[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta":1047,"grammar-lesson-path-fi-neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta-lauseen-alusta-tuttuun-ja-uuteen-tietoon-b1":1062,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3":1104,"grammar-quick-check-01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3":1123,"grammar-lesson-body-01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3-4akycybcx":1146},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":620,"title":621,"slug":622,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":442,"displayOrder":623,"grammarTopics":1050,"createdAt":1056,"updatedAt":1057,"vocabularyLists":1058,"primaryTopicHub":1059,"readyImages":1061},"Opi suomen neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukentän käyttö: subjektin, verbin sekä ajan ja paikan ilmausten paikat tavallisissa väitelauseissa.","Suomen sanajärjestys voi vaihdella, mutta tavallisella väitelauseella on usein selkeä perusjärjestys. Tässä tarkastellaan subjektin ja verbin paikkaa sekä sitä, miten ajan tai paikan ilmaus voi aloittaa lauseen.\n\n## 1. Neutraalin väitelauseen perusjärjestys\n\n*Neutraali sanajärjestys* sopii tavalliseen kertomiseen: mitään lauseen osaa ei erityisesti korosteta. Monissa väitelauseissa järjestys on **subjekti + verbi + muut lauseenjäsenet**. Subjekti kertoo esimerkiksi, kuka tekee jotakin.\n\n| Subjekti | Verbi | Muut lauseenjäsenet |\n| --- | --- | --- |\n| Aino | lukee | kirjaa. |\n| Lapset | leikkivät | pihalla. |\n| Me | olemme | väsyneitä. |\n\nMuut lauseenjäsenet voivat kertoa esimerkiksi tekemisen kohteen, paikan tai henkilön ominaisuuden. Kaikissa lauseissa niitä ei tarvita: **Vauva nukkuu.**\n\n:::note\nNeutraali järjestys ei ole sama kaikissa lausetyypeissä. Esimerkiksi **Pöydällä on kirja** on tavallinen ja neutraali lause, vaikka subjekti *kirja* on verbin jäljessä.\n:::\n\nVertaa: **Aino luki kirjan** on tavallinen perusjärjestys. **Kirjan luki Aino** nostaa lukijan erityisesti esiin: juuri Aino luki kirjan. Jälkimmäinen järjestys ei ole neutraali perusjärjestys, mutta se sopii esimerkiksi vastaukseksi kysymykseen *Kuka kirjan luki?*\n\n## 2. Mitä alkukenttä tarkoittaa?\n\n*Alkukenttä* on lauseen alkuosa ennen persoonamuotoista verbiä. Persoonamuotoinen verbi on esimerkiksi **luen**, **lukee** tai **luemme**. Tavallisessa väitelauseessa alkukentässä on usein subjekti, mutta siellä voi olla myös ajan tai paikan ilmaus.\n\n| Alkukenttä | Persoonamuotoinen verbi | Lauseen jatko |\n| --- | --- | --- |\n| Aino | lukee | kirjaa kotona. |\n| Tänään Aino | lukee | kirjaa kotona. |\n| Kotona Aino | lukee | kirjaa. |\n\nAlkukentässä voi siis olla **useampi kuin yksi lauseenjäsen**. Se ei tarkoita vain lauseen ensimmäistä sanaa.\n\nJos verbimuodossa on useita osia, tarkastele persoonamuotoisen osan paikkaa: lauseessa **Aino on lukenut kirjan** alkukenttä on *Aino* ja persoonamuotoinen verbi on *on*.\n\n## 3. Aika tai paikka lauseen alussa\n\nAjan tai paikan ilmauksen voi sijoittaa alkuun, kun haluaa ensin kertoa, milloin tai missä jotakin tapahtuu. Sen jälkeen subjekti voi olla ennen verbiä aivan kuten perusjärjestyksessä.\n\n:::example\n**Mitä Aino tekee tänään?**\n\nAino **työskentelee kotona tänään**.\n\n**Mitä tänään tapahtuu?**\n\n**Tänään Aino työskentelee** kotona.\n\n**Mitä lapset tekevät pihalla?**\n\n**Pihalla lapset leikkivät** pallolla.\n:::\n\nAika ja paikka voivat olla myös samassa alkukentässä: **Tänään koulussa oppilaat tekevät ryhmätyötä.** Pitkä alku voi kuitenkin tehdä lauseesta raskaan. Usein selkeä vaihtoehto on **Tänään oppilaat tekevät ryhmätyötä koulussa.**\n\n:::warning\nAlussa oleva ajan tai paikan ilmaus **ei pakota siirtämään subjektia verbin jälkeen**. Tavallinen järjestys on esimerkiksi **Huomenna Aino menee töihin**. Suomen verbi ei siis aina ole lauseen toinen sana tai toinen lauseenjäsen.