[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki":1047,"grammar-lesson-path-fi-syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki-none":1059,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c":1060,"grammar-quick-check-01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c":1076,"grammar-lesson-body-01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c-a1pu2ov6f":1111},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041,"grammarTopics":1050,"createdAt":1055,"updatedAt":1056,"vocabularyLists":1057,"readyImages":1058},"Tunnista syntaktisen monitulkintaisuuden lähteet ja tulkintojen rajat sekä opi purkamaan epäselvyyttä ja rakentamaan tarkoituksellisia sanaleikkejä.","Sama sanajono voi sallia useamman rakenteellisen jäsennyksen. Taitava kirjoittaja osaa sekä poistaa tahattoman monitulkintaisuuden että hyödyntää sitä tarkoituksellisessa sanaleikissä. Olennaista on erottaa kieliopillisesti mahdollinen tulkinta sellaisesta, jonka lukija voi kuvitella vain sanojen merkityksiä tai tilannetta muuttamalla.\n\n## 1. Milloin monitulkintaisuus on syntaktista?\n\n*Syntaktisessa monitulkintaisuudessa* ilmaus voidaan jäsentää vähintään kahdella tavalla. Esimerkiksi määritteen liittymiskohta tai rinnastuksen rakenne jää avoimeksi. Sanat voivat säilyttää samat merkityksensä, vaikka niiden väliset suhteet muuttuvat.\n\n:::example\nHän **lupasi lähteä maanantaina**.\n\n- **Lähteminen maanantaina:** hän lupasi, että lähtö tapahtuu maanantaina.\n- **Lupaaminen maanantaina:** hän antoi maanantaina lupauksen lähtemisestä; lähtöpäivää ei tässä tulkinnassa ilmaista.\n\nAjanilmauksen **maanantaina** voi liittää joko lähtemiseen tai lupaamiseen. Ilman asiayhteyttä lähtöpäivää koskeva tulkinta on luonteva, mutta se ei ole ainoa mahdollinen.\n:::\n\nKaikki kaksitulkintaisuus ei kuitenkaan johdu syntaksista:\n\n| Monitulkintaisuuden lähde | Esimerkki | Mikä jää avoimeksi? |\n| --- | --- | --- |\n| Rakenteellinen liittyminen | Hän lupasi lähteä **maanantaina**. | Milloin luvattiin vai milloin lähdetään? |\n| Sanan monimerkityksisyys | Hän tutki **verkkoa**. | Tutkitaanko esimerkiksi kalastusverkkoa vai tietoverkkoa? |\n| Viittauksen epäselvyys | Liisa tapasi Annan, kun **hän** palasi töistä. | Kumpi palasi töistä? |\n\nViimeisessä esimerkissä lauserakennetta ei tarvitse vaihtaa: avoimeksi jää pronominin tarkoite. Todellisessa tekstissä eri monitulkintaisuuden lähteet voivat myös kasautua.\n\n## 2. Määritteen liittymiskohta\n\nSuomen sijapäätteet ilmaisevat monia lauseenjäsenten suhteita, mutta ne eivät yksin ratkaise kaikkien määritteiden liittymistä. Etenkin lauseen lopussa oleva ajan- tai paikanilmaus voi sopia useampaan rakenteelliseen yhteyteen.\n\n:::example\n**Katselin miestä parvekkeella.**\n\n**Katselutilanteeseen liittyvä paikanilmaus:** olin parvekkeella ja katselin miestä. Miehen paikkaa ei täsmennetä.\n\n**Miestä määrittävä paikanilmaus:** katselin parvekkeella olevaa miestä. Oma paikkani jää avoimeksi.\n:::\n\nTulkinnat eivät välttämättä sulje toisiaan pois: molemmat henkilöt voivat olla parvekkeella. Monitulkintaisuus koskee sitä, **mitä rakenne ilmaisee**, ei sitä, voivatko molemmat kuvaukset sattumalta olla tosia.\n\nSama periaate näkyy ajanilmauksessa **Hän lupasi lähteä maanantaina**. Pelkkä sanan siirtäminen voi vahvistaa yhtä tulkintaa, mutta selvyyttä vaativassa tekstissä kannattaa ilmaista suhde suoraan:\n\n- **Hän antoi maanantaina lupauksen lähtemisestä.**\n- **Hän lupasi, että lähtö tapahtuu maanantaina.**\n\n:::tip\nKirjoita kummastakin tulkinnasta oma yksiselitteinen parafraasi. Jos et pysty osoittamaan, mihin ilmaus kummassakin liittyy, kyse ei ehkä ole rakenteellisesta monitulkintaisuudesta.\n:::\n\n### Genetiiviattribuutin ilmaisema suhde\n\n**Liisan kuva** voi tarkoittaa kuvaa Liisasta, Liisan ottamaa kuvaa tai Liisan omistamaa kuvaa. Genetiivimuoto ilmaisee yhteyden mutta ei yksin määritä sen laatua. Tässä monitulkintaisuus koskee ensisijaisesti genetiiviattribuutin merkityssuhdetta: sanojen liittymistä toisiinsa ei tarvitse jäsentää uudelleen.\n\nSelvennä tarkoittamasi suhde esimerkiksi ilmauksella **kuva Liisasta**, **Liisan ottama kuva** tai **Liisan omistama kuva**. Sama kuva voi tietenkin täyttää kaikki kolme kuvausta.\n\n### Relatiivilauseen liittymiskohta\n\nRelatiivilauseen tulkinnassa ratkaistaan, mikä edeltävä ilmaus on sen korrelaatti eli ilmaus, johon relatiivipronomini viittaa. Läheisyys ohjaa tulkintaa, mutta myös merkitys ja asiayhteys vaikuttavat.\n\n:::example\n**Tapasin ystäväni kahvilassa, joka oli minulle entuudestaan tuttu.