[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat":1047,"grammar-lesson-path-fi-lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat-none":1059,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e":1060,"grammar-quick-check-01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e":1076,"grammar-lesson-body-01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e-6nm1uxc705":1099},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":917,"title":918,"slug":919,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":839,"displayOrder":920,"grammarTopics":1050,"createdAt":1055,"updatedAt":1056,"vocabularyLists":1057,"readyImages":1058},"Opi erottamaan lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat sekä tulkitsemaan niiden viittaussuhteita, sijamuotoja ja käyttöä puheessa ja tekstissä.","Lauseen lopussa oleva ilmaus voi kuulua kiinteästi lauseeseen tai täydentää jo valmiilta kuulostavaa lausetta. Eron tunnistaminen auttaa tulkitsemaan painotuksia, viittaussuhteita ja puhujan tekemiä täsmennyksiä. Lohkeamassa sama tarkoite esiintyy sekä lauseen ulkopuolisessa ilmauksessa että lauseensisäisen pronominin edustamana.\n\n## 1. Loppukenttä vai erillinen lisäys?\n\nLauseen loppukenttä alkaa tässä käytetyssä kenttäjaossa finiittiverbin eli persoonamuotoisen verbin jälkeen; etukenttä sijaitsee sen edellä. Loppukenttään sijoittuu esimerkiksi objekteja ja adverbiaaleja. Suomen suhteellisen vapaa sanajärjestys mahdollistaa lauseenjäsenten sijoittamisen eri kenttiin sen mukaan, miten tieto jäsennetään. Etukentässä on usein teema eli se, mistä puhutaan, ja loppukentässä reema eli se, mitä teemasta kerrotaan. Esimerkiksi lauseessa *Toimikunta hyväksyi ehdotuksen* teemana voi olla *toimikunta*, mutta lauseessa *Ehdotuksen hyväksyi toimikunta* lähtökohdaksi nostetaan *ehdotus*. Teema ja reema eivät silti määräydy yksin sijainnin perusteella, vaan myös asiayhteys ja painotus vaikuttavat tulkintaan. **Jälkilisäys** puolestaan täydentää jaksoa, joka on jo esitetty kokonaisena. Se voi täsmentää, selittää tai korjata aiempaa ilmausta.\n\n| Rakenne | Esimerkki | Tulkinnan ydin |\n| --- | --- | --- |\n| Lauseeseen kuuluva loppuosa | Lähetin hakemuksen **eilen illalla**. | Ajanilmaus kuuluu samaan lausekokonaisuuteen. |\n| Täydentävä jälkilisäys | Lähetin hakemuksen — **tosin vasta eilen illalla**. | Puhuja lisää jälkikäteen varauksen. |\n| Oikealle lohkeava rakenne | Lähetin sen eilen, **sen hakemuksen**. | Lopun ilmaus nimeää lauseessa pronominilla ilmaistun tarkoitteen. |\n\nPelkkä sijainti lopussa ei siis tee ilmauksesta jälkilisäystä. Myöskään poistettavuus ei ratkaise asiaa: monet lauseeseen kuuluvat määritteet voi jättää pois.\n\n## 2. Loppukenttä osana lauseen rakennetta\n\nLoppukentän ilmauksilla on tavalliset lauseenjäsenen tehtävät. Verbin täydennykset noudattavat sen rektiota, ja objektin sijaan vaikuttavat normaalit objektisäännöt. Loppuasema ei itsessään muuta näitä suhteita.\n\n:::example\nToimikunta keskusteli pitkään **uudesta ehdotuksesta**.\n\nIlmaus *uudesta ehdotuksesta* on keskustella-verbin täydennys: **keskustella jostakin**.\n\nToimikunta käsitteli **uutta ehdotusta** pitkään.\n\nTässä *uutta ehdotusta* on käsitellä-verbin objekti. Sen jälkeen tuleva *pitkään* ilmaisee kestoa.\n:::\n\nLauseen loppu on usein uuden tai painavan tiedon paikka, mutta **viimeinen ilmaus ei automaattisesti ole lauseen tärkein tieto**. Asiayhteys ja puheessa myös painotus ratkaisevat tulkintaa. Pitkä täydennys sijoittuu usein luontevasti lyhyempien ilmausten jälkeen:\n\n*Toimikunta keskusteli eilen pitkään **ehdotuksesta, jonka henkilöstö oli laatinut viime keväänä**.*\n\nLopun relatiivilause kuuluu tässä substantiivilausekkeeseen. Se ei ole jälkilisäys vain siksi, että se on pitkä ja erotetaan pilkulla.