[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa":1047,"grammar-lesson-path-fi-murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa-none":1059,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f":1060,"grammar-quick-check-01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f":1076,"grammar-lesson-body-01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f-blu1e9j6jj":1099},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026,"grammarTopics":1050,"createdAt":1055,"updatedAt":1056,"vocabularyLists":1057,"readyImages":1058},"Murteellisten taivutusmuotojen sijat ja persoonat kirjallisessa dialogissa: muotojen tulkinta, alueellinen vaihtelu ja johdonmukainen henkilöhahmon ääni.","## 1. Murremuoto rakentaa henkilöhahmon ääntä\n\nKirjallisessa dialogissa murteellinen taivutusmuoto ilmaisee sekä kieliopillisen tehtävän että jotakin puhujan äänestä. Lukijan on voitava tunnistaa esimerkiksi sija tai persoona, vaikka muoto poikkeaa yleiskielestä. Kirjoittajan tehtävänä on sovittaa yhteen muotojen alueellinen uskottavuus, henkilöhahmon kielellinen tausta ja tekstin luettavuus.\n\nTavoitteena on erottaa murremuodon kieliopillinen tehtävä sen tyylivaikutuksesta, tulkita valikoituja taivutusmuotoja ja rakentaa dialogiin johdonmukainen mutta tilanteittain joustava ilmaisutapa. Kirjallinen murre on tavallisesti **valikoitua puheen esittämistä**, ei puheen tarkka jäljennös.\n\n:::note\nYksittäinen muoto ei yleensä paikanna puhujaa varmasti. Murrepiirteiden levikkialueet limittyvät, ja puhujan kielessä voi yhdistyä eri alueiden aineksia. Murteellisuus ei myöskään itsessään osoita puhujan koulutusta, älykkyyttä tai luotettavuutta.\n:::\n\n## 2. Tunnista tehtävä ennen yleiskielistämistä\n\nTaivutusmuodon tulkinta alkaa lauseyhteydestä: mitä sana ilmaisee, mihin se liittyy ja minkä muodon lauserakenne edellyttää? Pelkkä kirjoitusasun vertaaminen yleiskieleen ei aina riitä.\n\nTaulukon muodot ovat **eri murrealueilta poimittuja esimerkkejä**, eivät yhden puhujan valmis kielimuoto.\n\n| Murremuoto | Yleiskielinen vastine | Kieliopillinen tehtävä | Alueellinen huomio |\n| --- | --- | --- | --- |\n| **miun** | minun | minä-pronominin genetiivi | Tavataan kaakkoismurteissa ja osassa muita itämurteita. Nominatiivien *mie\u002Fsie* levikki ei sellaisenaan osoita genetiivin *miun* levikkiä. |\n| **miulle** | minulle | minä-pronominin allatiivi | Kuuluu samaan pronominityyppiin kuin *miun*. |\n| **talosa** | talossa | yksikön inessiivi | Yksinäis-s:llistä inessiiviä tavataan muun muassa eräissä pohjalaismurteissa. |\n| **talohon** | taloon | yksikön illatiivi | h:llinen illatiivi on ominainen esimerkiksi eteläpohjalaismurteille. |\n| **saapi** | saa | indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona | -pi-ainesta tavataan muun muassa itäisissä ja pohjoisissa murteissa. |\n| **mää \u002F mä** | minä | yksikön 1. persoonan pronominin nominatiivi | *Mää* liittyy etenkin läntisiin puhetapoihin; *mä* on levinnyt laajasti yleispuhekieleen. |\n| **myö \u002F hyö** | me \u002F he | monikon 1. \u002F 3. persoonan pronominin nominatiivi | Tavataan itämurteissa; tarkka levikki ja muu taivutus vaihtelevat. |\n\n:::example\n”Se on **miun** kirja.”\n\n**Miun** ilmaisee omistajaa samoin kuin yleiskielen *minun*. Kirjoittaja ei ole muuttanut omistussuhdetta vaan sen kielellistä toteutusta.\n\n”Anna se **miulle**.”\n\n**Miulle** ilmaisee vastaanottajaa. Yleiskielinen vastine on *minulle*, ei *minulta*.\n:::\n\nTaivutusmuotojen tarkasteluun kuuluu myös vartalo: ero ei aina sijaitse sanan lopussa. Muotojen *minun* ja *miun* ero koskee pronominin vartaloa, kun taas *talossa* ja *talosa* havainnollistavat sijapäätteen vaihtelua.\n\n### Omistaja ilman omistusliitettä\n\nPuhekielisessä ilmauksessa **mun kirja** omistajan ilmaisee pronominin genetiivi, eikä substantiivissa ole omistusliitettä. Yleiskielinen vastine on **minun kirjani**. Sama rakenne on esimerkissä *miun kirja*: koko ilmauksen yleiskielistäminen edellyttää myös omistusliitteen lisäämistä, vaikka pelkän pronominin vastine on *minun*. Omistusliitteen puuttuminen on laaja puhekielen piirre, joten se ei yksin paikanna puhujaa.\n\n### Aluemurre vai yleispuhekieli?\n\n**Mä** ja **sä** eivät nykyisessä kirjallisessa dialogissa välttämättä viittaa mihinkään tiettyyn alueeseen. Ne voivat edustaa yleispuhekieltä eli laajalti käytettyä, alueellisesti heikosti leimautunutta puhetapaa. Historiallinen murretausta ja lukijan tekstissä havaitsema alueellinen sävy ovat eri asioita.\n\n:::example\n”**Mä** otan **mun kirjan**. Tuutko **sä** mukaan?”\n\nMuodot rakentavat epämuodollista puhetta, mutta eivät riitä henkilöhahmon kotiseudun päättelemiseen. **Tuutko** vastaa yleiskielen muotoa *tuletko*: vartalo on lyhentynyt (*tule-* → *tuu-*), mutta yksikön toisen persoonan pääte **-t** ja kysymysliite **-ko** säilyvät. *Tulet → tuut* on laaja yleispuhekielen piirre, joka ei yksin paikanna puhujaa. Kysymys koskee puhuteltavan mukaan tulemista.\n\n”**Mie** otan **miun kirjan**. Tuutko **sie** mukaan?”\n\nPronominien yhdistelmä antaa selvemmän alueellisen vihjeen. Sekään ei yksilöi paikkakuntaa. Tämä yhdistelmä sopii kaakkoisiin puhetapoihin; pelkkiä nominatiiveja *mie\u002Fsie* esiintyy myös länsimurteisiin kuuluvissa peräpohjalaisissa murteissa. Yhteisistä nominatiiveista ei voi päätellä koko taivutussarjan olevan sama.\n:::\n\nPaikantamisessa tarkastellaan siis piirteiden yhdistelmää sekä henkilöhahmosta annettua muuta tietoa. Muodon *mä* vaihtaminen muotoon *mää* voi vahvistaa läntistä sävyä, mutta yksi vokaalin pituusero ei vielä tee repliikistä tietyn paikallismurteen näytettä.\n\n## 3. Sijamuoto säilyttää suhteet\n\nMurteellinen sijamuoto hoitaa yleensä saman tehtävän kuin vastaava yleiskielinen muoto. Päätteen erilainen hahmo ei esimerkiksi muuta olopaikkaa määränpääksi.\n\n:::example\n”Siinä **talosa** on uusi katto.”