**\n\nLukija liittää relatiivilauseen luontevimmin kahvilaan. Jos kirjoittaja tarkoittaa tuttua ystävää, relatiivilause on sijoitettu harhaanjohtavasti. Selvennykset ovat:\n\n- **Tapasin ystäväni minulle entuudestaan tutussa kahvilassa.**\n- **Tapasin kahvilassa ystäväni, joka oli minulle entuudestaan tuttu.**\n:::\n\nRelatiivipronominin sija määräytyy sen tehtävästä relatiivilauseessa. Siksi nominatiivimuotoinen **joka** voi viitata myös inessiivimuotoiseen sanaan **kahvilassa**. Sijojen erilaisuus ei estä viittausta.\n\nIlmauksessa **Pekan veli, joka asuu Turussa** relatiivilause määrittää normaalisti veljeä. Pekkaan viittaaminen ei ole tasavertainen vaihtoehto pelkän genetiiviattribuutin perusteella. Jos Turussa asuu Pekka, kirjoita esimerkiksi **Turussa asuvan Pekan veli**.\n\n### Muotojen yhteneväisyys ja sanajärjestys\n\nSuomessa eri sanojen taivutusmuodot voivat näyttää samoilta. **Kuusta** on puuta tarkoittavan *kuusi*-sanan partitiivi ja *kuu*-sanan elatiivi. Lauseessa **Tutkin kuusta** tavallinen objektitulkinta tarkoittaa puuta; taivaankappaletta tarkoittava partitiivi olisi **kuuta**. Pelkkä muotojen yhteneväisyys ei siis takaa kahta toimivaa lausetulkintaa.\n\nMyös subjektin ja objektin muodot voivat osua yhteen:\n\n:::example\n**Lapset näkivät vanhemmat.**\n\n- **[Lapset] subjekti + näkivät + [vanhemmat] objekti:** lapset havaitsivat vanhemmat.\n- **[Lapset] objekti + näkivät + [vanhemmat] subjekti:** vanhemmat havaitsivat lapset.\n\nEnsimmäinen tulkinta on ilman asiayhteyttä luontevin. Toinen voi syntyä esimerkiksi korjaavassa vastauksessa kysymykseen **Ketkä näkivät lapset?**: **Lapset näkivät VANHEMMAT, eivät opettajat.** Suuraakkoset osoittavat tässä puheen painotusta.\n:::\n\nMolemmat substantiivit ovat monikon nominatiivin muotoisia, ja monikollinen verbi sopii kumpaankin subjektiksi. Objektin nostaminen alkuun on mahdollista, mutta sanajärjestykset eivät ole asiayhteydestä riippumatta samanarvoisia. Tarvittaessa suhteen voi tehdä näkyväksi esimerkiksi muotoilulla **Lapset olivat ne, jotka näkivät vanhemmat**.\n\n## 3. Rinnastuksen yhteinen vai erillinen määrite?\n\nRinnastuksessa voi jäädä avoimeksi, määrittääkö alussa oleva sana vain ensimmäistä rinnastusjäsentä vai koko rinnastusta. Monitulkintaisuutta tukee se, että määritteen muoto sopii kumpaankin jäsennykseen.\n\nTarkastellaan ilmausta **vanhojen miesten ja naisten liikuntaryhmä**. Hakasulkeet näyttävät seuraavassa vain jäsennyksen; ne eivät kuulu tavalliseen kirjoitusasuun.\n\n| Jäsennys | Tulkinta | Selventävä muotoilu |\n| --- | --- | --- |\n| [vanhojen miesten] ja [naisten] liikuntaryhmä | Vanhuus koskee miehiä; naisten ikää ei rajata. | Liikuntaryhmä vanhoille miehille ja kaikenikäisille naisille. |\n| vanhojen [miesten ja naisten] liikuntaryhmä | Vanhuus koskee sekä miehiä että naisia. | Vanhojen miesten ja vanhojen naisten liikuntaryhmä. |\n\nEnsimmäisen rivin selventävä muotoilu tekee ikärajauksen puuttumisen nimenomaiseksi. Alkuperäinen ilmaus ei itsessään lupaa, että ryhmä todella sopisi kaikenikäisille naisille.\n\nMolemmat substantiivit ovat monikon genetiivissä, joten **vanhojen** sopii muodoltaan kummankin määritteeksi. Pelkkä taivutus ei siten ratkaise määritteen alaa. Jos tarkoitetaan kaikkien osallistujien korkeaa ikää eikä sukupuolijakoa tarvitse korostaa, luonteva vaihtoehto on **iäkkäiden ihmisten liikuntaryhmä**.\n\n:::warning\nÄlä pidä sanojen lähekkäisyyttä ehdottomana sääntönä. Määrite ei aina koske vain lähintä sanaa. Myöskään pilkun lisääminen ei ole yleispätevä keino valita haluttu jäsennys: välimerkkien on noudatettava valitun rakenteen sääntöjä.\n:::\n\n## 4. Kieliopillinen mahdollisuus ja luonteva tulkinta\n\nKaksi kieliopillisesti mahdollista jäsennystä eivät välttämättä ole yhtä todennäköisiä. Tulkintaa ohjaavat muun muassa asiayhteys, sanojen merkitykset ja se, mitä keskustelussa juuri kysytään.\n\n:::example\n**Missä olit, kun katselit miestä?**\n\n— Katselin miestä **parvekkeella**.\n\nKysymys ohjaa liittämään paikanilmauksen katselutilanteeseen: katselija oli parvekkeella.\n\n**Ketä miestä katselit?**\n\n— Katselin miestä **parvekkeella**.\n\nKysymys ohjaa tulkitsemaan paikanilmauksen miestä yksilöiväksi määritteeksi. Vastaus on silti tarpeettoman altis väärintulkinnalle. Selvempi vastaus on **Katselin parvekkeella olevaa miestä**.\n:::\n\nPuheessa painotus, tauotus ja sävelkulku voivat tukea jäsennystä. Ne eivät kuitenkaan anna jokaiselle monitulkintaiselle lauseelle yksiselitteistä tulkinta-avainta. Kirjoituksessa vastaava vihje on usein rakennettava sanavalinnoilla tai lauserakenteella.\n\nErota analyysissä kolme asiaa:\n\n- **Mahdollinen tulkinta:** rakenne ja sanojen merkitykset sallivat sen.