\n\n## 3. Jälkilisäys täsmentää tai korjaa\n\nJälkilisäys tuo tietoa, jota puhuja ei sisällyttänyt alkuperäiseen kokonaisuuteen. Puheessa sitä voi edeltää tauko tai sävelkulun muutos. Kirjoituksessa erillisyyttä voidaan osoittaa esimerkiksi ajatusviivalla. Yksittäinen välimerkki ei kuitenkaan määritä rakennetta.\n\nJälkilisäyksellä voi olla erilaisia tehtäviä:\n\n- **Täsmennys:** Tapasimme keskustassa — tarkemmin sanottuna rautatieasemalla.\n- **Varaus:** Tulen mukaan — jos vain pääsen töistä ajoissa.\n- **Korjaus:** Kokous on torstaina — siis perjantaina.\n\n:::note\nJälkilisäys on tapa jäsentää viestiä, ei yksi tietty lauseenjäsen. Lisäys voi olla sana, lauseke tai kokonainen lause. Esimerkiksi jos-lause voidaan esittää joko kiinteänä osana virkettä tai jälkikäteen lisättynä ehtona.\n:::\n\nVertaa:\n\n:::example\nTulen mukaan, **jos pääsen töistä ajoissa**.\n\nEhto kuuluu suoraan samaan kokonaisuuteen. Yleiskielessä jos-sivulause erotetaan tässä päälauseesta pilkulla.\n\nTulen mukaan — **jos vain pääsen töistä ajoissa**.\n\nEnsin esitetään lupaus, johon lisätään varaus. Ajatusviiva ohjaa lukemaan ehdon erillisenä lisäyksenä. Tässä vertailussa eroa tuovat esiin ajatusviiva ja varausta vahvistava *vain*, eivät pilkun puuttuminen ensimmäisestä virkkeestä. Sana *vain* ei kuitenkaan yksin tee ehdosta jälkilisäystä: myös *Tulen mukaan, jos vain pääsen töistä ajoissa* on mahdollinen.\n:::\n\n## 4. Lohkeama yhdistää ilmauksen ja pronominin\n\nLohkeavassa rakenteessa lauseen ulkopuolelle sijoittuva ilmaus ja lauseensisäinen pronomini viittaavat samaan tarkoitteeseen. Rakennetta esiintyy etenkin puheessa ja puhetta jäljittelevässä tekstissä.\n\n| Suunta | Esimerkki | Tavallinen tehtävä |\n| --- | --- | --- |\n| Vasemmalle lohkeava rakenne | **Se uusi kirja**, minä luin **sen** jo. | Alun ilmaus nostaa tarkoitteen puheenaiheeksi. |\n| Oikealle lohkeava rakenne | Minä luin **sen** jo, **sen uuden kirjan**. | Lopun ilmaus nimeää tai täsmentää pronominin tarkoitteen. |\n\nVasemmalle lohkeava ilmaus voi olla nominatiivissa, vaikka pronomini olisi lauseessa toisessa sijassa:\n\n***Se uusi naapuri**, en ole vielä puhunut **hänelle**.*\n\nPronominin **hänelle** sija määräytyy lauseen sisällä: *puhua jollekulle*. Alun nominatiivimuotoinen ilmaus esittelee puheenaiheen eikä ole puhua-verbin täydennys.\n\nOikealle lohkeavassa rakenteessa lopun ilmaus on usein samassa sijassa kuin sitä vastaava pronomini:\n\n*Olen puhunut **hänelle**, **sille uudelle naapurille**.*\n\nSijan yhtäläisyys tekee yhteyden näkyväksi. Puheessa esiintyy kuitenkin myös irrallisempia, nominatiivimuotoisia nimeäviä lisäyksiä, joten sijan yhtäläisyys ei yksin määritä kaikkia lohkeamia.\n\n:::example\n**Puhekieli:** *Kiva tyyppi se on, se Mikko.*\n\nLauseensisäinen *se* ja lopun *se Mikko* viittaavat samaan henkilöön. Lopun ilmaus nimeää tarkoitteen ja voi samalla vahvistaa tuttavallista sävyä. Neutraalissa kirjoitetussa asiatyylissä saman arvion voi esittää muodossa *Mikko on mukava ihminen*.\n:::\n\n:::warning\nÄlä sekoita lohkeamaa tavalliseen etualaistukseen:\n\n**Siitä kirjasta** pidin erityisesti.\n\nAlun ilmaus on suoraan pitää-verbin täydennys. Lauseessa ei ole samaan tarkoitteeseen viittaavaa erillistä pronominia, joten kyse ei ole tässä kuvatusta lohkeamasta.\n:::\n\n## 5. Tulkinta, välimerkit ja rekisteri\n\nOikealle lohkeava rakenne voidaan nähdä jälkilisäyksen erityistapauksena. Kaikki jälkilisäykset eivät kuitenkaan ole lohkeamia: esimerkiksi korjaus *siis perjantaina* ei tarvitse lauseeseen pronominia, jonka tarkoitteen se nimeäisi.\n\nMyös oikealle lohkeavan ilmauksen tehtävä vaihtelee. Se voi auttaa kuulijaa tunnistamaan tarkoitteen, mutta se voi myös luonnehtia jo tunnistettua tarkoitetta:\n\n*Se on taas myöhässä, **se vanha bussi**.*\n\nKuulija voi jo tietää, mistä bussista puhutaan. Lopun ilmaus voi tällöin tuoda esiin puhujan suhtautumista eikä vain korjata epäselvää viittausta.