\n\nMuoto vastaa inessiiviä *talossa*. Lause kertoo, että kyseisessä talossa on uusi katto.\n\n”Mene **talohon** odottamaan.”\n\nMuoto vastaa illatiivia *taloon*. Talo on menemisen määränpää.\n\nEsimerkit havainnollistavat eri alueiden muotoja; niitä ei ole tarkoitettu saman keskustelun vuoroiksi.\n:::\n\nYleiskielistettäessä säilytetään myös verbin ja täydennyksen suhde:\n\n- **Luota miuhun** → *Luota minuun*: *luottaa* saa tässä illatiivimuotoisen täydennyksen.\n- **Anna miulle aikaa** → *Anna minulle aikaa*: allatiivi ilmaisee vastaanottajaa.\n- **Se on miun** → *Se on minun*: genetiivimuotoinen pronomini ilmaisee omistajaa ilman jäljessä olevaa substantiivia.\n\n:::warning\nMuodosta **talohon** ei voi johtaa yleistä ohjetta ”lisää illatiiviin h”. Murteiden illatiivimuodot vaihtelevat alueen, sanatyypin ja äänneympäristön mukaan. Yhden sanan perusteella rakennettu kokonainen taivutusmalli voi tuottaa muotoja, joita tavoitellussa murteessa ei käytetä.\n:::\n\n### Savolainen partitiivi lauseyhteydessä\n\n:::example\n”Syön **kalloo**.” → *Syön kalaa.*\n\n**Kalloo** on savolaismurteinen *kala*-sanan yksikön partitiivi. Muodossa näkyvät sekä konsonantin pidentyminen että yleiskielen *-aa*-jaksoa vastaava *-oo*. Partitiiviobjekti ilmaisee tässä ravinnoksi nautittavaa kalaa rajaamattomana määränä; muoto ei tarkoita monikkoa *kaloja*.\n:::\n\nMuoto tunnistetaan siis sekä sanan taivutuksesta että lauseen merkityksestä. *Kalloo* ei anna yleistä ohjetta muuttaa kaikkia partitiivimuotoja *-oo*-loppuisiksi: vastine riippuu sanatyypistä ja tavoitellusta murteesta.\n\n### Loppuheitto ja muodon tulkinta\n\nLoppuheitossa sanan loppuvokaali jää pois. Esimerkiksi lounaismurteisessa ilmauksessa **täs talos** muodot vastaavat yleiskielen ilmausta *tässä talossa*. Inessiivin tehtävä säilyy, vaikka pääte on lyhentynyt. Tästä ei seuraa, että minkä tahansa sanan loppuvokaalin voisi poistaa missä tahansa murteessa.\n\nMuodossa **mennää** on puolestaan kyse loppu-n:n kadosta suhteessa muotoon *mennään*, ei loppuvokaalin heitosta. Molemmat lyhentävät sanan loppua, mutta analyysissa ne on syytä erottaa. Myös lauseyhteys tarvitaan: *me mennää* ilmaisee puhujan ryhmän toimintaa, kun taas *mennää!* voi toimia kehotuksena.\n\n## 4. Verbimuoto on osa taivutusjärjestelmää\n\nMuodon **saapi** loppuaines ei ole vapaasti lisättävä murteellisuuden tunnus. Tässä muodossa **-pi** liittyy myönteiseen yksikön kolmannen persoonan preesensiin. Sitä ei pidä siirtää sellaisenaan kielteiseen rakenteeseen tai muihin persooniin.\n\n:::example\n”Tästä **saapi** ottaa.”\n\nYleiskielinen vastine: *Tästä saa ottaa.* Kyseessä on **nollapersoonarakenne**: muoto on yksikön kolmannessa persoonassa, mutta lauseessa ei nimetä tekijää. Lause antaa luvan kenelle tahansa tilanteeseen kuuluvalle.\n\n”Tästä **ei saa** ottaa.”\n\nKielteisessä rakenteessa persoonataivutus on kieltoverbissä. Pääverbi on kieltomuodossa **saa**, ei muodossa *saapi*.\n:::\n\nKielteinen **ei saa** voi siis olla aivan luonteva osa dialogia, jossa esiintyy myönteinen **saapi**. Murteellisuus ei edellytä, että jokainen saman verbin muoto eroaisi yleiskielestä.\n\n**Saapi** on tuttu myös vanhemmasta kirjakielestä, joten se voi ympäristönsä mukaan kuulostaa alueelliselta, vanhahtavalta tai leikilliseltä. Tulkinta syntyy piirteiden kokonaisuudesta, ei pelkästä päätteestä.\n\n### Monikollinen tekijä ja verbin muoto\n\nPuhekielessä **me mennään** vastaa yleiskielen ilmausta *me menemme*. Verbi on muodoltaan passiivi, mutta lauseessa se toimii monikon ensimmäisen persoonan tehtävässä: tekijäksi nimetään puhujan sisältävä ryhmä. Muoto ei tässä häivytä tekijää kuten esimerkiksi lauseessa *Täällä puhutaan suomea*.\n\n:::example\n”**Me mennään** ensin.” → *Me menemme ensin.*\n\n”**Myö männää** ensin.” → *Me menemme ensin.*\n\nJälkimmäinen on savolaismurteisiin sopiva yhdistelmä: *myö* ilmaisee monikon ensimmäistä persoonaa, *männää* sisältää murteellisen vartalon ja loppu-n on kadonnut. Se ei ole kaikkien itämurteiden yhteinen muoto.\n\n”**Ne menee** jo.” → Ihmisiin viitattaessa *He menevät jo.*\n\nPronomini on monikollinen, mutta verbillä on yksikön kolmannen persoonan muoto. Jos *ne* viittaa esimerkiksi ajoneuvoihin, yleiskielinen vastine on *Ne menevät jo*.\n:::\n\nSekä *me mennään* että *ne menee* ovat laajalle levinneitä puhekielen rakenteita. Niiden perusteella ei yksin voi nimetä murrealuetta. Yleiskielistettäessä on tarkistettava sekä verbin persoona että pronominin viittauskohde.\n\n## 5. Johdonmukaisuus ei tarkoita samanlaisuutta\n\nUskottava dialogi ei synny mahdollisimman suuresta murremuotojen määrästä. Usein muutama toistuva taivutuspiirre riittää erottamaan henkilöhahmon äänen kertojan kielestä.\n\nVertaa kahta esitystapaa:\n\n:::example\nYleiskielinen kerronta ja murteellinen repliikki:\n\nAino ojensi kätensä. ”Anna se **miulle**. Se on **miun**.”\n\nYleiskielinen repliikki:\n\nAino ojensi kätensä. ”Anna se **minulle**. Se on **minun**.”\n\nTapahtuma ja pronominien kieliopilliset tehtävät säilyvät samoina. Ensimmäinen versio tekee puhujan kielellisen taustan näkyvämmäksi.\n:::\n\nSama henkilöhahmo voi käyttää toisessa tilanteessa muotoa **miulle** ja toisessa muotoa **minulle**. Vaihtelu voi liittyä esimerkiksi keskustelukumppaniin, tilanteen muodollisuuteen tai puhujan pyrkimykseen mukautua toisen kieleen. Kaikkea vaihtelua ei kuitenkaan pidä selittää tietoiseksi tyylivalinnaksi: puhujien kieli vaihtelee myös ilman tietoista suunnittelua.\n\nKirjoittajan kannattaa erottaa kolme asiaa:\n\n- **Alueellinen uskottavuus:** voiko valittu muotoyhdistelmä kuulua tavoiteltuun kielimuotoon?\n- **Henkilöhahmon johdonmukaisuus:** sopiiko vaihtelu hänen taustaansa ja aiempaan puheeseensa?\n- **Kirjallinen tehtävä:** auttaako muoto erottamaan ääniä vai vaikeuttaako se lukemista ilman selvää hyötyä?