[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-page-fi-referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi":3,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee":25,"exercise-list-path-fi-none":61},{"id":4,"title":5,"slug":6,"seoDescription":7,"content":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11,"grammarTopics":12,"createdAt":19,"updatedAt":20,"vocabularyLists":21,"primaryTopicHub":22,"readyImages":24},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi","Opi ilmaisemaan referatiivirakenteella samanaikaista ja aiempaa tekemistä sekä käyttämään passiivin muotoja käsiteltävän ja käsitellyn eri aikayhteyksissä.","Referatiivirakenteen aika määräytyy suhteessa päälauseen tekemiseen: **tekevän** ja **tehneen** eivät tarkoita samaa aikaa. Tässä tarkennetaan näitä aikasuhteita ja opetellaan passiiviset muodot **tehtävän** ja **tehdyn**, joilla tekijä voidaan jättää mainitsematta.\n\n## 1. Aika on suhteellinen\n\nReferatiivirakenne voi korvata esimerkiksi tietämistä, arvelemista tai kertomista ilmaisevan verbin että-lauseen. Muoto valitaan sen perusteella, milloin rakenteen kuvaama tilanne tapahtuu suhteessa päälauseen tilanteeseen.\n\nReferatiivirakenne on tavallinen verbien **sanoa, kertoa, väittää, uskoa, luulla, tietää, muistaa, nähdä, kuulla** ja **huomata** kanssa. Kun **pyytää, vaatia** tai **ehdottaa** ilmaisee toivottua toimintaa, sen sisältöä ei ilmaista referatiivirakenteella. Käytä esimerkiksi että-lausetta: **Vaadin, että asia käsitellään tänään.**\n\n- **VA-muoto** ilmaisee tavallisesti samanaikaista tilannetta. Se voi viitata myös myöhempään tapahtumaan.\n- **NUT-muoto** ilmaisee aiempaa tilannetta.\n- Päälauseen verbi voi olla nykyajassa tai menneessä ajassa. Tämä ei yksin ratkaise referatiivirakenteen muotoa.\n\n:::example\nTiedän Liisan **asuvan** Turussa.\n→ Tiedän, että Liisa asuu Turussa.\n\nTiesin Liisan **asuvan** Turussa.\n→ Tiesin, että Liisa asui Turussa.\n\nMolemmissa asuminen on samanaikaista tietämisen kanssa. Muoto **asuvan** ei siis aina tarkoita nykyhetkeä.\n:::\n\n## 2. Samanaikainen ja myöhempi tapahtuma\n\nAktiivin VA-partisiipin genetiivi, esimerkiksi **tekevän**, kuvaa samanaikaista tai asiayhteyden perusteella myöhempää tapahtumaa. Tulevaan aikaan viitataan usein ajanilmauksella.\n\n| Aikasuhde | Referatiivirakenne | Vastaava että-lause |\n| --- | --- | --- |\n| Samanaikainen | Näen Annan **odottavan** pysäkillä. | Näen, että Anna odottaa pysäkillä. |\n| Samanaikainen menneessä ajassa | Näin Annan **odottavan** pysäkillä. | Näin, että Anna odotti pysäkillä. |\n| Myöhempi | Uskon Annan **saapuvan** huomenna. | Uskon, että Anna saapuu huomenna. |\n| Myöhempi menneestä hetkestä katsottuna | Anna kertoi **lähtevänsä** seuraavana päivänä. | Anna kertoi, että hän lähtee seuraavana päivänä. |\n\nViimeisessä esimerkissä lähtö tapahtuu kertomisen jälkeen. Muoto **lähtevänsä** ei yksin ilmaise tätä: myös ajanilmaus ja asiayhteys ohjaavat tulkintaa.\n\n## 3. Aiempi tapahtuma\n\nKun tapahtuma on aiempi kuin päälauseen tilanne, käytetään aktiivin NUT-partisiipin genetiiviä: **tehneen**, **lähteneen**, **saapuneen**.