\n\n:::note\n**Puhekieli: pronominin toisto.** Ilmauksessa *Mä en tiedä, mä* lopun *mä* toistaa lauseensisäisen pronominin. Se ei nimeä tarkoitetta uudella substantiivilausekkeella kuten *se Mikko*, vaan voi asiayhteyden ja sävelkulun mukaan korostaa puhujan omaa näkökulmaa tai eroa muihin puhujiin. Puhekielinen *mä* ja tällainen lopputoisto eivät ole neutraalin kirjoitetun asiatyylin tavallisia keinoja. Siinä luonteva muoto on *En tiedä* tai, jos puhujaa korostetaan, *Minä en tiedä*.\n:::\n\nKirjoitetussa puheessa pilkku voi osoittaa lohkeavan ilmauksen rajaa. Selittävässä tai korjaavassa jälkilisäyksessä ajatusviiva korostaa katkosta. **Pilkkua ei silti lisätä jokaisen puhetauon kohdalle**, eikä pilkku yksin todista ilmauksen olevan irrallinen.\n\nAsiatekstissä suora lauserakenne on usein selkein:\n\n- Keskusteleva ilmaus: *Lähetin sen eilen, sen hakemuksen.*\n- Neutraali asiatyyli: *Lähetin hakemuksen eilen.*\n\nJälkilisäykset eivät silti rajoitu puheeseen. Harkittu jälkilisäys voi myös asiatekstissä tuoda esiin olennaisen rajauksen: *Tulokset olivat yhteneviä — yhtä mittausta lukuun ottamatta.*\n\n## 6. Tunnistamisen muistilista\n\n1. **Tarkista lausesuhde.** Onko lopun ilmaus kiinteä objekti, täydennys tai määrite? Silloin se kuuluu lauseen rakenteeseen.\n2. **Tarkista esitystapa.** Täydentääkö ilmaus jo kokonaisena esitettyä viestiä? Silloin sitä voi tulkita jälkilisäykseksi.\n3. **Etsi pronomini ja sen tarkoite.** Jos erillinen ilmaus nimeää lauseensisäisen pronominin tarkoitteen, kyse voi olla lohkeamasta.\n4. **Huomioi asiayhteys ja rekisteri.** Puheessa tauotus ja sävelkulku auttavat; kirjoituksessa tarvitaan myös rakenteen ja merkityksen tarkastelua.\n\nKeskeinen ero on **lauseeseen kuuluva loppuosa – täydentävä lisäys – pronominiin kytkeytyvä lohkeava ilmaus**. Pelkkä sanajärjestys tai välimerkki ei aina riitä tulkinnan ratkaisemiseen.",[1051],{"id":1052,"name":918,"level":839,"language":9,"isCompleted":1053,"completionPercentage":1054,"totalExercises":16,"completedExercises":1054},"01a11fce-222c-70cf-8608-2d166e0a3097",false,0,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],[],null,[1061,1070],{"@id":1062,"@type":1063,"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"displayOrder":1054,"type":1068,"questionCount":81,"blankCount":81,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1069},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-3e25-7a66-8094-25417fc6c740","GrammarExercise","01a11fce-3e25-7a66-8094-25417fc6c740","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Loppuosa, jälkilisäys vai lohkeama?","Valitse kuhunkin aukkoon sopiva analyysi tai muoto. Tarkastele rakennetta, merkitystä ja rekisteriä yhdessä.","word_select","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_b958d0c6-28e2-4640-b623-a8aa9479f1a2_hero.webp?v=1791534972",{"@id":1071,"@type":1063,"id":1072,"grammarPage":1065,"title":1073,"instructions":1074,"displayOrder":11,"type":1068,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1075},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-3e3f-74bb-b877-5c003f6bbb58","01a11fce-3e3f-74bb-b877-5c003f6bbb58","Loppurakenteet tekstin muokkauksessa","Valitse kuvattuun tavoitteeseen sopiva muotoilu tai perustelu. Huomioi erityisesti viittaussuhteet, asiayhteys ja tekstin rekisteri.