\n\n:::tip\nJos tavoittelet tunnistettavaa paikallismurretta, tarkista muotoja kyseisen alueen murrekuvauksista ja puheaineistoista. Tarkista myös taivutusyhteys: lähteestä löytyvä yksittäinen sana ei vielä osoita, miten koko sanatyypin taivutus toimii.\n:::\n\n### Muotoyhdistelmä usean vuoron dialogissa\n\nSeuraava katkelma on tätä oppimateriaalia varten kirjoitettu, autenttisen kaltainen dialogi, ei kirjallisuuslainaus. Ainon puheessa käytetään valikoidusti kaakkoisiin puhetapoihin sopivaa *mie–miun–miulle*-sarjaa.\n\n:::example\nAino pysähtyi eteiseen ja katsoi tyhjää naulakkoa.\n\n”Onko **miun** takki vielä autossa?”\n\n”Toin sen sisään. Se on tuolin selkänojalla”, Leo sanoi.\n\n”Anna se **miulle**. **Mie** käyn hakemassa avaimet taskusta.”\n\n”Minähän jätin avaimet pöydälle.”\n\n”Ne on vara-avaimet. **Miun** avaimet on takin taskussa.”\n\nLeo nosti takin. ”Tätäkö etsit?”\n\n”Sitä juuri. **Mie** luulin jo, että pitää lähteä takaisin.”\n:::\n\nAinon *miun* ilmaisee kahdesti omistajaa, *miulle* vastaanottajaa ja *mie* tekijää. Pronominisarja pysyy samana eri taivutusympäristöissä. Ilmauksissa *miun takki* ja *miun avaimet* ei ole omistusliitettä; jälkimmäisen lauseen *avaimet on* noudattaa lisäksi puhekielen monikollisen subjektin ja yksikkömuotoisen verbin yhdistelmää. Yleiskielessä vastine on *minun avaimeni ovat takin taskussa*.\n\nMuodot *käyn* ja *luulin* eivät tarvitse murteellista vastinetta tehdäkseen Ainon äänestä johdonmukaisen. Alueellinen vihje syntyy pronomineista, kun taas omistusliitteen puuttuminen ja *ne on* ovat laajempaa puhekielisyyttä. Kirjallisesti toistuva *miun* myös korostaa eroa vara-avainten ja Ainon omien avainten välillä: muoto palvelee samalla tilanteen merkitystä.\n\n### Murteen kirjoitusasun valinnat\n\nKirjallisella murteella ei ole yhtä kaikkia alueita ja teoksia sitovaa oikeinkirjoitusta. Kirjoittaja valitsee, kuinka tarkasti ääntämystä esitetään, ja pitää valitun tarkkuuden riittävän johdonmukaisena.\n\n| Piirre | Mahdollinen kirjoitusasu | Mitä kirjoittajan on ratkaistava? |\n| --- | --- | --- |\n| Loppuvokaalin heitto | *talos* | Lyhentymän voi yleensä näyttää itse muodolla ilman erillistä poistomerkkiä. |\n| Loppu-n:n kato | *mennää* tai tyylitelty *mennää’* | Heittomerkki voi osoittaa pois jääneen äänteen, mutta se ei ole pakollinen eikä kaikkien murretekstien yhteinen käytäntö. |\n| Geminaatta | *tullee* yleiskielen muodon *tulee* vastineena | Esimerkiksi savolaisessa puheessa kuuluva yleisgeminaation tuottama pitkä konsonantti voidaan merkitä kahdella kirjaimella. Muotoa ei pidä tuottaa lisäämällä konsonantteja mielivaltaisesti. |\n| Jälkitavun pitkä vokaali | *korkee* yleiskielen muodon *korkea* vastineena | Kaksi vokaalikirjainta näyttää pitkän vokaalin; tämä laaja puhekielen piirre ei yksin paikanna puhujaa. |\n\nHeittomerkillinen *mennää’* ei siis ilmaise loppuvokaalin heittoa vaan tässä loppu-n:n puuttumista. Jos kato merkitään jo kirjoitusasulla *mennää*, heittomerkki voidaan jättää pois. Valinnan tulee auttaa lukemista, ei vain kasvattaa poikkeavien merkkien määrää.\n\nÄäntämyspiirteen voi jättää merkitsemättä, jos tarkka esitys kuormittaisi lukijaa eikä piirre ole henkilöhahmon tai tilanteen kannalta olennainen. Kirjoittaja voi esimerkiksi käyttää muotoa *tulee*, vaikka tavoitellussa puheessa kuuluisi *tullee*, ja säilyttää alueellisen vihjeen pronomineissa. Tällainen valikointi sopii kirjalliseen dialogiin; tarkassa puheen litteroinnissa merkintätavan tavoitteet ovat toiset.\n\n## 6. Dialogin tarkistusjärjestys\n\n1. **Ratkaise kieliopillinen tehtävä.** Tunnista sija, persoona ja muu lauseen kannalta olennainen taivutus.\n2. **Tarkista vastine.** Muuttuuko yleiskielistettäessä vain muoto vai vahingossa myös merkitys?\n3. **Tarkista muotoyhdistelmä.** Älä kokoa yhden henkilön puhetta sattumanvaraisista eri murteiden tunnusmerkeistä.\n4. **Arvioi vaihtelu.** Onko yleiskielisten ja murteellisten muotojen rinnakkaisuus luontevaa kyseiselle puhujalle?\n5. **Lue repliikki kokonaisuutena.** Taivutusmuodon tulee palvella sekä ymmärrettävää lausetta että henkilöhahmon ääntä.\n\nYdinperiaate on **kieliopillisen tehtävän, murretaustan ja kirjallisen vaikutuksen erottaminen**. Muoto voi olla kieliopillisesti mahdollinen mutta väärä valitulle murrealueelle — tai alueellisesti aito mutta tekstissä tarpeettoman korostunut.",[1051],{"id":1052,"name":1024,"level":975,"language":9,"isCompleted":1053,"completionPercentage":1054,"totalExercises":16,"completedExercises":1054},"01a11fce-223e-7331-af63-842a71c8fa9f",false,0,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],[],null,[1061,1070],{"@id":1062,"@type":1063,"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"displayOrder":1054,"type":1068,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1069},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-47e6-7f5c-8683-df890410dda8","GrammarExercise","01a11fce-47e6-7f5c-8683-df890410dda8","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murremuodon tehtävä ja yleiskielinen vastine","Valitse lauseyhteyteen sopiva analyysi tai yleiskielinen vastine. Säilytä alkuperäisen repliikin merkitys ja viittauskohteet.","word_select","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_756377eb-dff0-4458-87d1-95125ed2266e_hero.webp?v=1791534974",{"@id":1071,"@type":1063,"id":1072,"grammarPage":1065,"title":1073,"instructions":1074,"displayOrder":11,"type":1068,"questionCount":76,"blankCount":76,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1075},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-4805-75a4-91b4-4a2ff05247b2","01a11fce-4805-75a4-91b4-4a2ff05247b2","Dialogin toimittajan ratkaisut","Täydennä dialogin muotoja ja toimituksellisia arvioita. Erota kieliopillinen tehtävä, alueellinen vihje ja kirjallinen valinta toisistaan.