"lessonCount":16,"totalExercises":26,"objectives":1247,"prerequisites":1250,"lessons":1252},"Aloitat aiheuttamista ja teettämistä ilmaisevista verbijohdoksista: kuka aiheuttaa, kuka tekee ja mihin toiminta kohdistuu? Sen jälkeen tarkastelet, miksi johtimen tuttu merkitys ei aina riitä sanan tulkitsemiseen. Näin yhdistät rakenteen analyysin vakiintuneen käytön tuntemiseen.",[1248,1249],"Erotat kausatiivin ja teettoverbin osallistujaroolit.","Tunnistat, milloin johdoksen merkitys ja rektio vaativat erillistä sanastotietoa.",[1251],"Tunnet tavalliset verbijohdokset ja objektin sijan periaatteet.",[1253,1264],{"id":947,"contentId":1254,"slug":949,"title":948,"level":839,"summary":1255,"order":11,"exercises":1256},"pg_efe5ea5f-bb7a-48f5-b4f5-fd1fba055b27","Tunnista aiheuttaja, teettäjä ja työn tekijä sekä johdoksen vaikutus osallistujien sijamuotoihin.",[1257,1261],{"id":1258,"title":1259,"order":1055,"type":1260},"01a11fce-380f-7d29-a39c-f0a4708b1ad4","Johdokset, osallistujat ja sijamuodot","word_select",{"id":1262,"title":1263,"order":11,"type":1260},"01a11fce-3827-7723-82fa-ef550e8f51e9","Kuka teettää, tekee tai kokee?",{"id":952,"contentId":1265,"slug":954,"title":953,"level":839,"summary":1266,"order":16,"exercises":1267},"pg_8cd120b6-995e-4a6d-87dd-14fbbf13bd4d","Arvioi, missä johtimen vihje auttaa ja missä vakiintunut merkitys tai rektio on opittava erikseen.",[1268,1271],{"id":1269,"title":1270,"order":1055,"type":1260},"01a11fce-356e-7155-a63f-ca4fc4831e35","Johdoksen merkitys ratkeaa asiayhteydestä",{"id":1272,"title":1273,"order":11,"type":1260},"01a11fce-358e-7786-a18b-a50a76181bd9","Mitä johdoksen rakenteesta voi päätellä?",[1275,1281],{"@id":1276,"@type":1277,"id":1258,"grammarPage":1278,"title":1259,"instructions":1279,"displayOrder":1055,"type":1260,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1280},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-380f-7d29-a39c-f0a4708b1ad4","GrammarExercise","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Täydennä lauseet asiayhteyteen sopivilla muodoilla. Tarkista johdoksen vartalo, osallistujien roolit ja sijamuodot.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_ea454385-f0e7-4da1-88a4-34c25e98552e_hero.webp?v=1791534970",{"@id":1282,"@type":1277,"id":1262,"grammarPage":1278,"title":1263,"instructions":1283,"displayOrder":11,"type":1260,"questionCount":81,"blankCount":81,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1284},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-3827-7723-82fa-ef550e8f51e9","Valitse asiayhteyteen sopiva täydennys. Erota teettäminen, muutoksen aiheuttaminen ja kokemus sekä tarkista osallistujien roolit.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_2fb9fa2b-7693-437b-9b10-84f60eae0621_hero.webp?v=1791534970",{"id":1258,"grammarPage":1278,"title":1259,"instructions":1279,"seoTitle":1286,"seoDescription":1287,"displayOrder":1055,"type":1260,"questions":1288,"ogImageUrl":1280},"Kausatiivit ja teetto: muodot ja sijat","Harjoittele kausatiivien ja teettoverbien muotoja sekä osallistujien rooleja. Valitse lauseisiin sopivat johdokset, tekijän ilmaukset ja objektin sijat.",[1289],{"id":1290,"sentenceTemplate":1291,"displayOrder":1055,"explanation":1292,"exampleSentence":1293,"blanks":1294},"01a11fce-3810-707b-822f-b28cf6eb425b","Puhelimen äkillinen soitto __1__ minut kesken päiväunien.","Herätä kuvaa herääjän omaa muutosta eikä saa objektia minut. Herättää ilmaisee muutoksen aiheuttamista ja perustuu lyhyeen herä-vartaloon. Tässä soitto aiheutti heräämisen.","Älä herätä vauvaa, kun suljet oven.",[1295],{"id":1296,"blankNumber":11,"options":1297},"01a11fce-380f-7f81-a39c-f0a472785ffc",[1298,1301,1304],{"id":1299,"optionText":1300,"isCorrect":1070,"displayOrder":1055},"01a11fce-380f-7e9d-a39c-f0a470bd5d62","herätti",{"id":1302,"optionText":1303,"isCorrect":1054,"displayOrder":11},"01a11fce-380f-7ef5-a39c-f0a471a45aa7","heräsi",{"id":1305,"optionText":1306,"isCorrect":1054,"displayOrder":16},"01a11fce-380f-7f3d-a39c-f0a471dea67d","herätätti",{"html":1308,"toc":1309},"\u003Cp>Kausatiivinen verbi ilmaisee, että jokin aiheuttaa toimintaa, kokemuksen tai muutoksen. Teettoa ilmaiseva verbi puolestaan nostaa esiin sen, joka järjestää työn toisen tehtäväksi. Näiden johdosten tulkinnassa ratkaisevat verbin rakenne, lauseen osallistujat ja asiayhteys.