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_1061b038-ccbb-4bde-a356-33bc438957b2_hero.webp?v=1791534972",{"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"seoTitle":1077,"seoDescription":1078,"displayOrder":1054,"type":1068,"questions":1079,"ogImageUrl":1069},"Loppukenttä ja lohkeamat: tunnistusharjoitus","Harjoittele loppukentän, jälkilisäysten ja lohkeamien eroja aukkotehtävissä, joissa tulkitset työelämän viestejä, arkikeskusteluja ja tekstin rajauksia.",[1080],{"id":1081,"sentenceTemplate":1082,"displayOrder":1054,"explanation":1083,"exampleSentence":1084,"blanks":1085},"01a11fce-3e25-7cc2-8094-25418220f279","Virkkeessä 'Raportin tarkisti johtaja' loppukenttä alkaa __1__.","Tässä kenttäjaossa loppukenttä alkaa finiittiverbin jälkeen. Tarkisti on finiittiverbi, joten johtaja sijoittuu loppukenttään, vaikka se on subjekti.","Huomenna saapuu uusi työntekijä: saapuu-verbin jälkeinen osa on loppukenttää.",[1086],{"id":1087,"blankNumber":11,"options":1088},"01a11fce-3e25-7c66-8094-2541820b2bb6",[1089,1092,1096],{"id":1090,"optionText":1091,"isCorrect":1053,"displayOrder":1054},"01a11fce-3e25-7bbe-8094-25417fcfe5b0","ennen sanaa Raportin",{"id":1093,"optionText":1094,"isCorrect":1095,"displayOrder":11},"01a11fce-3e25-7c02-8094-2541803efff7","tarkisti-verbin jälkeen",true,{"id":1097,"optionText":1098,"isCorrect":1053,"displayOrder":16},"01a11fce-3e25-7c42-8094-2541813e4be2","ennen tarkisti-verbiä",{"html":1100,"toc":1101},"\u003Cp>Lauseen lopussa oleva ilmaus voi kuulua kiinteästi lauseeseen tai täydentää jo valmiilta kuulostavaa lausetta. Eron tunnistaminen auttaa tulkitsemaan painotuksia, viittaussuhteita ja puhujan tekemiä täsmennyksiä. Lohkeamassa sama tarkoite esiintyy sekä lauseen ulkopuolisessa ilmauksessa että lauseensisäisen pronominin edustamana.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"loppukentt-vai-erillinen-lisys\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Loppukenttä vai erillinen lisäys?\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Lauseen loppukenttä alkaa tässä käytetyssä kenttäjaossa finiittiverbin eli persoonamuotoisen verbin jälkeen; etukenttä sijaitsee sen edellä. Loppukenttään sijoittuu esimerkiksi objekteja ja adverbiaaleja. Suomen suhteellisen vapaa sanajärjestys mahdollistaa lauseenjäsenten sijoittamisen eri kenttiin sen mukaan, miten tieto jäsennetään. Etukentässä on usein teema eli se, mistä puhutaan, ja loppukentässä reema eli se, mitä teemasta kerrotaan. Esimerkiksi lauseessa \u003Cem>Toimikunta hyväksyi ehdotuksen\u003C\u002Fem> teemana voi olla \u003Cem>toimikunta\u003C\u002Fem>, mutta lauseessa \u003Cem>Ehdotuksen hyväksyi toimikunta\u003C\u002Fem> lähtökohdaksi nostetaan \u003Cem>ehdotus\u003C\u002Fem>. Teema ja reema eivät silti määräydy yksin sijainnin perusteella, vaan myös asiayhteys ja painotus vaikuttavat tulkintaan. \u003Cstrong>Jälkilisäys\u003C\u002Fstrong> puolestaan täydentää jaksoa, joka on jo esitetty kokonaisena. Se voi täsmentää, selittää tai korjata aiempaa ilmausta.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Rakenne\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Tulkinnan ydin\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Lauseeseen kuuluva loppuosa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lähetin hakemuksen \u003Cstrong>eilen illalla\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Ajanilmaus kuuluu samaan lausekokonaisuuteen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Täydentävä jälkilisäys\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lähetin hakemuksen — \u003Cstrong>tosin vasta eilen illalla\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puhuja lisää jälkikäteen varauksen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Oikealle lohkeava rakenne\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lähetin sen eilen, \u003Cstrong>sen hakemuksen\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lopun ilmaus nimeää lauseessa pronominilla ilmaistun tarkoitteen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Pelkkä sijainti lopussa ei siis tee ilmauksesta jälkilisäystä. Myöskään poistettavuus ei ratkaise asiaa: monet lauseeseen kuuluvat määritteet voi jättää pois.