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_7070a224-581b-456e-8f10-30141b94d07b_hero.webp?v=1791534975",{"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"seoTitle":1077,"seoDescription":1078,"displayOrder":1054,"type":1068,"questions":1079,"ogImageUrl":1069},"Murteelliset taivutusmuodot: tulkitse tehtävä","Harjoittele murteellisten taivutusmuotojen tulkintaa aukkotehtävissä, joissa dialogin omistajat, vastaanottajat, paikat ja puhujaryhmät säilyvät samoina.",[1080],{"id":1081,"sentenceTemplate":1082,"displayOrder":1054,"explanation":1083,"exampleSentence":1084,"blanks":1085},"01a11fce-47e7-7256-9e4d-f2f060b2b551","Repliikissä ”Miun ehdotus jäi käsittelemättä” muoto miun on __1__.","Miun määrittää sanaa ehdotus ja ilmaisee, kenen ehdotuksesta puhutaan. Se on genetiivi; allatiivi miulle ilmaisisi vastaanottajaa ja nominatiivi mie esimerkiksi tekijää.","”Miun vuoro alkaa kohta.” Yleiskielellä: ”Minun vuoroni alkaa kohta.”",[1086],{"id":1087,"blankNumber":11,"options":1088},"01a11fce-47e7-71fa-9e4d-f2f05ffe6863",[1089,1092,1096],{"id":1090,"optionText":1091,"isCorrect":1053,"displayOrder":1054},"01a11fce-47e7-7152-9e4d-f2f05e603411","minä-pronominin allatiivi",{"id":1093,"optionText":1094,"isCorrect":1095,"displayOrder":11},"01a11fce-47e7-719e-9e4d-f2f05eb2d910","minä-pronominin genetiivi",true,{"id":1097,"optionText":1098,"isCorrect":1053,"displayOrder":16},"01a11fce-47e7-71d2-9e4d-f2f05f1bab04","minä-pronominin nominatiivi",{"html":1100,"toc":1101},"\u003Ch2 id=\"murremuoto-rakentaa-henkilhahmon-nt\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Murremuoto rakentaa henkilöhahmon ääntä\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kirjallisessa dialogissa murteellinen taivutusmuoto ilmaisee sekä kieliopillisen tehtävän että jotakin puhujan äänestä. Lukijan on voitava tunnistaa esimerkiksi sija tai persoona, vaikka muoto poikkeaa yleiskielestä. Kirjoittajan tehtävänä on sovittaa yhteen muotojen alueellinen uskottavuus, henkilöhahmon kielellinen tausta ja tekstin luettavuus.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tavoitteena on erottaa murremuodon kieliopillinen tehtävä sen tyylivaikutuksesta, tulkita valikoituja taivutusmuotoja ja rakentaa dialogiin johdonmukainen mutta tilanteittain joustava ilmaisutapa. Kirjallinen murre on tavallisesti \u003Cstrong>valikoitua puheen esittämistä\u003C\u002Fstrong>, ei puheen tarkka jäljennös.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Yksittäinen muoto ei yleensä paikanna puhujaa varmasti. Murrepiirteiden levikkialueet limittyvät, ja puhujan kielessä voi yhdistyä eri alueiden aineksia. Murteellisuus ei myöskään itsessään osoita puhujan koulutusta, älykkyyttä tai luotettavuutta.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"tunnista-tehtv-ennen-yleiskielistmist\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Tunnista tehtävä ennen yleiskielistämistä\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Taivutusmuodon tulkinta alkaa lauseyhteydestä: mitä sana ilmaisee, mihin se liittyy ja minkä muodon lauserakenne edellyttää? Pelkkä kirjoitusasun vertaaminen yleiskieleen ei aina riitä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Taulukon muodot ovat \u003Cstrong>eri murrealueilta poimittuja esimerkkejä\u003C\u002Fstrong>, eivät yhden puhujan valmis kielimuoto.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Murremuoto\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Yleiskielinen vastine\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Kieliopillinen tehtävä\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Alueellinen huomio\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>miun\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>minun\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>minä-pronominin genetiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Tavataan kaakkoismurteissa ja osassa muita itämurteita. Nominatiivien \u003Cem>mie\u002Fsie\u003C\u002Fem> levikki ei sellaisenaan osoita genetiivin \u003Cem>miun\u003C\u002Fem> levikkiä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>miulle\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>minulle\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>minä-pronominin allatiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Kuuluu samaan pronominityyppiin kuin \u003Cem>miun\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>talosa\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>talossa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>yksikön inessiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Yksinäis-s:llistä inessiiviä tavataan muun muassa eräissä pohjalaismurteissa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>talohon\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>taloon\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>yksikön illatiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>h:llinen illatiivi on ominainen esimerkiksi eteläpohjalaismurteille.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>saapi\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>saa\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>-pi-ainesta tavataan muun muassa itäisissä ja pohjoisissa murteissa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>mää \u002F mä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>minä\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>yksikön 1. persoonan pronominin nominatiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cem>Mää\u003C\u002Fem> liittyy etenkin läntisiin puhetapoihin; \u003Cem>mä\u003C\u002Fem> on levinnyt laajasti yleispuhekieleen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>myö \u002F hyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>me \u002F he\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>monikon 1. \u002F 3. persoonan pronominin nominatiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Tavataan itämurteissa; tarkka levikki ja muu taivutus vaihtelevat.