\n:::\n\n## 4. Lausetyyppi vaikuttaa alkuun\n\nSubjektilla alkava malli ei sovi kaikkien lauseiden ainoaksi perusmalliksi. Näissä tutuissa lausetyypeissä alku on tavallisesti toisenlainen:\n\n| Lausetyyppi | Tavallinen alku | Esimerkki |\n| --- | --- | --- |\n| Olemassaoloa ilmaiseva lause | Paikan ilmaus | **Pihalla** on lapsia. |\n| Omistuslause | Omistajan ilmaus | **Minulla** on polkupyörä. |\n| Säätä ilmaiseva lause | Verbi tai ajan tai paikan ilmaus | **Sataa.** \u002F **Ulkona** sataa. |\n\nTuttu asia on tavallisesti lauseen alussa ja uusi tieto lopussa. Tämä auttaa valitsemaan tilanteeseen sopivan rakenteen. Vertaa kahta tavallista rakennetta:\n\n- **Lapset leikkivät pihalla.** Puhutaan tutuista lapsista ja kerrotaan, mitä he tekevät ja missä.\n- **Pihalla on lapsia.** Lähtökohtana on piha. Uusi tieto on, että siellä on lapsia.\n\nSama ero näkyy tässä parissa:\n\n- **Kirja on pöydällä.** Puhutaan tietystä, tutusta kirjasta. Uusi tieto on kirjan paikka.\n- **Pöydällä on kirja.** Lähtökohtana on pöytä. Kirja esitellään uutena tietona.\n\nJälkimmäistä lausetta ei tarvitse muuttaa subjektialkuiseksi. Molemmilla rakenteilla on oma tavallinen käyttönsä.\n\n:::note\nOlemassaoloa ilmaisevassa lauseessa **Pihalla on lapsia** subjekti *lapsia* on monikon partitiivissa: lasten tarkkaa määrää ei ilmaista. Verbi on yksikön kolmannessa persoonassa (*on*), vaikka lapsia on useita. Subjekti ei kuitenkaan aina ole partitiivissa: **Pöydällä on kirja** esittelee yhden kirjan. **Pihalla ovat lapset** on mahdollinen lause, mutta siinä puhutaan tietyistä lapsista; se ei tarkoita samaa kuin **Pihalla on lapsia**.\n:::\n\n## 5. Kaikissa lauseissa ei ole näkyvää subjektia\n\nMinä- ja sinä-pronominin sekä me- ja te-pronominin voi tavallisessa yleiskielisessä väitelauseessa usein jättää pois. Verbin pääte kertoo henkilön.\n\n:::example\n**Lähden** huomenna Turkuun.\n\n**Huomenna lähden** Turkuun.\n\n**Menemme** illalla elokuviin.\n:::\n\nEnsimmäisessä ja kolmannessa esimerkissä lause alkaa suoraan verbillä: alkukenttä on tyhjä. Toisessa alkukentässä on ajan ilmaus *huomenna*. Puhekielessä persoonapronominit ovat tavallisia myös näissä lauseissa.\n\n## 6. Tarkista lauseen alku\n\n1. Valitse tavalliseen tekemisestä kertovaan lauseeseen lähtökohdaksi **subjekti + verbi**: *Aino lukee.*\n2. Lisää tarvittavat tiedot: *Aino lukee kirjaa kotona.*\n3. Voit aloittaa ajalla tai paikalla: *Tänään Aino lukee kirjaa kotona.*\n4. Muista lausetyyppi: myös *Pöydällä on kirja* ja *Minulla on kirja* ovat neutraaleja rakenteita.\n\n**Alkukenttä on verbin edellä oleva alkuosa, ei yksi määrätty sana.** Sen sisältö riippuu sekä lausetyypistä että siitä, mistä lauseessa lähdetään liikkeelle.",[1051],{"id":1052,"name":1053,"level":442,"language":9,"isCompleted":1054,"completionPercentage":1055,"totalExercises":46,"completedExercises":1055},"01a11fce-2203-7ec8-9b64-f04c8c00c7b8","Lauseen alusta tuttuun ja uuteen tietoon",false,0,"2026-10-09T08:36:05+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],{"name":1053,"slug":1060,"language":9},"lauseen-alusta-tuttuun-ja-uuteen-tietoon-b1",[],{"id":1052,"name":1053,"slug":1060,"language":9,"level":442,"introduction":1063,"lessonCount":16,"totalExercises":46,"objectives":1064,"prerequisites":1067,"lessons":1069},"Harjoittelet rakentamaan lauseen, jota kuulijan on helppo seurata. Etenet neutraalista alkukentästä siihen, miten tuttu asia ja uusi tieto yhdistyvät tekstissä.",[1065,1066],"Valitset tilanteeseen sopivan lauseen alun.","Yhdistät uuden tiedon aiemmin mainittuun asiaan.",[1068],"Tunnistat tavallisen väitelauseen subjektin ja verbin.",[1070,1088],{"id":620,"contentId":1071,"slug":622,"title":621,"level":442,"summary":1072,"order":11,"exercises":1073},"pg_6d042947-854c-41ec-a121-3e71994b61d2","Aloitat väitelauseen subjektilla, ajalla tai paikalla ja tunnistat lausetyypin vaikutuksen perusjärjestykseen.",[1074,1078,1082,1085],{"id":1075,"title":1076,"order":1055,"type":1077},"01a11fce-4934-74ae-a55e-0079c5e9b2fc","Tutki lauseen alkua ja tiedon järjestystä","word_select",{"id":1079,"title":1080,"order":11,"type":1081},"01a11fce-494d-7e5c-8d1f-df3d327cafcc","Tunnista lauseen alkukenttä","word_sort",{"id":1083,"title":1084,"order":16,"type":1081},"01a11fce-4953-7a99-84c4-1ac74f30a4e2","Lauseen