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"loppukentt-osana-lauseen-rakennetta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Loppukenttä osana lauseen rakennetta\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Loppukentän ilmauksilla on tavalliset lauseenjäsenen tehtävät. Verbin täydennykset noudattavat sen rektiota, ja objektin sijaan vaikuttavat normaalit objektisäännöt. Loppuasema ei itsessään muuta näitä suhteita.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Toimikunta keskusteli pitkään \u003Cstrong>uudesta ehdotuksesta\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ilmaus \u003Cem>uudesta ehdotuksesta\u003C\u002Fem> on keskustella-verbin täydennys: \u003Cstrong>keskustella jostakin\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Toimikunta käsitteli \u003Cstrong>uutta ehdotusta\u003C\u002Fstrong> pitkään.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tässä \u003Cem>uutta ehdotusta\u003C\u002Fem> on käsitellä-verbin objekti. Sen jälkeen tuleva \u003Cem>pitkään\u003C\u002Fem> ilmaisee kestoa.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Lauseen loppu on usein uuden tai painavan tiedon paikka, mutta \u003Cstrong>viimeinen ilmaus ei automaattisesti ole lauseen tärkein tieto\u003C\u002Fstrong>. Asiayhteys ja puheessa myös painotus ratkaisevat tulkintaa. Pitkä täydennys sijoittuu usein luontevasti lyhyempien ilmausten jälkeen:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cem>Toimikunta keskusteli eilen pitkään \u003Cstrong>ehdotuksesta, jonka henkilöstö oli laatinut viime keväänä\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Lopun relatiivilause kuuluu tässä substantiivilausekkeeseen. Se ei ole jälkilisäys vain siksi, että se on pitkä ja erotetaan pilkulla.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"jlkilisys-tsment-tai-korjaa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Jälkilisäys täsmentää tai korjaa\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Jälkilisäys tuo tietoa, jota puhuja ei sisällyttänyt alkuperäiseen kokonaisuuteen. Puheessa sitä voi edeltää tauko tai sävelkulun muutos. Kirjoituksessa erillisyyttä voidaan osoittaa esimerkiksi ajatusviivalla. Yksittäinen välimerkki ei kuitenkaan määritä rakennetta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Jälkilisäyksellä voi olla erilaisia tehtäviä:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Täsmennys:\u003C\u002Fstrong> Tapasimme keskustassa — tarkemmin sanottuna rautatieasemalla.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Varaus:\u003C\u002Fstrong> Tulen mukaan — jos vain pääsen töistä ajoissa.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Korjaus:\u003C\u002Fstrong> Kokous on torstaina — siis perjantaina.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Jälkilisäys on tapa jäsentää viestiä, ei yksi tietty lauseenjäsen. Lisäys voi olla sana, lauseke tai kokonainen lause. Esimerkiksi jos-lause voidaan esittää joko kiinteänä osana virkettä tai jälkikäteen lisättynä ehtona.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Vertaa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Tulen mukaan, \u003Cstrong>jos pääsen töistä ajoissa\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ehto kuuluu suoraan samaan kokonaisuuteen. Yleiskielessä jos-sivulause erotetaan tässä päälauseesta pilkulla.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tulen mukaan — \u003Cstrong>jos vain pääsen töistä ajoissa\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ensin esitetään lupaus, johon lisätään varaus. Ajatusviiva ohjaa lukemaan ehdon erillisenä lisäyksenä. Tässä vertailussa eroa tuovat esiin ajatusviiva ja varausta vahvistava \u003Cem>vain\u003C\u002Fem>, eivät pilkun puuttuminen ensimmäisestä virkkeestä. Sana \u003Cem>vain\u003C\u002Fem> ei kuitenkaan yksin tee ehdosta jälkilisäystä: myös \u003Cem>Tulen mukaan, jos vain pääsen töistä ajoissa\u003C\u002Fem> on mahdollinen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"lohkeama-yhdist-ilmauksen-ja-pronominin\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Lohkeama