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>”Se on \u003Cstrong>miun\u003C\u002Fstrong> kirja.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Miun\u003C\u002Fstrong> ilmaisee omistajaa samoin kuin yleiskielen \u003Cem>minun\u003C\u002Fem>. Kirjoittaja ei ole muuttanut omistussuhdetta vaan sen kielellistä toteutusta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Anna se \u003Cstrong>miulle\u003C\u002Fstrong>.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Miulle\u003C\u002Fstrong> ilmaisee vastaanottajaa. Yleiskielinen vastine on \u003Cem>minulle\u003C\u002Fem>, ei \u003Cem>minulta\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Taivutusmuotojen tarkasteluun kuuluu myös vartalo: ero ei aina sijaitse sanan lopussa. Muotojen \u003Cem>minun\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>miun\u003C\u002Fem> ero koskee pronominin vartaloa, kun taas \u003Cem>talossa\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>talosa\u003C\u002Fem> havainnollistavat sijapäätteen vaihtelua.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"omistaja-ilman-omistusliitett\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.1\u003C\u002Fspan>Omistaja ilman omistusliitettä\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Puhekielisessä ilmauksessa \u003Cstrong>mun kirja\u003C\u002Fstrong> omistajan ilmaisee pronominin genetiivi, eikä substantiivissa ole omistusliitettä. Yleiskielinen vastine on \u003Cstrong>minun kirjani\u003C\u002Fstrong>. Sama rakenne on esimerkissä \u003Cem>miun kirja\u003C\u002Fem>: koko ilmauksen yleiskielistäminen edellyttää myös omistusliitteen lisäämistä, vaikka pelkän pronominin vastine on \u003Cem>minun\u003C\u002Fem>. Omistusliitteen puuttuminen on laaja puhekielen piirre, joten se ei yksin paikanna puhujaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"aluemurre-vai-yleispuhekieli\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.2\u003C\u002Fspan>Aluemurre vai yleispuhekieli?\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Mä\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>sä\u003C\u002Fstrong> eivät nykyisessä kirjallisessa dialogissa välttämättä viittaa mihinkään tiettyyn alueeseen. Ne voivat edustaa yleispuhekieltä eli laajalti käytettyä, alueellisesti heikosti leimautunutta puhetapaa. Historiallinen murretausta ja lukijan tekstissä havaitsema alueellinen sävy ovat eri asioita.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>”\u003Cstrong>Mä\u003C\u002Fstrong> otan \u003Cstrong>mun kirjan\u003C\u002Fstrong>. Tuutko \u003Cstrong>sä\u003C\u002Fstrong> mukaan?”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Muodot rakentavat epämuodollista puhetta, mutta eivät riitä henkilöhahmon kotiseudun päättelemiseen. \u003Cstrong>Tuutko\u003C\u002Fstrong> vastaa yleiskielen muotoa \u003Cem>tuletko\u003C\u002Fem>: vartalo on lyhentynyt (\u003Cem>tule-\u003C\u002Fem> → \u003Cem>tuu-\u003C\u002Fem>), mutta yksikön toisen persoonan pääte \u003Cstrong>-t\u003C\u002Fstrong> ja kysymysliite \u003Cstrong>-ko\u003C\u002Fstrong> säilyvät. \u003Cem>Tulet → tuut\u003C\u002Fem> on laaja yleispuhekielen piirre, joka ei yksin paikanna puhujaa. Kysymys koskee puhuteltavan mukaan tulemista.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”\u003Cstrong>Mie\u003C\u002Fstrong> otan \u003Cstrong>miun kirjan\u003C\u002Fstrong>. Tuutko \u003Cstrong>sie\u003C\u002Fstrong> mukaan?”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Pronominien yhdistelmä antaa selvemmän alueellisen vihjeen. Sekään ei yksilöi paikkakuntaa. Tämä yhdistelmä sopii kaakkoisiin puhetapoihin; pelkkiä nominatiiveja \u003Cem>mie\u002Fsie\u003C\u002Fem> esiintyy myös länsimurteisiin kuuluvissa peräpohjalaisissa murteissa. Yhteisistä nominatiiveista ei voi päätellä koko taivutussarjan olevan sama.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Paikantamisessa tarkastellaan siis piirteiden yhdistelmää sekä henkilöhahmosta annettua muuta tietoa. Muodon \u003Cem>mä\u003C\u002Fem> vaihtaminen muotoon \u003Cem>mää\u003C\u002Fem> voi vahvistaa läntistä sävyä, mutta yksi vokaalin pituusero ei vielä tee repliikistä tietyn paikallismurteen näytettä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"sijamuoto-silytt-suhteet\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Sijamuoto säilyttää suhteet\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Murteellinen sijamuoto hoitaa yleensä saman tehtävän kuin vastaava yleiskielinen muoto. Päätteen erilainen hahmo ei esimerkiksi muuta olopaikkaa määränpääksi.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>”Siinä \u003Cstrong>talosa\u003C\u002Fstrong> on uusi katto.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Muoto vastaa inessiiviä \u003Cem>talossa\u003C\u002Fem>. Lause kertoo, että kyseisessä talossa on uusi katto.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Mene \u003Cstrong>talohon\u003C\u002Fstrong> odottamaan.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Muoto vastaa illatiivia \u003Cem>taloon\u003C\u002Fem>. Talo on menemisen määränpää.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Esimerkit havainnollistavat eri alueiden muotoja; niitä ei ole tarkoitettu saman keskustelun vuoroiksi.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Yleiskielistettäessä säilytetään myös verbin ja täydennyksen suhde:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Luota miuhun\u003C\u002Fstrong> → \u003Cem>Luota minuun\u003C\u002Fem>: \u003Cem>luottaa\u003C\u002Fem> saa tässä illatiivimuotoisen täydennyksen.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Anna miulle aikaa\u003C\u002Fstrong> → \u003Cem>Anna minulle aikaa\u003C\u002Fem>: allatiivi ilmaisee vastaanottajaa.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Se on miun\u003C\u002Fstrong> → \u003Cem>Se on minun\u003C\u002Fem>: genetiivimuotoinen pronomini ilmaisee omistajaa ilman jäljessä olevaa substantiivia.