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"aiheuttaminen-ja-teettminen\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Aiheuttaminen ja teettäminen\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kausatiivisuus\u003C\u002Fstrong> tarkoittaa aiheuttamista. Aiheuttaja voi olla ihminen, tapahtuma tai eloton asia, eikä aiheuttaminen välttämättä ole tarkoituksellista. \u003Cstrong>Teetto\u003C\u002Fstrong> on aiheuttamisen erityistapaus: joku saa toisen tekemään jotakin esimerkiksi tilaamalla, pyytämällä tai määräämällä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Lähtötilanne\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Aiheuttaminen tai teetto\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Merkityssuhde\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Lapsi herää.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Äiti \u003Cstrong>herättää\u003C\u002Fstrong> lapsen.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Äiti aiheuttaa heräämisen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Yleisö nauraa.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Esiintyjä \u003Cstrong>naurattaa\u003C\u002Fstrong> yleisöä.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Esiintyjä saa yleisön nauramaan.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Mekaanikko korjaa auton.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Omistaja \u003Cstrong>korjauttaa\u003C\u002Fstrong> auton.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Omistaja järjestää korjaamisen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Rakennusliike rakentaa talon.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Perhe \u003Cstrong>rakennuttaa\u003C\u002Fstrong> talon.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Perhe toimii työn teettäjänä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Ero ei siis ole vain toiminnan voimakkuudessa. Lauseessa \u003Cem>Perhe rakentaa talon\u003C\u002Fem> perhe esitetään rakentajana, kun taas \u003Cem>Perhe rakennuttaa talon\u003C\u002Fem> erottaa teettäjän varsinaisesta rakentajasta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Ero suoran ja välillisen toiminnan välillä ei ole ehdoton. Arkikielessä esimerkiksi \u003Cem>Rakensimme talon\u003C\u002Fem> voi kuvata myös hanketta, jossa suuri osa työstä ostettiin ammattilaisilta. \u003Cstrong>Rakennutimme talon\u003C\u002Fstrong> tuo teettäjän roolin selvemmin esiin.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"johdoksen-muoto-ja-kantaverbi\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Johdoksen muoto ja kantaverbi\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kausatiivisissa ja teettoa ilmaisevissa verbeissä esiintyy muun muassa johdinainesta \u003Cstrong>-tta-\u002F-ttä-\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>-utta-\u002F-yttä-\u003C\u002Fstrong>. Johdin liittyy vartaloon, joten johdosta ei yleensä muodosteta lisäämällä päätettä suoraan kantaverbin perusmuotoon.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Merkinnöissä \u003Cstrong>-ttA-\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>-UttA-\u003C\u002Fstrong> isot kirjaimet tarkoittavat vokaalisoinnun mukaisia vaihtoehtoja: \u003Cem>A\u003C\u002Fem> on \u003Cstrong>a\u002Fä\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cem>U\u003C\u002Fem> on \u003Cstrong>u\u002Fy\u003C\u002Fstrong>. Johtimen valintaan vaikuttavat kantaverbin vartalon rakenne, tavumäärä ja vakiintunut johtomalli. Tavumäärää tarkastellaan vartalosta, ei pelkästä perusmuodosta, eikä se yksin ratkaise valintaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>-ttA-\u003C\u002Fstrong> esiintyy esimerkiksi yksitavuisten vokaalivartaloiden yhteydessä: \u003Cem>syö- → syöttää\u003C\u002Fem>, \u003Cem>juo- → juottaa\u003C\u002Fem>. Sitä käytetään myös monissa kaksitavuiseen vartaloon perustuvissa kausatiiveissa: \u003Cem>naura- → naurattaa\u003C\u002Fem>. Verbin \u003Cem>herätä\u003C\u002Fem> johdos perustuu lyhyeen vartaloainekseen \u003Cem>herä-\u003C\u002Fem>: \u003Cem>herä- → herättää\u003C\u002Fem>, ei persoonamuodossa \u003Cem>herään\u003C\u002Fem> näkyvään pitkään vokaaliin.