\n\nGenetiivi muodostetaan partisiipin taivutusvartalosta lisäämällä pääte **-n**. NUT-partisiipin loppu muuttuu esimerkiksi näin: **-nut\u002F-nyt → -nee-**, **-lut\u002F-lyt → -lee-** ja **-sut\u002F-syt → -see-**.\n\n| Verbi ja verbityyppi | NUT-partisiippi | Genetiivi |\n| --- | --- | --- |\n| sanoa (1) | sanonut | **sanoneen** |\n| tehdä (2) | tehnyt | **tehneen** |\n| tulla (3) | tullut | **tulleen** |\n| nähdä (2) | nähnyt | **nähneen** |\n| pestä (3) | pessyt | **pesseen** |\n| haluta (4) | halunnut | **halunneen** |\n| tarvita (5) | tarvinnut | **tarvinneen** |\n| vanheta (6) | vanhennut | **vanhenneen** |\n| olla (3) | ollut | **olleen** |\n\nKun tekijä on sama kuin päälauseessa, käytetään omistusliitettä. Genetiivin **-n** jää pois omistusliitteen edeltä: **tehneen → tehnee- + -ni → tehneeni**.\n\n**Tiedän tehneeni virheen.**\n→ Tiedän, että olen tehnyt virheen.\n\nKolmannessa persoonassa omistusliite erottaa saman tekijän toisesta tekijästä. Ero näkyy myös VA-muodossa:\n\n- **Anna kertoi lähtevänsä.** Lähtijä on Anna itse.\n- **Anna kertoi hänen lähtevän.** Lähtijä on joku muu kuin Anna; **hänen** viittaa asiayhteydestä tuttuun henkilöön.\n\n:::example\nTiedän junan **lähteneen**.\n→ Tiedän, että juna on lähtenyt.\n\nTiesin junan **lähteneen**.\n→ Tiesin, että juna oli lähtenyt.\n\nJunan lähtö tapahtuu molemmissa ennen tietämistä. Päälauseen aikamuoto auttaa sijoittamaan tilanteet aikajanalle.\n:::\n\nMuoto **tehneen** ei kuitenkaan vastaa aina yhtä tiettyä että-lauseen aikamuotoa. Myös imperfekti voi ilmaista aiempaa tapahtumaa:\n\n**Tiedän hänen muuttaneen Ouluun vuonna 2020.**\n→ Tiedän, että hän muutti Ouluun vuonna 2020.\n\n:::tip\nÄlä valitse muotoa vain että-lauseen aikamuodon nimen perusteella. Kysy ensin: tapahtuuko asia samaan aikaan, myöhemmin vai aiemmin kuin päälauseen tilanne?\n:::\n\n## 4. Passiivin kaksi muotoa\n\nPassiivista referatiivirakennetta käytetään, kun puhutaan tekemisestä mutta tekijää ei nimetä. Myös passiivissa erotetaan samanaikainen tai myöhempi tekeminen aiemmasta tekemisestä.\n\n| Verbi | Samanaikainen tai myöhempi | Aiempi |\n| --- | --- | --- |\n| tehdä | **tehtävän** | **tehdyn** |\n| käsitellä | **käsiteltävän** | **käsitellyn** |\n| lukea | **luettavan** | **luetun** |\n\nMuodot ovat passiivin VA- ja TU-partisiippien genetiivejä. Huomaa vartalon vaihtelu: **tehty → tehdyn**, **käsitelty → käsitellyn**.\n\n:::example\nUskon asiaa **käsiteltävän** parhaillaan.\n→ Uskon, että asiaa käsitellään parhaillaan.\n\nUskon asiaa **käsiteltävän** huomenna.\n→ Uskon, että asiaa käsitellään huomenna.\n\nUskon asiaa **käsitellyn** jo eilen.\n→ Uskon, että asiaa käsiteltiin jo eilen.\n:::\n\nEsimerkeissä **asiaa** on tekemisen kohde, ei tekijä. Partitiivi säilyy näissä lauseissa myös referatiivirakenteessa.\n\n### Objektin sija\n\n**Kuulin, että talo myytiin. → Kuulin talon myydyn.**\n\nMyynti esitetään loppuun saatettuna tapahtumana, joten **talo** on kokonaisobjekti. Että-lauseen passiivissa se on nominatiivissa. Referatiivirakenteessa yksikön kokonaisobjekti on genetiivissä myös passiivisen partisiipin kanssa: **talon myydyn**. Sama ero näkyy toisessa esimerkissä: **Huomasin, että ovi avattiin. → Huomasin oven avatun.