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>Muodosta \u003Cstrong>talohon\u003C\u002Fstrong> ei voi johtaa yleistä ohjetta ”lisää illatiiviin h”. Murteiden illatiivimuodot vaihtelevat alueen, sanatyypin ja äänneympäristön mukaan. Yhden sanan perusteella rakennettu kokonainen taivutusmalli voi tuottaa muotoja, joita tavoitellussa murteessa ei käytetä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch3 id=\"savolainen-partitiivi-lauseyhteydess\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.1\u003C\u002Fspan>Savolainen partitiivi lauseyhteydessä\u003C\u002Fh3>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>”Syön \u003Cstrong>kalloo\u003C\u002Fstrong>.” → \u003Cem>Syön kalaa.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kalloo\u003C\u002Fstrong> on savolaismurteinen \u003Cem>kala\u003C\u002Fem>-sanan yksikön partitiivi. Muodossa näkyvät sekä konsonantin pidentyminen että yleiskielen \u003Cem>-aa\u003C\u002Fem>-jaksoa vastaava \u003Cem>-oo\u003C\u002Fem>. Partitiiviobjekti ilmaisee tässä ravinnoksi nautittavaa kalaa rajaamattomana määränä; muoto ei tarkoita monikkoa \u003Cem>kaloja\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Muoto tunnistetaan siis sekä sanan taivutuksesta että lauseen merkityksestä. \u003Cem>Kalloo\u003C\u002Fem> ei anna yleistä ohjetta muuttaa kaikkia partitiivimuotoja \u003Cem>-oo\u003C\u002Fem>-loppuisiksi: vastine riippuu sanatyypistä ja tavoitellusta murteesta.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"loppuheitto-ja-muodon-tulkinta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.2\u003C\u002Fspan>Loppuheitto ja muodon tulkinta\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Loppuheitossa sanan loppuvokaali jää pois. Esimerkiksi lounaismurteisessa ilmauksessa \u003Cstrong>täs talos\u003C\u002Fstrong> muodot vastaavat yleiskielen ilmausta \u003Cem>tässä talossa\u003C\u002Fem>. Inessiivin tehtävä säilyy, vaikka pääte on lyhentynyt. Tästä ei seuraa, että minkä tahansa sanan loppuvokaalin voisi poistaa missä tahansa murteessa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Muodossa \u003Cstrong>mennää\u003C\u002Fstrong> on puolestaan kyse loppu-n:n kadosta suhteessa muotoon \u003Cem>mennään\u003C\u002Fem>, ei loppuvokaalin heitosta. Molemmat lyhentävät sanan loppua, mutta analyysissa ne on syytä erottaa. Myös lauseyhteys tarvitaan: \u003Cem>me mennää\u003C\u002Fem> ilmaisee puhujan ryhmän toimintaa, kun taas \u003Cem>mennää!\u003C\u002Fem> voi toimia kehotuksena.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"verbimuoto-on-osa-taivutusjrjestelm\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Verbimuoto on osa taivutusjärjestelmää\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Muodon \u003Cstrong>saapi\u003C\u002Fstrong> loppuaines ei ole vapaasti lisättävä murteellisuuden tunnus. Tässä muodossa \u003Cstrong>-pi\u003C\u002Fstrong> liittyy myönteiseen yksikön kolmannen persoonan preesensiin. Sitä ei pidä siirtää sellaisenaan kielteiseen rakenteeseen tai muihin persooniin.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>”Tästä \u003Cstrong>saapi\u003C\u002Fstrong> ottaa.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Yleiskielinen vastine: \u003Cem>Tästä saa ottaa.\u003C\u002Fem> Kyseessä on \u003Cstrong>nollapersoonarakenne\u003C\u002Fstrong>: muoto on yksikön kolmannessa persoonassa, mutta lauseessa ei nimetä tekijää. Lause antaa luvan kenelle tahansa tilanteeseen kuuluvalle.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Tästä \u003Cstrong>ei saa\u003C\u002Fstrong> ottaa.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kielteisessä rakenteessa persoonataivutus on kieltoverbissä. Pääverbi on kieltomuodossa \u003Cstrong>saa\u003C\u002Fstrong>, ei muodossa \u003Cem>saapi\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Kielteinen \u003Cstrong>ei saa\u003C\u002Fstrong> voi siis olla aivan luonteva osa dialogia, jossa esiintyy myönteinen \u003Cstrong>saapi\u003C\u002Fstrong>. Murteellisuus ei edellytä, että jokainen saman verbin muoto eroaisi yleiskielestä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Saapi\u003C\u002Fstrong> on tuttu myös vanhemmasta kirjakielestä, joten se voi ympäristönsä mukaan kuulostaa alueelliselta, vanhahtavalta tai leikilliseltä. Tulkinta syntyy piirteiden kokonaisuudesta, ei pelkästä päätteestä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"monikollinen-tekij-ja-verbin-muoto\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.1\u003C\u002Fspan>Monikollinen tekijä ja verbin muoto\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Puhekielessä \u003Cstrong>me mennään\u003C\u002Fstrong> vastaa yleiskielen ilmausta \u003Cem>me menemme\u003C\u002Fem>. Verbi on muodoltaan passiivi, mutta lauseessa se toimii monikon ensimmäisen persoonan tehtävässä: tekijäksi nimetään puhujan sisältävä ryhmä. Muoto ei tässä häivytä tekijää kuten esimerkiksi lauseessa \u003Cem>Täällä puhutaan suomea\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>”\u003Cstrong>Me mennään\u003C\u002Fstrong> ensin.” → \u003Cem>Me menemme ensin.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”\u003Cstrong>Myö männää\u003C\u002Fstrong> ensin.” → \u003Cem>Me menemme ensin.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Jälkimmäinen on savolaismurteisiin sopiva yhdistelmä: \u003Cem>myö\u003C\u002Fem> ilmaisee monikon ensimmäistä persoonaa, \u003Cem>männää\u003C\u002Fem> sisältää murteellisen vartalon ja loppu-n on kadonnut. Se ei ole kaikkien itämurteiden yhteinen muoto.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”\u003Cstrong>Ne menee\u003C\u002Fstrong> jo.” → Ihmisiin viitattaessa \u003Cem>He menevät jo.