\n- **Todennäköinen tulkinta:** asiayhteys ohjaa lukijan siihen.\n- **Pakotettu tulkinta:** se syntyy vasta poikkeuksellisilla lisäoletuksilla tai ilmauksen merkitystä venyttämällä.\n\nSanaleikki voi hyödyntää yllättävää tulkintaa, mutta pelkkä yllätyksellisyys ei tee siitä kieliopillisesti perusteltua.\n\n## 5. Monitulkintaisuudesta sanaleikiksi\n\nTarkoituksellinen syntaktinen sanaleikki ohjaa lukijan ensin yhteen jäsennykseen ja nostaa sitten esiin toisen. Jälkimmäinen tulkinta ei saa perustua siihen, että alkuperäisestä ilmauksesta vaihdetaan huomaamatta sana tai taivutuspääte.\n\n:::example\n**Lupasin lopettaa maanantaina. Ja tiistaina lupasin taas.**\n\nEnsimmäinen virke houkuttelee tulkitsemaan maanantain lopettamispäiväksi. Jatko nostaa esiin toisen mahdollisuuden: maanantaina tapahtuikin lupaaminen. Huumori syntyy samalla siitä, että lupaukset toistuvat mutta lopettamisesta ei saada näyttöä.\n:::\n\nJatko ei loogisesti kumoa ensimmäistä tulkintaa. Puhuja on voinut luvata lopettavansa maanantaina ja antaa uuden lupauksen tiistaina. Sanaleikki toimii siksi **jäsennyksen uudelleenarviointina**, ei aukottomana todisteena yhdestä oikeasta lukutavasta.\n\n### Klassinen sana- ja rakenneleikki: kuusi palaa\n\nTunnettu **kuusi palaa** yhdistää sanojen ja taivutusmuotojen yhteneväisyyden rakenteelliseen vaihteluun. Se ei ole pelkkä esimerkki sijamuotojen yhteneväisyydestä.\n\n| Jäsennys | Muodot ja merkitys |\n| --- | --- |\n| [kuusi] [palaa] | Puuta tarkoittava subjekti ja *palaa*-verbi: puu on tulessa. |\n| [kuusi palaa] | Lukusana ja *pala*-sanan yksikön partitiivi: kuusi kappaletta. Ilmaus on substantiivilauseke, ei yksin täydellinen väitelause. |\n| [kuusi] [palaa] | Lukusana subjektina ja *palata*-verbin yksikön kolmas persoona: kuusi aiemmin mainitun joukon jäsentä tulee takaisin. |\n\nSeuraavat jatkot ovat tätä tuttua leikkiä havainnollistavia muunnelmia:\n\n:::example\n**Kuusi palaa! — Älä hae sammutinta. Vastasin vain kysymykseen, montako palaa kakkua jäi.**\n\nAlku voi näyttää hälytykseltä: **kuusi** on subjekti ja **palaa** predikaatti. Jatko sulkee tämän tarkoitetun lukutavan pois ja pakottaa tulkitsemaan koko ilmauksen lukumäärää ilmaisevaksi vastaukseksi. Verbiksi luettu **palaa** onkin substantiivin partitiivi.\n\n**Kuusi palaa. — Tarkoitan retkeläisiä: kymmenen lähti, neljä jää yöksi ja kuusi tulee takaisin. Mikään puu ei ole tulessa.**\n\nJatko vaihtaa puuta tarkoittavan substantiivin lukusanaksi ja palamista ilmaisevan verbin palaamista ilmaisevaksi verbiksi. Subjektin ja predikaatin perusrakenne säilyy, joten tämä muunnelma perustuu ennen kaikkea sananmuotojen yhteneväisyyteen.\n:::\n\n### Otsikkoleikki määritteen alalla\n\nSeuraava itse laadittu otsikkoleikki hyödyntää rinnastuksen kahta jäsennystä:\n\n:::example\n**Vanhat miehet ja naiset valtasivat tanssilavan — miehet olivat yli kahdeksankymppisiä, naiset parikymppisiä.**\n\nOtsikon alku sallii jäsennyksen **vanhat [miehet ja naiset]**. Ikätiedot pakottavat tavallisessa ikää koskevassa tulkinnassa vaihtamaan jäsennykseen **[vanhat miehet] ja [naiset]**. Määrite **vanhat** koskeekin vain miehiä. Leikki toimii niille lukijoille, jotka ulottivat määritteen aluksi koko rinnastukseen.\n:::\n\nKaikki kielellinen huumori ei ole syntaktista monitulkintaisuutta. Virkkeessä **Johtaja menetti malttinsa ja avaimensa** sama verbi liittyy kahteen erilaiseen täydennykseen. Rakenne on selvä, mutta *menettäminen* ymmärretään yhtäältä kuvaannollisesti, toisaalta konkreettisesti. Tällainen zeugma perustuu merkitysten yhteentörmäykseen, ei välttämättä vaihtoehtoisiin jäsennyksiin.\n\n:::note\nSanaleikin sopivuus riippuu tekstilajista. Pakinassa tai mainoksessa hetkellinen harhautus voi olla tavoite. Sopimuksessa, turvallisuusohjeessa tai päätöksessä sama avoimuus on yleensä poistettava. Otsikon monitulkintaisuus ei myöskään oikeuta johtamaan lukijaa asiasisällöstä harhaan.\n:::\n\n## 6. Kirjoittajan tarkistuslista\n\n1. **Paikanna avoin suhde.** Mihin määrite liittyy, tai kuinka laajaa rinnastusta se koskee?\n2. **Muotoile tulkinnat erikseen.** Säilytä alkuperäiset sanat ja merkitykset analyysin lähtökohtana; käytä parafraaseja eron osoittamiseen.\n3. **Tarkista kieliopilliset rajat.** Sopivatko sijamuodot, kongruenssi ja verbin täydennykset kumpaankin jäsennykseen?\n4. **Arvioi lukijan ensitulkinta.** Mitä asiayhteys tekee todennäköiseksi, ja mikä jää vain mahdolliseksi?\n5. **Valitse tavoite.** Selventävässä tekstissä ilmaise suhde suoraan. Sanaleikissä anna jatkon paljastaa vaihtoehtoinen jäsennys.