yhdistää ilmauksen ja pronominin\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Lohkeavassa rakenteessa lauseen ulkopuolelle sijoittuva ilmaus ja lauseensisäinen pronomini viittaavat samaan tarkoitteeseen. Rakennetta esiintyy etenkin puheessa ja puhetta jäljittelevässä tekstissä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Suunta\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Tavallinen tehtävä\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Vasemmalle lohkeava rakenne\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Se uusi kirja\u003C\u002Fstrong>, minä luin \u003Cstrong>sen\u003C\u002Fstrong> jo.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Alun ilmaus nostaa tarkoitteen puheenaiheeksi.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Oikealle lohkeava rakenne\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Minä luin \u003Cstrong>sen\u003C\u002Fstrong> jo, \u003Cstrong>sen uuden kirjan\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lopun ilmaus nimeää tai täsmentää pronominin tarkoitteen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Vasemmalle lohkeava ilmaus voi olla nominatiivissa, vaikka pronomini olisi lauseessa toisessa sijassa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cem>\u003Cstrong>Se uusi naapuri\u003C\u002Fstrong>, en ole vielä puhunut \u003Cstrong>hänelle\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Pronominin \u003Cstrong>hänelle\u003C\u002Fstrong> sija määräytyy lauseen sisällä: \u003Cem>puhua jollekulle\u003C\u002Fem>. Alun nominatiivimuotoinen ilmaus esittelee puheenaiheen eikä ole puhua-verbin täydennys.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Oikealle lohkeavassa rakenteessa lopun ilmaus on usein samassa sijassa kuin sitä vastaava pronomini:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cem>Olen puhunut \u003Cstrong>hänelle\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>sille uudelle naapurille\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Sijan yhtäläisyys tekee yhteyden näkyväksi. Puheessa esiintyy kuitenkin myös irrallisempia, nominatiivimuotoisia nimeäviä lisäyksiä, joten sijan yhtäläisyys ei yksin määritä kaikkia lohkeamia.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Puhekieli:\u003C\u002Fstrong> \u003Cem>Kiva tyyppi se on, se Mikko.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Lauseensisäinen \u003Cem>se\u003C\u002Fem> ja lopun \u003Cem>se Mikko\u003C\u002Fem> viittaavat samaan henkilöön. Lopun ilmaus nimeää tarkoitteen ja voi samalla vahvistaa tuttavallista sävyä. Neutraalissa kirjoitetussa asiatyylissä saman arvion voi esittää muodossa \u003Cem>Mikko on mukava ihminen\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>Älä sekoita lohkeamaa tavalliseen etualaistukseen:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Siitä kirjasta\u003C\u002Fstrong> pidin erityisesti.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Alun ilmaus on suoraan pitää-verbin täydennys. Lauseessa ei ole samaan tarkoitteeseen viittaavaa erillistä pronominia, joten kyse ei ole tässä kuvatusta lohkeamasta.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"tulkinta-vlimerkit-ja-rekisteri\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Tulkinta, välimerkit ja rekisteri\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Oikealle lohkeava rakenne voidaan nähdä jälkilisäyksen erityistapauksena. Kaikki jälkilisäykset eivät kuitenkaan ole lohkeamia: esimerkiksi korjaus \u003Cem>siis perjantaina\u003C\u002Fem> ei tarvitse lauseeseen pronominia, jonka tarkoitteen se nimeäisi.