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Pronomini on monikollinen, mutta verbillä on yksikön kolmannen persoonan muoto. Jos \u003Cem>ne\u003C\u002Fem> viittaa esimerkiksi ajoneuvoihin, yleiskielinen vastine on \u003Cem>Ne menevät jo\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Sekä \u003Cem>me mennään\u003C\u002Fem> että \u003Cem>ne menee\u003C\u002Fem> ovat laajalle levinneitä puhekielen rakenteita. Niiden perusteella ei yksin voi nimetä murrealuetta. Yleiskielistettäessä on tarkistettava sekä verbin persoona että pronominin viittauskohde.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"johdonmukaisuus-ei-tarkoita-samanlaisuutta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Johdonmukaisuus ei tarkoita samanlaisuutta\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Uskottava dialogi ei synny mahdollisimman suuresta murremuotojen määrästä. Usein muutama toistuva taivutuspiirre riittää erottamaan henkilöhahmon äänen kertojan kielestä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Vertaa kahta esitystapaa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Yleiskielinen kerronta ja murteellinen repliikki:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Aino ojensi kätensä. ”Anna se \u003Cstrong>miulle\u003C\u002Fstrong>. Se on \u003Cstrong>miun\u003C\u002Fstrong>.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Yleiskielinen repliikki:\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Aino ojensi kätensä. ”Anna se \u003Cstrong>minulle\u003C\u002Fstrong>. Se on \u003Cstrong>minun\u003C\u002Fstrong>.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tapahtuma ja pronominien kieliopilliset tehtävät säilyvät samoina. Ensimmäinen versio tekee puhujan kielellisen taustan näkyvämmäksi.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Sama henkilöhahmo voi käyttää toisessa tilanteessa muotoa \u003Cstrong>miulle\u003C\u002Fstrong> ja toisessa muotoa \u003Cstrong>minulle\u003C\u002Fstrong>. Vaihtelu voi liittyä esimerkiksi keskustelukumppaniin, tilanteen muodollisuuteen tai puhujan pyrkimykseen mukautua toisen kieleen. Kaikkea vaihtelua ei kuitenkaan pidä selittää tietoiseksi tyylivalinnaksi: puhujien kieli vaihtelee myös ilman tietoista suunnittelua.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kirjoittajan kannattaa erottaa kolme asiaa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Alueellinen uskottavuus:\u003C\u002Fstrong> voiko valittu muotoyhdistelmä kuulua tavoiteltuun kielimuotoon?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Henkilöhahmon johdonmukaisuus:\u003C\u002Fstrong> sopiiko vaihtelu hänen taustaansa ja aiempaan puheeseensa?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Kirjallinen tehtävä:\u003C\u002Fstrong> auttaako muoto erottamaan ääniä vai vaikeuttaako se lukemista ilman selvää hyötyä?\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--tip\">\u003Cp>Jos tavoittelet tunnistettavaa paikallismurretta, tarkista muotoja kyseisen alueen murrekuvauksista ja puheaineistoista. Tarkista myös taivutusyhteys: lähteestä löytyvä yksittäinen sana ei vielä osoita, miten koko sanatyypin taivutus toimii.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch3 id=\"muotoyhdistelm-usean-vuoron-dialogissa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.1\u003C\u002Fspan>Muotoyhdistelmä usean vuoron dialogissa\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Seuraava katkelma on tätä oppimateriaalia varten kirjoitettu, autenttisen kaltainen dialogi, ei kirjallisuuslainaus. Ainon puheessa käytetään valikoidusti kaakkoisiin puhetapoihin sopivaa \u003Cem>mie–miun–miulle\u003C\u002Fem>-sarjaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Aino pysähtyi eteiseen ja katsoi tyhjää naulakkoa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Onko \u003Cstrong>miun\u003C\u002Fstrong> takki vielä autossa?”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Toin sen sisään. Se on tuolin selkänojalla”, Leo sanoi.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Anna se \u003Cstrong>miulle\u003C\u002Fstrong>. \u003Cstrong>Mie\u003C\u002Fstrong> käyn hakemassa avaimet taskusta.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Minähän jätin avaimet pöydälle.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Ne on vara-avaimet. \u003Cstrong>Miun\u003C\u002Fstrong> avaimet on takin taskussa.”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Leo nosti takin. ”Tätäkö etsit?”\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>”Sitä juuri. \u003Cstrong>Mie\u003C\u002Fstrong> luulin jo, että pitää lähteä takaisin.”\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Ainon \u003Cem>miun\u003C\u002Fem> ilmaisee kahdesti omistajaa, \u003Cem>miulle\u003C\u002Fem> vastaanottajaa ja \u003Cem>mie\u003C\u002Fem> tekijää. Pronominisarja pysyy samana eri taivutusympäristöissä. Ilmauksissa \u003Cem>miun takki\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>miun avaimet\u003C\u002Fem> ei ole omistusliitettä; jälkimmäisen lauseen \u003Cem>avaimet on\u003C\u002Fem> noudattaa lisäksi puhekielen monikollisen subjektin ja yksikkömuotoisen verbin yhdistelmää. Yleiskielessä vastine on \u003Cem>minun avaimeni ovat takin taskussa\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Muodot \u003Cem>käyn\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>luulin\u003C\u002Fem> eivät tarvitse murteellista vastinetta tehdäkseen Ainon äänestä johdonmukaisen. Alueellinen vihje syntyy pronomineista, kun taas omistusliitteen puuttuminen ja \u003Cem>ne on\u003C\u002Fem> ovat laajempaa puhekielisyyttä. Kirjallisesti toistuva \u003Cem>miun\u003C\u002Fem> myös korostaa eroa vara-avainten ja Ainon omien avainten välillä: muoto palvelee samalla tilanteen merkitystä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"murteen-kirjoitusasun-valinnat\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.2\u003C\u002Fspan>Murteen kirjoitusasun valinnat\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Kirjallisella murteella ei ole yhtä kaikkia alueita ja teoksia sitovaa oikeinkirjoitusta. Kirjoittaja valitsee, kuinka tarkasti ääntämystä esitetään, ja pitää valitun tarkkuuden riittävän johdonmukaisena.