\n\n**Onnistunut sanaleikki säilyttää kaksi perusteltua lukutapaa. Onnistunut selvennys tekee tarkoitetun suhteen näkyväksi.**",[1051],{"id":1052,"name":1039,"level":975,"language":9,"isCompleted":1053,"completionPercentage":1054,"totalExercises":16,"completedExercises":1054},"01a11fce-2241-712a-ba9b-f585422117b9",false,0,"2026-10-09T08:36:06+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[],[],null,[1061,1070],{"@id":1062,"@type":1063,"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"displayOrder":1054,"type":1068,"questionCount":81,"blankCount":86,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1069},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-5dc3-7f75-a408-21e32363e826","GrammarExercise","01a11fce-5dc3-7f75-a408-21e32363e826","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Tunnista jäsennys ja arvioi sanaleikki","Valitse asiayhteyteen sopiva analyysi tai selvennys. Erota rakenteen sallima tulkinta todennäköisestä tulkinnasta.","word_select","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_5732b027-1717-4f3d-b3ba-1d75b393a997_hero.webp?v=1791534980",{"@id":1071,"@type":1063,"id":1072,"grammarPage":1065,"title":1073,"instructions":1074,"displayOrder":11,"type":1068,"questionCount":71,"blankCount":71,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1075},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-5de0-7aa9-a89c-cf3d1552e801","01a11fce-5de0-7aa9-a89c-cf3d1552e801","Koettele tulkintoja ja viimeistele teksti","Valitse perusteltu analyysi tai toimituksellinen ratkaisu. Pidä alkuperäiset sanat ja niiden tavalliset merkitykset tulkinnan lähtökohtana.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_d9639de0-dc87-4b35-a204-b879f0da0d0f_hero.webp?v=1791534980",{"id":1064,"grammarPage":1065,"title":1066,"instructions":1067,"seoTitle":1077,"seoDescription":1078,"displayOrder":1054,"type":1068,"questions":1079,"ogImageUrl":1069},"Syntaktinen monitulkintaisuus: tulkintaharjoitus","Harjoittele syntaktista monitulkintaisuutta aukkotehtävissä. Analysoi määritteitä, viittauksia ja sanaleikkejä uutisissa, keskusteluissa ja ohjeteksteissä.",[1080],{"id":1081,"sentenceTemplate":1082,"displayOrder":1054,"explanation":1083,"exampleSentence":1084,"blanks":1085},"01a11fce-5dc4-72ae-b15c-e931636812a6","Ilmauksessa 'Korjasin hiiren' tarkoitetaan joko eläintä tai tietokoneen laitetta: epäselvyys koskee __1__. Virkkeessä 'Olli soitti Samille, kun hän pääsi kotiin' epäselväksi jää kotiin palanneen henkilöllisyys: epäselvyys koskee __2__.","Hiiri-sanan tarkoittama asia vaihtuu, mutta objektin tehtävä säilyy. Jälkimmäisessä virkkeessä hän-pronominin tarkoite jää avoimeksi ilman, että lauserakennetta tarvitsee vaihtaa. Kumpikaan kuvattu ero ei siis itsessään ole vaihtoehtoinen syntaktinen jäsennys.","Kun sanotaan, että kuusi kasvaa, puhutaan puusta; pelkkä kuusi voi toisessa yhteydessä olla lukusana.",[1086,1099],{"id":1087,"blankNumber":11,"options":1088},"01a11fce-5dc4-71ca-b15c-e931611a9dc2",[1089,1092,1096],{"id":1090,"optionText":1091,"isCorrect":1053,"displayOrder":1054},"01a11fce-5dc4-7136-b15c-e9315f9ba65e","määritteen liittymiskohtaa",{"id":1093,"optionText":1094,"isCorrect":1095,"displayOrder":11},"01a11fce-5dc4-7176-b15c-e9315fc0fffb","sanan merkitystä",true,{"id":1097,"optionText":1098,"isCorrect":1053,"displayOrder":16},"01a11fce-5dc4-71a6-b15c-e931604d5c0b","rinnastuksen alaa",{"id":1100,"blankNumber":16,"options":1101},"01a11fce-5dc4-7272-b15c-e9316306b9ab",[1102,1105,1108],{"id":1103,"optionText":1104,"isCorrect":1095,"displayOrder":1054},"01a11fce-5dc4-720e-b15c-e931611d15b1","pronominin tarkoitetta",{"id":1106,"optionText":1107,"isCorrect":1053,"displayOrder":11},"01a11fce-5dc4-7232-b15c-e931620901dc","ajanilmauksen sijamuotoa",{"id":1109,"optionText":1110,"isCorrect":1053,"displayOrder":16},"01a11fce-5dc4-7256-b15c-e931622d929d","subjektin ja objektin vaihtumista",{"html":1112,"toc":1113},"\u003Cp>Sama sanajono voi sallia useamman rakenteellisen jäsennyksen. Taitava kirjoittaja osaa sekä poistaa tahattoman monitulkintaisuuden että hyödyntää sitä tarkoituksellisessa sanaleikissä. Olennaista on erottaa kieliopillisesti mahdollinen tulkinta sellaisesta, jonka lukija voi kuvitella vain sanojen merkityksiä tai tilannetta muuttamalla.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"milloin-monitulkintaisuus-on-syntaktista\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Milloin monitulkintaisuus on syntaktista?\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cem>Syntaktisessa monitulkintaisuudessa\u003C\u002Fem> ilmaus voidaan jäsentää vähintään kahdella tavalla. Esimerkiksi määritteen liittymiskohta tai rinnastuksen rakenne jää avoimeksi. Sanat voivat säilyttää samat merkityksensä, vaikka niiden väliset suhteet muuttuvat.