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>-UttA-\u003C\u002Fstrong> on tavallinen teettojohdoksissa. Supistumaverbeistä saadaan esimerkiksi \u003Cem>korjata → korjauttaa\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>maalata → maalauttaa\u003C\u002Fem>: johdin liittyy aineksiin \u003Cem>korja-\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>maala-\u003C\u002Fem>. Monitavuisissa \u003Cstrong>-ttaa\u002F-ttää\u003C\u002Fstrong>-verbeissä tavallinen malli on \u003Cem>kirjoittaa → kirjoituttaa\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>valmistaa → valmistuttaa\u003C\u002Fem>. Koko perusmuotoa ei säilytetä johtimen edellä.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Kantaverbi\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Johdos\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Tavallinen tulkinta\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>herätä\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>herättää\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>saada joku heräämään\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>nauraa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>naurattaa\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>saada joku nauramaan\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>syödä\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>syöttää\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>antaa jollekulle ruokaa, ruokkia\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>kirjoittaa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>kirjoituttaa\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>antaa tai määrätä jonkun kirjoittaa\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>maalata\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>maalauttaa\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>teettää maalaustyö\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>korjata\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>korjauttaa\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>teettää korjaustyö\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>rakentaa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>rakennuttaa\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>teettää rakennustyö\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>tehdä\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>teettää\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>antaa työ toisen tehtäväksi\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Taulukon parit osoittavat, että myös vartalo voi muuttua. Erityisesti \u003Cstrong>tehdä → teettää\u003C\u002Fstrong> on opittava omana parinaan. Johdokset taipuvat verbeinä tavalliseen tapaan: \u003Cstrong>korjautan, korjautti, on korjauttanut\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Lisää vartalonmuutoksia näkyy pareissa \u003Cstrong>lukea → luettaa\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>pukea → puettaa\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>ommella → ompeluttaa\u003C\u002Fstrong>. Kahdessa ensimmäisessä kantaverbin \u003Cstrong>k\u003C\u002Fstrong> puuttuu johdoksesta; viimeisessä näkyy vahva \u003Cstrong>mp\u003C\u002Fstrong>-aines. Parissa \u003Cstrong>rakentaa → rakennuttaa\u003C\u002Fstrong> vaihtelua on sekä konsonanteissa (\u003Cstrong>nt → nn\u003C\u002Fstrong>) että vartalon loppuvokaalissa (\u003Cstrong>a → u\u003C\u002Fstrong>). Nämä ovat opittavia johtomalleja, eivät yksi kaikkiin verbeihin sovellettava vaihtosääntö.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"vakiintuneet-kausatiivit-ja-johdosketjut\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.1\u003C\u002Fspan>Vakiintuneet kausatiivit ja johdosketjut\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Osa kausatiiveista on vakiintunut omiksi sanoikseen niin, ettei niitä tavallisesti tulkita työn teettämiseksi. \u003Cstrong>Juottaa\u003C\u002Fstrong> liittyy verbiin \u003Cem>juoda\u003C\u002Fem> ja tarkoittaa esimerkiksi juotavan antamista eläimelle: \u003Cem>Hoitaja juotti vasikan\u003C\u002Fem>. \u003Cstrong>Kuljettaa\u003C\u002Fstrong> liittyy verbiin \u003Cem>kulkea\u003C\u002Fem>, mutta tarkoittaa tavallisesti jonkun tai jonkin siirtämistä paikasta toiseen: \u003Cem>Auto kuljettaa tavaraa\u003C\u002Fem>. Yhteys kantaverbiin voi siis jäädä arkisessa käytössä taka-alalle. Kaikilla kausatiiveilla ei myöskään ole kantaverbiä: \u003Cstrong>lämmittää\u003C\u002Fstrong> perustuu adjektiiviin \u003Cem>lämmin\u003C\u002Fem> ja ilmaisee lämpimäksi tekemistä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Johdoksia voidaan