alku ja tiedon järjestys",{"id":1086,"title":1087,"order":21,"type":1077},"01a11fce-4958-7d21-8eb3-b7254960bd49","Muokkaa lauseen alkua ja arvioi muutoksia",{"id":625,"contentId":1089,"slug":627,"title":626,"level":442,"summary":1090,"order":16,"exercises":1091},"pg_3980baae-9989-42ec-9a14-b39c19b0bf4d","Yhdistät uuden tiedon tuttuun asiaan sanajärjestyksen ja viittaussanojen avulla asiayhteyttä seuraten.",[1092,1095,1098,1101],{"id":1093,"title":1094,"order":1055,"type":1077},"01a11fce-635a-7390-b949-ce4080ce370e","Tunnista tuttu tieto ja uusi viesti",{"id":1096,"title":1097,"order":11,"type":1081},"01a11fce-6377-72ba-a56a-25a718b0bebd","Tuttu asia ja lauseen uusi viesti",{"id":1099,"title":1100,"order":16,"type":1081},"01a11fce-637d-7453-bb78-abbc84e5026f","Uudesta asiasta tutuksi puheenaiheeksi",{"id":1102,"title":1103,"order":21,"type":1077},"01a11fce-6383-7468-9b25-dcefbd6b4ab0","Viittaukset ja näkökulma tekstissä",[1105,1111,1115,1119],{"@id":1106,"@type":1107,"id":1075,"grammarPage":1108,"title":1076,"instructions":1109,"displayOrder":1055,"type":1077,"questionCount":81,"blankCount":81,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1110},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-4934-74ae-a55e-0079c5e9b2fc","GrammarExercise","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Valitse lauseeseen sopiva täydennys tai sitä oikein kuvaava vaihtoehto. Huomaa persoonamuotoinen verbi, lausetyyppi ja asiayhteys.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_c45cea79-6d0b-4c3a-b03d-fc6843c44809_hero.webp?v=1791534975",{"@id":1112,"@type":1107,"id":1079,"grammarPage":1108,"title":1080,"instructions":1113,"displayOrder":11,"type":1081,"questionCount":31,"blankCount":1055,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1114},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-494d-7e5c-8d1f-df3d327cafcc","Napauta lausetta ja sitten sopivaa saraketta. Sijoita kaikki lauseet.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_56d9d5a0-41aa-4f07-afa2-98e43ee9ba48_hero.webp?v=1791534975",{"@id":1116,"@type":1107,"id":1083,"grammarPage":1108,"title":1084,"instructions":1117,"displayOrder":16,"type":1081,"questionCount":26,"blankCount":1055,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1118},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-4953-7a99-84c4-1ac74f30a4e2","Napauta lausetta ja sitten sen luokkaa. Lue jokaisen taulun lajitteluohje.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_82294cc3-fe98-4105-94f0-94cc72ee0119_hero.webp?v=1791534975",{"@id":1120,"@type":1107,"id":1086,"grammarPage":1108,"title":1087,"instructions":1121,"displayOrder":21,"type":1077,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1054,"ogImageUrl":1122},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-4958-7d21-8eb3-b7254960bd49","Valitse sopiva lauseen täydennys tai lausetta oikein kuvaava vaihtoehto. Erota kieliopillinen mahdollisuus pakollisesta säännöstä.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_279848b1-99ab-4c1d-9360-f5486b5f2229_hero.webp?v=1791534975",{"id":1075,"grammarPage":1108,"title":1076,"instructions":1109,"seoTitle":1124,"seoDescription":1125,"displayOrder":1055,"type":1077,"questions":1126,"ogImageUrl":1110},"Neutraali sanajärjestys: tunnista alkukenttä","Harjoittele neutraalia sanajärjestystä ja alkukenttää aukkotehtävissä, joissa tutkit arjen lauseiden alkua, tuttua ja uutta tietoa sekä subjektin paikkaa.",[1127],{"id":1128,"sentenceTemplate":1129,"displayOrder":1055,"explanation":1130,"exampleSentence":1131,"blanks":1132},"01a11fce-4934-780a-a55e-0079c8d3221a","Vertaa lauseita ”Kokki valmistaa keittoa” ja ”Keittoa valmistaa kokki”. Näissä lauseissa subjekti on __1__.","Kokki on molemmissa lauseissa subjekti. Ensimmäisessä se on ennen persoonamuotoista verbiä valmistaa, toisessa sen jälkeen. Ensimmäinen noudattaa tavallista perusjärjestystä. Toinen voi nostaa tekijän esiin esimerkiksi vastauksena kuka-kysymykseen; sekin on kieliopillinen.","Mekaanikko