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Myös oikealle lohkeavan ilmauksen tehtävä vaihtelee. Se voi auttaa kuulijaa tunnistamaan tarkoitteen, mutta se voi myös luonnehtia jo tunnistettua tarkoitetta:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cem>Se on taas myöhässä, \u003Cstrong>se vanha bussi\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kuulija voi jo tietää, mistä bussista puhutaan. Lopun ilmaus voi tällöin tuoda esiin puhujan suhtautumista eikä vain korjata epäselvää viittausta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>\u003Cstrong>Puhekieli: pronominin toisto.\u003C\u002Fstrong> Ilmauksessa \u003Cem>Mä en tiedä, mä\u003C\u002Fem> lopun \u003Cem>mä\u003C\u002Fem> toistaa lauseensisäisen pronominin. Se ei nimeä tarkoitetta uudella substantiivilausekkeella kuten \u003Cem>se Mikko\u003C\u002Fem>, vaan voi asiayhteyden ja sävelkulun mukaan korostaa puhujan omaa näkökulmaa tai eroa muihin puhujiin. Puhekielinen \u003Cem>mä\u003C\u002Fem> ja tällainen lopputoisto eivät ole neutraalin kirjoitetun asiatyylin tavallisia keinoja. Siinä luonteva muoto on \u003Cem>En tiedä\u003C\u002Fem> tai, jos puhujaa korostetaan, \u003Cem>Minä en tiedä\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Kirjoitetussa puheessa pilkku voi osoittaa lohkeavan ilmauksen rajaa. Selittävässä tai korjaavassa jälkilisäyksessä ajatusviiva korostaa katkosta. \u003Cstrong>Pilkkua ei silti lisätä jokaisen puhetauon kohdalle\u003C\u002Fstrong>, eikä pilkku yksin todista ilmauksen olevan irrallinen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Asiatekstissä suora lauserakenne on usein selkein:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>Keskusteleva ilmaus: \u003Cem>Lähetin sen eilen, sen hakemuksen.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>Neutraali asiatyyli: \u003Cem>Lähetin hakemuksen eilen.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Jälkilisäykset eivät silti rajoitu puheeseen. Harkittu jälkilisäys voi myös asiatekstissä tuoda esiin olennaisen rajauksen: \u003Cem>Tulokset olivat yhteneviä — yhtä mittausta lukuun ottamatta.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"tunnistamisen-muistilista\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Tunnistamisen muistilista\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista lausesuhde.\u003C\u002Fstrong> Onko lopun ilmaus kiinteä objekti, täydennys tai määrite? Silloin se kuuluu lauseen rakenteeseen.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista esitystapa.\u003C\u002Fstrong> Täydentääkö ilmaus jo kokonaisena esitettyä viestiä? Silloin sitä voi tulkita jälkilisäykseksi.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Etsi pronomini ja sen tarkoite.\u003C\u002Fstrong> Jos erillinen ilmaus nimeää lauseensisäisen pronominin tarkoitteen, kyse voi olla lohkeamasta.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Huomioi asiayhteys ja rekisteri.\u003C\u002Fstrong> Puheessa tauotus ja sävelkulku auttavat; kirjoituksessa tarvitaan myös rakenteen ja merkityksen tarkastelua.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>Keskeinen ero on \u003Cstrong>lauseeseen kuuluva loppuosa – täydentävä lisäys – pronominiin kytkeytyvä lohkeava ilmaus\u003C\u002Fstrong>. Pelkkä sanajärjestys tai välimerkki ei aina riitä tulkinnan ratkaisemiseen.\u003C\u002Fp>\n",[1102,1106,1110,1114,1118,1122],{"id":1103,"text":1104,"depth":16,"number":1105},"loppukentt-vai-erillinen-lisys","Loppukenttä vai erillinen lisäys?","1",{"id":1107,"text":1108,"depth":16,"number":1109},"loppukentt-osana-lauseen-rakennetta","Loppukenttä osana lauseen rakennetta","2",{"id":1111,"text":1112,"depth":16,"number":1113},"jlkilisys-tsment-tai-korjaa","Jälkilisäys täsmentää tai korjaa","3",{"id":1115,"text":1116,"depth":16,"number":1117},"lohkeama-yhdist-ilmauksen-ja-pronominin","Lohkeama yhdistää ilmauksen ja pronominin","4",{"id":1119,"text":1120,"depth":16,"number":1121},"tulkinta-vlimerkit-ja-rekisteri","Tulkinta, välimerkit ja rekisteri","5",{"id":1123,"text":1124,"depth":16,"number":1125},"tunnistamisen-muistilista","Tunnistamisen muistilista","6"]