muodostaa myös johdoksista: \u003Cstrong>tehdä → teettää → teetättää\u003C\u002Fstrong>. Muoto \u003Cem>teetättää\u003C\u002Fem> voi tuoda esiin ylimääräisen teettämisportaan, mutta käytössä se voi myös tarkoittaa samaa kuin \u003Cem>teettää\u003C\u002Fem>. Se on tavallinen etenkin puheessa, eikä kahden teettämisvaiheen tulkinta siksi ole automaattinen. Täsmällisessä asiatekstissä käytä \u003Cem>teettää\u003C\u002Fem>, jos tarkoitat yhtä teettämisvaihetta, tai avaa ketju: \u003Cem>Johtaja antoi sihteerin tehtäväksi teettää kopiot painossa\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>Pelkkä kirjainjono \u003Cstrong>-ttaa\u003C\u002Fstrong> tai \u003Cstrong>-ttää\u003C\u002Fstrong> ei osoita, että verbi ilmaisee teettoa. Esimerkiksi \u003Cstrong>ottaa\u003C\u002Fstrong> ei tarkoita jonkin työn teettämistä. Myöskään teettojohdosta ei voi muodostaa mekaanisesti jokaisesta verbistä. Epävarmassa tapauksessa käytä rakennetta kuten \u003Cstrong>antaa jonkun tehdä\u003C\u002Fstrong> tai \u003Cstrong>pyytää jotakuta tekemään\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"teettj-tekij-ja-tyn-kohde\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Teettäjä, tekijä ja työn kohde\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Teettolauseessa on erotettava kolme mahdollista osallistujaa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>teettäjä\u003C\u002Fstrong>, joka järjestää toiminnan;\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>tekijä\u003C\u002Fstrong>, joka suorittaa työn;\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>työn kohde\u003C\u002Fstrong>, johon toiminta kohdistuu.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Omistaja korjautti autonsa mekaanikolla.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cem>Omistaja\u003C\u002Fem> on subjekti ja teettäjä.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cem>Autonsa\u003C\u002Fem> on objekti ja korjaamisen kohde.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cem>Mekaanikolla\u003C\u002Fem> on adessiivissa ja ilmaisee työn tekijän.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Omistaja korjautti autonsa.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tekijä jää mainitsematta, mutta teettoverbi ilmaisee edelleen, että omistaja järjesti korjaamisen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Tekijä voidaan monissa teettorakenteissa ilmaista \u003Cstrong>adessiivilla\u003C\u002Fstrong>, jonka pääte on \u003Cstrong>-lla\u002F-llä\u003C\u002Fstrong>: \u003Cem>Opettaja kirjoitutti oppilailla lyhyen tekstin.\u003C\u002Fem> Työn kohde säilyy tällöin objektina.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Adessiivi ei kuitenkaan aina ilmaise tekijää. Lauseessa \u003Cem>Omistaja korjautti autonsa korjaamolla\u003C\u002Fem> sana \u003Cem>korjaamolla\u003C\u002Fem> voidaan ymmärtää paikaksi. Jos osallistujan rooli jää epäselväksi, lauseen voi avata: \u003Cem>Omistaja antoi korjaamon mekaanikon korjata autonsa.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Objektin sijan valintaa koskevat samat perusperiaatteet kuin muissakin transitiivilauseissa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cem>Hän maalautti \u003Cstrong>talon\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem> Työ esitetään rajattuna kokonaisuutena.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cem>Hän maalautti \u003Cstrong>taloa\u003C\u002Fstrong> koko kesän.\u003C\u002Fem> Huomio on työn jatkumisessa; valmistumista ei ilmaista.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cem>Hän ei maalauttanut \u003Cstrong>taloa\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem> Kielteisessä lauseessa objekti on partitiivissa.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Ch3 id=\"itseen-kohdistuva-teetto\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.1\u003C\u002Fspan>Itseen kohdistuva teetto\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Arkikielessä tavallinen käyttötapa on \u003Cstrong>refleksiivinen eli itseen kohdistuva teetto\u003C\u002Fstrong>. Teettäjä järjestää toiminnan, jonka kohteena on hän itse tai jokin hänen ruumiinosansa. Varsinainen tekijä on silti toinen henkilö.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Teettäjän ja kohteen suhde\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Leikkautin hiukseni.