korjasi auton. Auton korjasi mekaanikko. Jälkimmäisessä tekijä tulee verbin jälkeen.",[1133],{"id":1134,"blankNumber":11,"options":1135},"01a11fce-4934-778e-a55e-0079c80e48d2",[1136,1140,1143],{"id":1137,"optionText":1138,"isCorrect":1139,"displayOrder":1055},"01a11fce-4934-76ae-a55e-0079c6b68a17","ensimmäisessä ennen verbiä ja toisessa verbin jälkeen",true,{"id":1141,"optionText":1142,"isCorrect":1054,"displayOrder":11},"01a11fce-4934-770e-a55e-0079c6ba4414","molemmissa ennen verbiä",{"id":1144,"optionText":1145,"isCorrect":1054,"displayOrder":16},"01a11fce-4934-7752-a55e-0079c7832cdc","ensimmäisessä verbin jälkeen ja toisessa ennen verbiä",{"html":1147,"toc":1148},"\u003Cp>Suomen sanajärjestys voi vaihdella, mutta tavallisella väitelauseella on usein selkeä perusjärjestys. Tässä tarkastellaan subjektin ja verbin paikkaa sekä sitä, miten ajan tai paikan ilmaus voi aloittaa lauseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"neutraalin-vitelauseen-perusjrjestys\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Neutraalin väitelauseen perusjärjestys\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cem>Neutraali sanajärjestys\u003C\u002Fem> sopii tavalliseen kertomiseen: mitään lauseen osaa ei erityisesti korosteta. Monissa väitelauseissa järjestys on \u003Cstrong>subjekti + verbi + muut lauseenjäsenet\u003C\u002Fstrong>. Subjekti kertoo esimerkiksi, kuka tekee jotakin.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Subjekti\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Verbi\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Muut lauseenjäsenet\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>lukee\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>kirjaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Lapset\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>leikkivät\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>pihalla.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Me\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>olemme\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>väsyneitä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Muut lauseenjäsenet voivat kertoa esimerkiksi tekemisen kohteen, paikan tai henkilön ominaisuuden. Kaikissa lauseissa niitä ei tarvita: \u003Cstrong>Vauva nukkuu.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Neutraali järjestys ei ole sama kaikissa lausetyypeissä. Esimerkiksi \u003Cstrong>Pöydällä on kirja\u003C\u002Fstrong> on tavallinen ja neutraali lause, vaikka subjekti \u003Cem>kirja\u003C\u002Fem> on verbin jäljessä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Vertaa: \u003Cstrong>Aino luki kirjan\u003C\u002Fstrong> on tavallinen perusjärjestys. \u003Cstrong>Kirjan luki Aino\u003C\u002Fstrong> nostaa lukijan erityisesti esiin: juuri Aino luki kirjan. Jälkimmäinen järjestys ei ole neutraali perusjärjestys, mutta se sopii esimerkiksi vastaukseksi kysymykseen \u003Cem>Kuka kirjan luki?\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"mit-alkukentt-tarkoittaa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Mitä alkukenttä tarkoittaa?\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cem>Alkukenttä\u003C\u002Fem> on lauseen alkuosa ennen persoonamuotoista verbiä. Persoonamuotoinen verbi on esimerkiksi \u003Cstrong>luen\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>lukee\u003C\u002Fstrong> tai \u003Cstrong>luemme\u003C\u002Fstrong>. Tavallisessa väitelauseessa alkukentässä on usein subjekti, mutta siellä voi olla myös ajan tai paikan ilmaus.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Alkukenttä\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Persoonamuotoinen verbi\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Lauseen jatko\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Aino\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>lukee\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>kirjaa kotona.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Tänään Aino\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>lukee\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>kirjaa kotona.