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>Hän \u003Cstrong>lupasi lähteä maanantaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Lähteminen maanantaina:\u003C\u002Fstrong> hän lupasi, että lähtö tapahtuu maanantaina.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Lupaaminen maanantaina:\u003C\u002Fstrong> hän antoi maanantaina lupauksen lähtemisestä; lähtöpäivää ei tässä tulkinnassa ilmaista.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Ajanilmauksen \u003Cstrong>maanantaina\u003C\u002Fstrong> voi liittää joko lähtemiseen tai lupaamiseen. Ilman asiayhteyttä lähtöpäivää koskeva tulkinta on luonteva, mutta se ei ole ainoa mahdollinen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Kaikki kaksitulkintaisuus ei kuitenkaan johdu syntaksista:\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Monitulkintaisuuden lähde\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Mikä jää avoimeksi?\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Rakenteellinen liittyminen\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Hän lupasi lähteä \u003Cstrong>maanantaina\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Milloin luvattiin vai milloin lähdetään?\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Sanan monimerkityksisyys\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Hän tutki \u003Cstrong>verkkoa\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Tutkitaanko esimerkiksi kalastusverkkoa vai tietoverkkoa?\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Viittauksen epäselvyys\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Liisa tapasi Annan, kun \u003Cstrong>hän\u003C\u002Fstrong> palasi töistä.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Kumpi palasi töistä?\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Viimeisessä esimerkissä lauserakennetta ei tarvitse vaihtaa: avoimeksi jää pronominin tarkoite. Todellisessa tekstissä eri monitulkintaisuuden lähteet voivat myös kasautua.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"mritteen-liittymiskohta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Määritteen liittymiskohta\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Suomen sijapäätteet ilmaisevat monia lauseenjäsenten suhteita, mutta ne eivät yksin ratkaise kaikkien määritteiden liittymistä. Etenkin lauseen lopussa oleva ajan- tai paikanilmaus voi sopia useampaan rakenteelliseen yhteyteen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Katselin miestä parvekkeella.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Katselutilanteeseen liittyvä paikanilmaus:\u003C\u002Fstrong> olin parvekkeella ja katselin miestä. Miehen paikkaa ei täsmennetä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Miestä määrittävä paikanilmaus:\u003C\u002Fstrong> katselin parvekkeella olevaa miestä. Oma paikkani jää avoimeksi.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Tulkinnat eivät välttämättä sulje toisiaan pois: molemmat henkilöt voivat olla parvekkeella. Monitulkintaisuus koskee sitä, \u003Cstrong>mitä rakenne ilmaisee\u003C\u002Fstrong>, ei sitä, voivatko molemmat kuvaukset sattumalta olla tosia.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Sama periaate näkyy ajanilmauksessa \u003Cstrong>Hän lupasi lähteä maanantaina\u003C\u002Fstrong>. Pelkkä sanan siirtäminen voi vahvistaa yhtä tulkintaa, mutta selvyyttä vaativassa tekstissä kannattaa ilmaista suhde suoraan:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Hän antoi maanantaina lupauksen lähtemisestä.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Hän lupasi, että lähtö tapahtuu maanantaina.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--tip\">\u003Cp>Kirjoita kummastakin tulkinnasta oma yksiselitteinen parafraasi. Jos et pysty osoittamaan, mihin ilmaus kummassakin liittyy, kyse ei ehkä ole rakenteellisesta monitulkintaisuudesta.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch3 id=\"genetiiviattribuutin-ilmaisema-suhde\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.1\u003C\u002Fspan>Genetiiviattribuutin ilmaisema suhde\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Liisan kuva\u003C\u002Fstrong> voi tarkoittaa kuvaa Liisasta, Liisan ottamaa kuvaa tai Liisan omistamaa kuvaa. Genetiivimuoto ilmaisee yhteyden mutta ei yksin määritä sen laatua. Tässä monitulkintaisuus koskee ensisijaisesti genetiiviattribuutin merkityssuhdetta: sanojen liittymistä toisiinsa ei tarvitse jäsentää uudelleen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Selvennä tarkoittamasi suhde esimerkiksi ilmauksella \u003Cstrong>kuva Liisasta\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>Liisan ottama kuva\u003C\u002Fstrong> tai \u003Cstrong>Liisan omistama kuva\u003C\u002Fstrong>. Sama kuva voi tietenkin täyttää kaikki kolme kuvausta.