**\n\nVertaa: **Kuulin asiaa käsitellyn.** Tässä **asiaa** on partitiiviobjekti, koska käsittelyä ei esitetä loppuun saatettuna kokonaisuutena. Muoto **käsitellyn** kertoo käsittelyn olevan kuulemista aiempaa, mutta ei yksin ratkaise objektin sijaa.\n\n:::note\nMuodon **tehtävän** voi helposti sekoittaa välttämättömyyttä ilmaisevaan **tehtävä**-partisiippiin. Tarkastele koko lausetta:\n\n**Uskon työn tehtävän huomenna.**\n→ Uskon, että työ tehdään huomenna. Referatiivirakenne kertoo uskomuksen sisällön.\n\n**Työ on tehtävä huomenna.**\n→ Työ täytyy tehdä huomenna. Rakenne **on tehtävä** ilmaisee välttämättömyyttä.\n:::\n\n## 5. Aktiivin ja passiivin ero\n\nValitse aktiivi, kun rakenne ilmaisee, kuka tekee. Valitse passiivi, kun tekijää ei nimetä.\n\n| Merkitys | Aktiivi | Passiivi |\n| --- | --- | --- |\n| Samanaikainen käsittely | Tiedän työryhmän **käsittelevän** asiaa. | Tiedän asiaa **käsiteltävän**. |\n| Aiempi käsittely | Tiedän työryhmän **käsitelleen** asiaa. | Tiedän asiaa **käsitellyn**. |\n\nAktiivilauseissa **työryhmän** ilmaisee tekijän. Passiivilauseet eivät kerro, kuka asiaa käsittelee tai on käsitellyt.\n\n:::warning\nÄlä sekoita muotoja **käsitelleen** ja **käsitellyn**. Molemmat ilmaisevat aiempaa tekemistä, mutta ensimmäinen on aktiivi ja toinen passiivi.\n\n**Tiedän työryhmän käsitelleen asiaa.**\n→ Työryhmä on käsitellyt asiaa.\n\n**Tiedän asiaa käsitellyn.**\n→ Asiaa on käsitelty; tekijää ei nimetä.\n:::\n\n### Passiivinen päälause asiatyylissä\n\nAsiatyylissä myös päälauseen verbi on usein passiivissa, esimerkiksi **kerrotaan**, **arvellaan** tai **väitetään**. Tällöin tiedon esittäjää ei nimetä. Referatiivirakenteen partisiippi voi silti olla aktiivissa tai passiivissa sen mukaan, ilmaistaanko referoidun tekemisen tekijä.\n\n:::example\nHänen **kerrotaan muuttaneen** Ouluun.\n→ Kerrotaan, että hän on muuttanut Ouluun.\n\n**Kerrotaan** on passiivi, mutta **muuttaneen** on aktiivi: **hänen** ilmaisee muuttajan.\n\nAsian **väitetään käsitellyn** jo.\n→ Väitetään, että asia on käsitelty jo.\n\nSekä **väitetään** että **käsitellyn** ovat passiivimuotoja. Väittäjää eikä asian käsittelijää nimetä. **Asian** on referatiivirakenteen genetiivimuotoinen kokonaisobjekti.\n:::\n\nReferatiivirakenteet ovat tavallisia kirjoitetussa asiatyylissä. Puheessa että-lause on usein luontevampi. Referatiivirakenteella ei ole luontevaa kieltomuotoa, jolla sen sisältö voitaisiin suoraan kieltää. Kun kerrottava asia on kielteinen, käytä selkeää että-lausetta: **Tiedän, ettei asiaa käsitelty eilen.**\n\nPäälauseen kielto on kuitenkin referatiivirakenteen yhteydessä luonteva ja yleinen:\n\n- **En usko hänen tulevan.** → En usko, että hän tulee.\n- **En tiennyt junan lähteneen.** → En tiennyt, että juna oli lähtenyt.\n\nNäissä kielto kohdistuu päälauseen uskomiseen tai tietämiseen. Referatiivirakenteen muoto valitaan edelleen aikasuhteen perusteella.\n\n## 6. Muodon valinnan muistilista\n\n1. **Tarkista tekijä:** ilmaistaanko tekijä vai jätetäänkö hänet nimeämättä?\n2. **Vertaa aikoja:** onko tekeminen samanaikaista, myöhempää vai aiempaa kuin päälauseen tilanne?