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Kotona Aino\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>lukee\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>kirjaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Alkukentässä voi siis olla \u003Cstrong>useampi kuin yksi lauseenjäsen\u003C\u002Fstrong>. Se ei tarkoita vain lauseen ensimmäistä sanaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Jos verbimuodossa on useita osia, tarkastele persoonamuotoisen osan paikkaa: lauseessa \u003Cstrong>Aino on lukenut kirjan\u003C\u002Fstrong> alkukenttä on \u003Cem>Aino\u003C\u002Fem> ja persoonamuotoinen verbi on \u003Cem>on\u003C\u002Fem>.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"aika-tai-paikka-lauseen-alussa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Aika tai paikka lauseen alussa\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Ajan tai paikan ilmauksen voi sijoittaa alkuun, kun haluaa ensin kertoa, milloin tai missä jotakin tapahtuu. Sen jälkeen subjekti voi olla ennen verbiä aivan kuten perusjärjestyksessä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Mitä Aino tekee tänään?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Aino \u003Cstrong>työskentelee kotona tänään\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Mitä tänään tapahtuu?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tänään Aino työskentelee\u003C\u002Fstrong> kotona.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Mitä lapset tekevät pihalla?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Pihalla lapset leikkivät\u003C\u002Fstrong> pallolla.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Aika ja paikka voivat olla myös samassa alkukentässä: \u003Cstrong>Tänään koulussa oppilaat tekevät ryhmätyötä.\u003C\u002Fstrong> Pitkä alku voi kuitenkin tehdä lauseesta raskaan. Usein selkeä vaihtoehto on \u003Cstrong>Tänään oppilaat tekevät ryhmätyötä koulussa.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>Alussa oleva ajan tai paikan ilmaus \u003Cstrong>ei pakota siirtämään subjektia verbin jälkeen\u003C\u002Fstrong>. Tavallinen järjestys on esimerkiksi \u003Cstrong>Huomenna Aino menee töihin\u003C\u002Fstrong>. Suomen verbi ei siis aina ole lauseen toinen sana tai toinen lauseenjäsen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"lausetyyppi-vaikuttaa-alkuun\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Lausetyyppi vaikuttaa alkuun\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Subjektilla alkava malli ei sovi kaikkien lauseiden ainoaksi perusmalliksi. Näissä tutuissa lausetyypeissä alku on tavallisesti toisenlainen:\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Lausetyyppi\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Tavallinen alku\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Olemassaoloa ilmaiseva lause\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Paikan ilmaus\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Pihalla\u003C\u002Fstrong> on lapsia.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Omistuslause\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Omistajan ilmaus\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Minulla\u003C\u002Fstrong> on polkupyörä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Säätä ilmaiseva lause\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Verbi tai ajan tai paikan ilmaus\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>\u003Cstrong>Sataa.\u003C\u002Fstrong> \u002F \u003Cstrong>Ulkona\u003C\u002Fstrong> sataa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Tuttu asia on tavallisesti lauseen alussa ja uusi tieto lopussa. Tämä auttaa valitsemaan tilanteeseen sopivan rakenteen. Vertaa kahta tavallista rakennetta:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Lapset leikkivät pihalla.\u003C\u002Fstrong> Puhutaan tutuista lapsista ja kerrotaan, mitä he tekevät ja missä.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Pihalla on lapsia.