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"relatiivilauseen-liittymiskohta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.2\u003C\u002Fspan>Relatiivilauseen liittymiskohta\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Relatiivilauseen tulkinnassa ratkaistaan, mikä edeltävä ilmaus on sen korrelaatti eli ilmaus, johon relatiivipronomini viittaa. Läheisyys ohjaa tulkintaa, mutta myös merkitys ja asiayhteys vaikuttavat.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Tapasin ystäväni kahvilassa, joka oli minulle entuudestaan tuttu.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Lukija liittää relatiivilauseen luontevimmin kahvilaan. Jos kirjoittaja tarkoittaa tuttua ystävää, relatiivilause on sijoitettu harhaanjohtavasti. Selvennykset ovat:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tapasin ystäväni minulle entuudestaan tutussa kahvilassa.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tapasin kahvilassa ystäväni, joka oli minulle entuudestaan tuttu.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Relatiivipronominin sija määräytyy sen tehtävästä relatiivilauseessa. Siksi nominatiivimuotoinen \u003Cstrong>joka\u003C\u002Fstrong> voi viitata myös inessiivimuotoiseen sanaan \u003Cstrong>kahvilassa\u003C\u002Fstrong>. Sijojen erilaisuus ei estä viittausta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ilmauksessa \u003Cstrong>Pekan veli, joka asuu Turussa\u003C\u002Fstrong> relatiivilause määrittää normaalisti veljeä. Pekkaan viittaaminen ei ole tasavertainen vaihtoehto pelkän genetiiviattribuutin perusteella. Jos Turussa asuu Pekka, kirjoita esimerkiksi \u003Cstrong>Turussa asuvan Pekan veli\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"muotojen-yhtenevisyys-ja-sanajrjestys\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.3\u003C\u002Fspan>Muotojen yhteneväisyys ja sanajärjestys\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Suomessa eri sanojen taivutusmuodot voivat näyttää samoilta. \u003Cstrong>Kuusta\u003C\u002Fstrong> on puuta tarkoittavan \u003Cem>kuusi\u003C\u002Fem>-sanan partitiivi ja \u003Cem>kuu\u003C\u002Fem>-sanan elatiivi. Lauseessa \u003Cstrong>Tutkin kuusta\u003C\u002Fstrong> tavallinen objektitulkinta tarkoittaa puuta; taivaankappaletta tarkoittava partitiivi olisi \u003Cstrong>kuuta\u003C\u002Fstrong>. Pelkkä muotojen yhteneväisyys ei siis takaa kahta toimivaa lausetulkintaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Myös subjektin ja objektin muodot voivat osua yhteen:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Lapset näkivät vanhemmat.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>[Lapset] subjekti + näkivät + [vanhemmat] objekti:\u003C\u002Fstrong> lapset havaitsivat vanhemmat.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>[Lapset] objekti + näkivät + [vanhemmat] subjekti:\u003C\u002Fstrong> vanhemmat havaitsivat lapset.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Ensimmäinen tulkinta on ilman asiayhteyttä luontevin. Toinen voi syntyä esimerkiksi korjaavassa vastauksessa kysymykseen \u003Cstrong>Ketkä näkivät lapset?\u003C\u002Fstrong>: \u003Cstrong>Lapset näkivät VANHEMMAT, eivät opettajat.\u003C\u002Fstrong> Suuraakkoset osoittavat tässä puheen painotusta.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Molemmat substantiivit ovat monikon nominatiivin muotoisia, ja monikollinen verbi sopii kumpaankin subjektiksi. Objektin nostaminen alkuun on mahdollista, mutta sanajärjestykset eivät ole asiayhteydestä riippumatta samanarvoisia. Tarvittaessa suhteen voi tehdä näkyväksi esimerkiksi muotoilulla \u003Cstrong>Lapset olivat ne, jotka näkivät vanhemmat\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"rinnastuksen-yhteinen-vai-erillinen-mrite\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Rinnastuksen yhteinen vai erillinen määrite?\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Rinnastuksessa voi jäädä avoimeksi, määrittääkö alussa oleva sana vain ensimmäistä rinnastusjäsentä vai koko rinnastusta. Monitulkintaisuutta tukee se, että määritteen muoto sopii kumpaankin jäsennykseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Tarkastellaan ilmausta \u003Cstrong>vanhojen miesten ja naisten liikuntaryhmä\u003C\u002Fstrong>. Hakasulkeet näyttävät seuraavassa vain jäsennyksen; ne eivät kuulu tavalliseen kirjoitusasuun.