\n3. **Valitse muoto:** aktiivissa **tekevän \u002F tehneen**, passiivissa **tehtävän \u002F tehdyn**.\n4. **Tarkenna tarvittaessa:** ajanilmaukset, kuten *parhaillaan*, *seuraavana päivänä* ja *jo aiemmin*, selventävät aikasuhdetta.\n\nRatkaisevaa ei ole pelkkä nykyajan ja menneen ajan ero, vaan **kahden tilanteen välinen aikasuhde**.","fi","B2",147,[13],{"id":14,"name":15,"level":10,"language":9,"isCompleted":16,"completionPercentage":17,"totalExercises":18,"completedExercises":17},"01a11fce-2222-7d35-8d90-c11004a368af","Referointi partisiippirakenteella",false,0,9,"2026-10-09T08:36:06+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],{"name":15,"slug":23,"language":9},"referointi-partisiippirakenteella-b2",[],[26,36,45,54],{"@id":27,"@type":28,"id":29,"grammarPage":30,"title":31,"instructions":32,"displayOrder":17,"type":33,"questionCount":34,"blankCount":34,"isCompleted":16,"ogImageUrl":35},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-5a83-7e50-a09e-fb3e6e230d60","GrammarExercise","01a11fce-5a83-7e50-a09e-fb3e6e230d60","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Aktiivin muodot ja tapahtumien järjestys","Valitse asiayhteyteen sopiva yleiskielen muoto. Säilytä mahdollisen lähtölauseen merkitys.","word_select",15,"\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_ef85fcf2-e986-4298-ab32-09bfd8ffdf46_hero.webp?v=1791534979",{"@id":37,"@type":28,"id":38,"grammarPage":30,"title":39,"instructions":40,"displayOrder":41,"type":33,"questionCount":42,"blankCount":43,"isCompleted":16,"ogImageUrl":44},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-5aa1-7bde-ba4b-f792a1c7d568","01a11fce-5aa1-7bde-ba4b-f792a1c7d568","Passiivi ja referatiivirakenteen rajat","Täydennä asiatyyliset lauseet. Säilytä lähtölauseen merkitys ja huomioi, nimetäänkö tekijä.",1,12,13,"\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_801d553d-71c6-450c-bafc-2e648d3a10b3_hero.webp?v=1791534979",{"@id":46,"@type":28,"id":47,"grammarPage":30,"title":48,"instructions":49,"displayOrder":50,"type":51,"questionCount":52,"blankCount":52,"isCompleted":16,"ogImageUrl":53},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-5abb-705f-8bfa-ebc6c767207c","01a11fce-5abb-705f-8bfa-ebc6c767207c","Rakenna lyhyitä referatiivirakenteita","Järjestä laatat kokonaiseksi yleiskieliseksi lauseeksi. Mukana on ylimääräinen sana. Säilytä isot alkukirjaimet ja välimerkit.",2,"sentence_builder",10,"\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_9f69c093-346f-4453-8cd1-669a25a5df06_hero.webp?v=1791534979",{"@id":55,"@type":28,"id":56,"grammarPage":30,"title":57,"instructions":58,"displayOrder":59,"type":51,"questionCount":52,"blankCount":52,"isCompleted":16,"ogImageUrl":60},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-5acc-755c-8578-da2421159fb7","01a11fce-5acc-755c-8578-da2421159fb7","Referoinnin tekijät ja rakenteen rajat","Järjestä sanalaatat kokonaiseksi yleiskieliseksi lauseeksi. Jokaisessa tehtävässä on yksi ylimääräinen sana. Säilytä laattojen alkukirjaimet ja välimerkit.",3,"\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_b0d7a2aa-858e-4cc1-b94f-efb65d7c0153_hero.webp?v=1791534979",null]