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Järjestin omien hiusteni leikkaamisen; hiukset ovat objekti.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Valokuvautin itseni.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Järjestin oman kuvaamiseni; \u003Cem>itseni\u003C\u002Fem> viittaa samaan henkilöön kuin lauseen subjekti.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Tutkitutin silmäni.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Järjestin omien silmieni tutkimisen; silmät ovat objekti.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Teettäjä ja toiminnan kohde eivät siis aina ole toisistaan riippumattomia osallistujia. Refleksiivinen tulkinta syntyy tässä lauseen osallistujien suhteesta, ei pelkästä teettojohtimesta: vertaa \u003Cem>Leikkautin hiukseni\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>Leikkautin lapsen hiukset\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"kausatiivin-kohde-voi-olla-kokija\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Kausatiivin kohde voi olla kokija\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kaikki kausatiivijohdokset eivät kuvaa työn tilaamista. Esimerkiksi \u003Cstrong>naurattaa\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>pelottaa\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>väsyttää\u003C\u002Fstrong> voivat kuvata kokemuksen aiheuttamista. Kokija ilmaistaan tällöin partitiiviobjektilla.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Esiintyjä nauratti yleisöä.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Esiintyjä on aiheuttaja, ja yleisö kokee naurun. Lause ei tarkoita, että esiintyjä tilasi yleisöltä työn.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Pitkä kokous väsytti osallistujia.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kokous aiheutti väsymystä. Aiheuttaja ei ole tahtova toimija.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Minua naurattaa.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kokija on ilmaistu, mutta aiheuttajaa ei mainita. Lauseessa ei ole ilmipantua subjektia, ja verbi on yksikön kolmannessa persoonassa.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Tunne- ja tuntemusverbeissä partitiivi ei välttämättä tarkoita, että vaikutus kohdistuisi kokijaan vain osittain. \u003Cem>Elokuva pelotti minua\u003C\u002Fem> kuvaa kokemusta, vaikka elokuva olisi katsottu loppuun.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tuntemusta ilmaisevassa kokijarakenteessa, kuten \u003Cstrong>Minua väsyttää\u003C\u002Fstrong>, kokijan partitiivi on kiinteä eikä vaihtele aspektin mukaan. Myös \u003Cem>Minua väsytti koko illan\u003C\u002Fem> säilyttää partitiivin, vaikka kokemukselle annetaan rajattu ajanjakso. Totaaliobjektiin siirtyminen ei tässä rakenteessa ilmaise kokemuksen päättymistä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Vertaa tätä rajattuun muutokseen: \u003Cem>Äiti herätti lapsen.\u003C\u002Fem> Tässä \u003Cstrong>lapsen\u003C\u002Fstrong> on totaaliobjekti, ja lapsen esitetään heränneen. Kausatiivisuus ei siis yksin määrää objektin sijaa, vaan myös verbin merkitys ja tilanteen rajaus vaikuttavat siihen.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Rakenne\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Sijan valinta\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Minua väsyttää. \u002F Minua väsytti koko illan.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Kokija pysyy partitiivissa; ajallinen rajaus ei muuta sijaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Äiti herätti lapsen. \u002F Äiti ei herättänyt lasta.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Muutosta ilmaisevassa transitiivilauseessa objekti vaihtelee tavallisten objektisääntöjen mukaan.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Rajaus koskee nimenomaan kokijarakennetta, ei verbin kaikkia käyttötapoja. Esimerkiksi \u003Cem>Juoksija väsytti vastustajansa loppukirissä\u003C\u002Fem> kuvaa tulokseen johtanutta toimintaa ja sallii totaaliobjektin.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"merkitysero-tarkentuu-asiayhteydess\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Merkitysero tarkentuu asiayhteydessä\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Teettoverbi ei itsessään kerro, maksetaanko työstä, suostuuko tekijä vapaaehtoisesti tai perustuuko toiminta määräykseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Asiayhteyden tukema tulkinta\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Asiakas \u003Cstrong>teetti\u003C\u002Fstrong> puvun räätälillä.