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Jäsennys\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Tulkinta\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Selventävä muotoilu\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>[vanhojen miesten] ja [naisten] liikuntaryhmä\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Vanhuus koskee miehiä; naisten ikää ei rajata.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Liikuntaryhmä vanhoille miehille ja kaikenikäisille naisille.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>vanhojen [miesten ja naisten] liikuntaryhmä\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Vanhuus koskee sekä miehiä että naisia.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Vanhojen miesten ja vanhojen naisten liikuntaryhmä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Ensimmäisen rivin selventävä muotoilu tekee ikärajauksen puuttumisen nimenomaiseksi. Alkuperäinen ilmaus ei itsessään lupaa, että ryhmä todella sopisi kaikenikäisille naisille.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Molemmat substantiivit ovat monikon genetiivissä, joten \u003Cstrong>vanhojen\u003C\u002Fstrong> sopii muodoltaan kummankin määritteeksi. Pelkkä taivutus ei siten ratkaise määritteen alaa. Jos tarkoitetaan kaikkien osallistujien korkeaa ikää eikä sukupuolijakoa tarvitse korostaa, luonteva vaihtoehto on \u003Cstrong>iäkkäiden ihmisten liikuntaryhmä\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>Älä pidä sanojen lähekkäisyyttä ehdottomana sääntönä. Määrite ei aina koske vain lähintä sanaa. Myöskään pilkun lisääminen ei ole yleispätevä keino valita haluttu jäsennys: välimerkkien on noudatettava valitun rakenteen sääntöjä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"kieliopillinen-mahdollisuus-ja-luonteva-tulkinta\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Kieliopillinen mahdollisuus ja luonteva tulkinta\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kaksi kieliopillisesti mahdollista jäsennystä eivät välttämättä ole yhtä todennäköisiä. Tulkintaa ohjaavat muun muassa asiayhteys, sanojen merkitykset ja se, mitä keskustelussa juuri kysytään.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Missä olit, kun katselit miestä?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>— Katselin miestä \u003Cstrong>parvekkeella\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kysymys ohjaa liittämään paikanilmauksen katselutilanteeseen: katselija oli parvekkeella.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Ketä miestä katselit?\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>— Katselin miestä \u003Cstrong>parvekkeella\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Kysymys ohjaa tulkitsemaan paikanilmauksen miestä yksilöiväksi määritteeksi. Vastaus on silti tarpeettoman altis väärintulkinnalle. Selvempi vastaus on \u003Cstrong>Katselin parvekkeella olevaa miestä\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Puheessa painotus, tauotus ja sävelkulku voivat tukea jäsennystä. Ne eivät kuitenkaan anna jokaiselle monitulkintaiselle lauseelle yksiselitteistä tulkinta-avainta. Kirjoituksessa vastaava vihje on usein rakennettava sanavalinnoilla tai lauserakenteella.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Erota analyysissä kolme asiaa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Mahdollinen tulkinta:\u003C\u002Fstrong> rakenne ja sanojen merkitykset sallivat sen.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Todennäköinen tulkinta:\u003C\u002Fstrong> asiayhteys ohjaa lukijan siihen.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Pakotettu tulkinta:\u003C\u002Fstrong> se syntyy vasta poikkeuksellisilla lisäoletuksilla tai ilmauksen merkitystä venyttämällä.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Sanaleikki voi hyödyntää yllättävää tulkintaa, mutta pelkkä yllätyksellisyys ei tee siitä kieliopillisesti perusteltua.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"monitulkintaisuudesta-sanaleikiksi\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Monitulkintaisuudesta sanaleikiksi\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Tarkoituksellinen syntaktinen sanaleikki ohjaa lukijan ensin yhteen jäsennykseen ja nostaa sitten esiin toisen. Jälkimmäinen tulkinta ei saa perustua siihen, että alkuperäisestä ilmauksesta vaihdetaan huomaamatta sana tai taivutuspääte.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Lupasin lopettaa maanantaina. Ja tiistaina lupasin taas.