\u003C\u002Fstrong> Lähtökohtana on piha. Uusi tieto on, että siellä on lapsia.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Sama ero näkyy tässä parissa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Kirja on pöydällä.\u003C\u002Fstrong> Puhutaan tietystä, tutusta kirjasta. Uusi tieto on kirjan paikka.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Pöydällä on kirja.\u003C\u002Fstrong> Lähtökohtana on pöytä. Kirja esitellään uutena tietona.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Jälkimmäistä lausetta ei tarvitse muuttaa subjektialkuiseksi. Molemmilla rakenteilla on oma tavallinen käyttönsä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Olemassaoloa ilmaisevassa lauseessa \u003Cstrong>Pihalla on lapsia\u003C\u002Fstrong> subjekti \u003Cem>lapsia\u003C\u002Fem> on monikon partitiivissa: lasten tarkkaa määrää ei ilmaista. Verbi on yksikön kolmannessa persoonassa (\u003Cem>on\u003C\u002Fem>), vaikka lapsia on useita. Subjekti ei kuitenkaan aina ole partitiivissa: \u003Cstrong>Pöydällä on kirja\u003C\u002Fstrong> esittelee yhden kirjan. \u003Cstrong>Pihalla ovat lapset\u003C\u002Fstrong> on mahdollinen lause, mutta siinä puhutaan tietyistä lapsista; se ei tarkoita samaa kuin \u003Cstrong>Pihalla on lapsia\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"kaikissa-lauseissa-ei-ole-nkyv-subjektia\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Kaikissa lauseissa ei ole näkyvää subjektia\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Minä- ja sinä-pronominin sekä me- ja te-pronominin voi tavallisessa yleiskielisessä väitelauseessa usein jättää pois. Verbin pääte kertoo henkilön.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Lähden\u003C\u002Fstrong> huomenna Turkuun.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Huomenna lähden\u003C\u002Fstrong> Turkuun.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Menemme\u003C\u002Fstrong> illalla elokuviin.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Ensimmäisessä ja kolmannessa esimerkissä lause alkaa suoraan verbillä: alkukenttä on tyhjä. Toisessa alkukentässä on ajan ilmaus \u003Cem>huomenna\u003C\u002Fem>. Puhekielessä persoonapronominit ovat tavallisia myös näissä lauseissa.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"tarkista-lauseen-alku\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Tarkista lauseen alku\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>Valitse tavalliseen tekemisestä kertovaan lauseeseen lähtökohdaksi \u003Cstrong>subjekti + verbi\u003C\u002Fstrong>: \u003Cem>Aino lukee.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>Lisää tarvittavat tiedot: \u003Cem>Aino lukee kirjaa kotona.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>Voit aloittaa ajalla tai paikalla: \u003Cem>Tänään Aino lukee kirjaa kotona.\u003C\u002Fem>\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>Muista lausetyyppi: myös \u003Cem>Pöydällä on kirja\u003C\u002Fem> ja \u003Cem>Minulla on kirja\u003C\u002Fem> ovat neutraaleja rakenteita.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Alkukenttä on verbin edellä oleva alkuosa, ei yksi määrätty sana.\u003C\u002Fstrong> Sen sisältö riippuu sekä lausetyypistä että siitä, mistä lauseessa lähdetään liikkeelle.\u003C\u002Fp>\n",[1149,1153,1157,1161,1165,1169],{"id":1150,"text":1151,"depth":16,"number":1152},"neutraalin-vitelauseen-perusjrjestys","Neutraalin väitelauseen perusjärjestys","1",{"id":1154,"text":1155,"depth":16,"number":1156},"mit-alkukentt-tarkoittaa","Mitä alkukenttä tarkoittaa?","2",{"id":1158,"text":1159,"depth":16,"number":1160},"aika-tai-paikka-lauseen-alussa","Aika tai paikka lauseen alussa","3",{"id":1162,"text":1163,"depth":16,"number":1164},"lausetyyppi-vaikuttaa-alkuun","Lausetyyppi vaikuttaa alkuun","4",{"id":1166,"text":1167,"depth":16,"number":1168},"kaikissa-lauseissa-ei-ole-nkyv-subjektia","Kaikissa lauseissa ei ole näkyvää subjektia","5",{"id":1170,"text":1171,"depth":16,"number":1172},"tarkista-lauseen-alku","Tarkista lauseen alku","6"]