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Tilattu ammattityö\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Opettaja \u003Cstrong>kirjoitutti\u003C\u002Fstrong> oppilailla aineen.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Opetukseen kuuluva tehtävä\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Johtaja \u003Cstrong>teetti\u003C\u002Fstrong> raportin uudelleen.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Aiemman työn uusiminen määräyksestä\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Myös kantaverbin ja johdoksen ero voi olla olennainen:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Toimittaja kirjoitti artikkelin.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Toimittaja esitetään tekstin kirjoittajana.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Päätoimittaja kirjoitutti artikkelin toimittajalla.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Päätoimittaja järjesti kirjoitustyön, ja toimittaja kirjoitti tekstin.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Teettoverbit ovat yleisiä sekä puheessa että kirjoitetussa kielessä. Tiiviissä asiatekstissä ne auttavat erottamaan työn toteuttajan työn tilaajasta. Jos samassa virkkeessä on monta osallistujaa tai useita aiheuttamisen vaiheita, erillinen lause voi kuitenkin olla selkeämpi.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--tip\">\u003Cp>Valitse avattu rakenne sen mukaan, mitä haluat täsmentää: \u003Cstrong>tilasi työn\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>pyysi työntekijää tekemään työn\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>määräsi työntekijän tekemään työn\u003C\u002Fstrong> eivät tarkoita aivan samaa. Ne ilmaisevat järjestämisen tavan tarkemmin kuin pelkkä \u003Cstrong>teetti työn\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"tulkinnan-tarkistuslista\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Tulkinnan tarkistuslista\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tunnista merkityssuhde.\u003C\u002Fstrong> Aiheutuuko muutos tai kokemus, vai järjestääkö joku työn toisen tehtäväksi?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista vakiintunut johdos.\u003C\u002Fstrong> Älä päättele muotoa tai merkitystä pelkästä loppuosasta.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Erota osallistujat.\u003C\u002Fstrong> Kuka aiheuttaa tai teettää, kuka tekee ja mihin toiminta kohdistuu?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Valitse lauserakenne verbin mukaan.\u003C\u002Fstrong> Teettolauseessa tekijä voi olla adessiivissa; kokemusta ilmaisevassa rakenteessa kokija voi olla partitiiviobjekti.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkenna tarvittaessa.\u003C\u002Fstrong> Jos työn järjestämisen tapa tai osallistujan rooli jää epäselväksi, käytä erillistä lausetta.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Herättää\u003C\u002Fstrong> ilmaisee muutoksen aiheuttamista, \u003Cstrong>naurattaa\u003C\u002Fstrong> kokemuksen aiheuttamista ja \u003Cstrong>korjauttaa\u003C\u002Fstrong> työn teettämistä. Samankaltainen johdinaines ei tee näiden verbien merkityksistä tai lauserakenteista samanlaisia.\u003C\u002Fp>\n",[1310,1314,1318,1322,1326,1330,1334,1338],{"id":1311,"text":1312,"depth":16,"number":1313},"aiheuttaminen-ja-teettminen","Aiheuttaminen ja teettäminen","1",{"id":1315,"text":1316,"depth":16,"number":1317},"johdoksen-muoto-ja-kantaverbi","Johdoksen muoto ja kantaverbi","2",{"id":1319,"text":1320,"depth":21,"number":1321},"vakiintuneet-kausatiivit-ja-johdosketjut","Vakiintuneet kausatiivit ja johdosketjut","2.1",{"id":1323,"text":1324,"depth":16,"number":1325},"teettj-tekij-ja-tyn-kohde","Teettäjä, tekijä ja työn kohde","3",{"id":1327,"text":1328,"depth":21,"number":1329},"itseen-kohdistuva-teetto","Itseen kohdistuva teetto","3.1",{"id":1331,"text":1332,"depth":16,"number":1333},"kausatiivin-kohde-voi-olla-kokija","Kausatiivin kohde voi olla kokija","4",{"id":1335,"text":1336,"depth":16,"number":1337},"merkitysero-tarkentuu-asiayhteydess","Merkitysero tarkentuu asiayhteydessä","5",{"id":1339,"text":1340,"depth":16,"number":1341},"tulkinnan-tarkistuslista","Tulkinnan tarkistuslista","6"]