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Piirre\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Mahdollinen kirjoitusasu\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Mitä kirjoittajan on ratkaistava?\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Loppuvokaalin heitto\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cem>talos\u003C\u002Fem>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lyhentymän voi yleensä näyttää itse muodolla ilman erillistä poistomerkkiä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Loppu-n:n kato\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cem>mennää\u003C\u002Fem> tai tyylitelty \u003Cem>mennää’\u003C\u002Fem>\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Heittomerkki voi osoittaa pois jääneen äänteen, mutta se ei ole pakollinen eikä kaikkien murretekstien yhteinen käytäntö.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Geminaatta\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cem>tullee\u003C\u002Fem> yleiskielen muodon \u003Cem>tulee\u003C\u002Fem> vastineena\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Esimerkiksi savolaisessa puheessa kuuluva yleisgeminaation tuottama pitkä konsonantti voidaan merkitä kahdella kirjaimella. Muotoa ei pidä tuottaa lisäämällä konsonantteja mielivaltaisesti.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Jälkitavun pitkä vokaali\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cem>korkee\u003C\u002Fem> yleiskielen muodon \u003Cem>korkea\u003C\u002Fem> vastineena\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Kaksi vokaalikirjainta näyttää pitkän vokaalin; tämä laaja puhekielen piirre ei yksin paikanna puhujaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Heittomerkillinen \u003Cem>mennää’\u003C\u002Fem> ei siis ilmaise loppuvokaalin heittoa vaan tässä loppu-n:n puuttumista. Jos kato merkitään jo kirjoitusasulla \u003Cem>mennää\u003C\u002Fem>, heittomerkki voidaan jättää pois. Valinnan tulee auttaa lukemista, ei vain kasvattaa poikkeavien merkkien määrää.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ääntämyspiirteen voi jättää merkitsemättä, jos tarkka esitys kuormittaisi lukijaa eikä piirre ole henkilöhahmon tai tilanteen kannalta olennainen. Kirjoittaja voi esimerkiksi käyttää muotoa \u003Cem>tulee\u003C\u002Fem>, vaikka tavoitellussa puheessa kuuluisi \u003Cem>tullee\u003C\u002Fem>, ja säilyttää alueellisen vihjeen pronomineissa. Tällainen valikointi sopii kirjalliseen dialogiin; tarkassa puheen litteroinnissa merkintätavan tavoitteet ovat toiset.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"dialogin-tarkistusjrjestys\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Dialogin tarkistusjärjestys\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Ratkaise kieliopillinen tehtävä.\u003C\u002Fstrong> Tunnista sija, persoona ja muu lauseen kannalta olennainen taivutus.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista vastine.\u003C\u002Fstrong> Muuttuuko yleiskielistettäessä vain muoto vai vahingossa myös merkitys?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista muotoyhdistelmä.\u003C\u002Fstrong> Älä kokoa yhden henkilön puhetta sattumanvaraisista eri murteiden tunnusmerkeistä.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Arvioi vaihtelu.\u003C\u002Fstrong> Onko yleiskielisten ja murteellisten muotojen rinnakkaisuus luontevaa kyseiselle puhujalle?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Lue repliikki kokonaisuutena.\u003C\u002Fstrong> Taivutusmuodon tulee palvella sekä ymmärrettävää lausetta että henkilöhahmon ääntä.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>Ydinperiaate on \u003Cstrong>kieliopillisen tehtävän, murretaustan ja kirjallisen vaikutuksen erottaminen\u003C\u002Fstrong>. Muoto voi olla kieliopillisesti mahdollinen mutta väärä valitulle murrealueelle — tai alueellisesti aito mutta tekstissä tarpeettoman korostunut.\u003C\u002Fp>\n",[1102,1106,1110,1114,1118,1122,1126,1130,1134,1138,1142,1146,1150],{"id":1103,"text":1104,"depth":16,"number":1105},"murremuoto-rakentaa-henkilhahmon-nt","Murremuoto rakentaa henkilöhahmon ääntä","1",{"id":1107,"text":1108,"depth":16,"number":1109},"tunnista-tehtv-ennen-yleiskielistmist","Tunnista tehtävä ennen yleiskielistämistä","2",{"id":1111,"text":1112,"depth":21,"number":1113},"omistaja-ilman-omistusliitett","Omistaja ilman omistusliitettä","2.1",{"id":1115,"text":1116,"depth":21,"number":1117},"aluemurre-vai-yleispuhekieli","Aluemurre vai yleispuhekieli?","2.2",{"id":1119,"text":1120,"depth":16,"number":1121},"sijamuoto-silytt-suhteet","Sijamuoto säilyttää suhteet","3",{"id":1123,"text":1124,"depth":21,"number":1125},"savolainen-partitiivi-lauseyhteydess","Savolainen partitiivi lauseyhteydessä","3.1",{"id":1127,"text":1128,"depth":21,"number":1129},"loppuheitto-ja-muodon-tulkinta","Loppuheitto ja muodon tulkinta","3.2",{"id":1131,"text":1132,"depth":16,"number":1133},"verbimuoto-on-osa-taivutusjrjestelm","Verbimuoto on osa taivutusjärjestelmää","4",{"id":1135,"text":1136,"depth":21,"number":1137},"monikollinen-tekij-ja-verbin-muoto","Monikollinen tekijä ja verbin muoto","4.1",{"id":1139,"text":1140,"depth":16,"number":1141},"johdonmukaisuus-ei-tarkoita-samanlaisuutta","Johdonmukaisuus ei tarkoita samanlaisuutta","5",{"id":1143,"text":1144,"depth":21,"number":1145},"muotoyhdistelm-usean-vuoron-dialogissa","Muotoyhdistelmä usean vuoron dialogissa","5.1",{"id":1147,"text":1148,"depth":21,"number":1149},"murteen-kirjoitusasun-valinnat","Murteen kirjoitusasun valinnat","5.2",{"id":1151,"text":1152,"depth":16,"number":1153},"dialogin-tarkistusjrjestys","Dialogin tarkistusjärjestys","6"]