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ensimmäinen virke houkuttelee tulkitsemaan maanantain lopettamispäiväksi. Jatko nostaa esiin toisen mahdollisuuden: maanantaina tapahtuikin lupaaminen. Huumori syntyy samalla siitä, että lupaukset toistuvat mutta lopettamisesta ei saada näyttöä.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Jatko ei loogisesti kumoa ensimmäistä tulkintaa. Puhuja on voinut luvata lopettavansa maanantaina ja antaa uuden lupauksen tiistaina. Sanaleikki toimii siksi \u003Cstrong>jäsennyksen uudelleenarviointina\u003C\u002Fstrong>, ei aukottomana todisteena yhdestä oikeasta lukutavasta.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"klassinen-sana-ja-rakenneleikki-kuusi-palaa\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.1\u003C\u002Fspan>Klassinen sana- ja rakenneleikki: kuusi palaa\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Tunnettu \u003Cstrong>kuusi palaa\u003C\u002Fstrong> yhdistää sanojen ja taivutusmuotojen yhteneväisyyden rakenteelliseen vaihteluun. Se ei ole pelkkä esimerkki sijamuotojen yhteneväisyydestä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Jäsennys\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Muodot ja merkitys\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>[kuusi] [palaa]\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Puuta tarkoittava subjekti ja \u003Cem>palaa\u003C\u002Fem>-verbi: puu on tulessa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>[kuusi palaa]\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lukusana ja \u003Cem>pala\u003C\u002Fem>-sanan yksikön partitiivi: kuusi kappaletta. Ilmaus on substantiivilauseke, ei yksin täydellinen väitelause.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>[kuusi] [palaa]\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Lukusana subjektina ja \u003Cem>palata\u003C\u002Fem>-verbin yksikön kolmas persoona: kuusi aiemmin mainitun joukon jäsentä tulee takaisin.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Seuraavat jatkot ovat tätä tuttua leikkiä havainnollistavia muunnelmia:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Kuusi palaa! — Älä hae sammutinta. Vastasin vain kysymykseen, montako palaa kakkua jäi.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Alku voi näyttää hälytykseltä: \u003Cstrong>kuusi\u003C\u002Fstrong> on subjekti ja \u003Cstrong>palaa\u003C\u002Fstrong> predikaatti. Jatko sulkee tämän tarkoitetun lukutavan pois ja pakottaa tulkitsemaan koko ilmauksen lukumäärää ilmaisevaksi vastaukseksi. Verbiksi luettu \u003Cstrong>palaa\u003C\u002Fstrong> onkin substantiivin partitiivi.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kuusi palaa. — Tarkoitan retkeläisiä: kymmenen lähti, neljä jää yöksi ja kuusi tulee takaisin. Mikään puu ei ole tulessa.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Jatko vaihtaa puuta tarkoittavan substantiivin lukusanaksi ja palamista ilmaisevan verbin palaamista ilmaisevaksi verbiksi. Subjektin ja predikaatin perusrakenne säilyy, joten tämä muunnelma perustuu ennen kaikkea sananmuotojen yhteneväisyyteen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch3 id=\"otsikkoleikki-mritteen-alalla\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.2\u003C\u002Fspan>Otsikkoleikki määritteen alalla\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Seuraava itse laadittu otsikkoleikki hyödyntää rinnastuksen kahta jäsennystä:\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Vanhat miehet ja naiset valtasivat tanssilavan — miehet olivat yli kahdeksankymppisiä, naiset parikymppisiä.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Otsikon alku sallii jäsennyksen \u003Cstrong>vanhat [miehet ja naiset]\u003C\u002Fstrong>. Ikätiedot pakottavat tavallisessa ikää koskevassa tulkinnassa vaihtamaan jäsennykseen \u003Cstrong>[vanhat miehet] ja [naiset]\u003C\u002Fstrong>. Määrite \u003Cstrong>vanhat\u003C\u002Fstrong> koskeekin vain miehiä. Leikki toimii niille lukijoille, jotka ulottivat määritteen aluksi koko rinnastukseen.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Kaikki kielellinen huumori ei ole syntaktista monitulkintaisuutta. Virkkeessä \u003Cstrong>Johtaja menetti malttinsa ja avaimensa\u003C\u002Fstrong> sama verbi liittyy kahteen erilaiseen täydennykseen. Rakenne on selvä, mutta \u003Cem>menettäminen\u003C\u002Fem> ymmärretään yhtäältä kuvaannollisesti, toisaalta konkreettisesti. Tällainen zeugma perustuu merkitysten yhteentörmäykseen, ei välttämättä vaihtoehtoisiin jäsennyksiin.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Sanaleikin sopivuus riippuu tekstilajista. Pakinassa tai mainoksessa hetkellinen harhautus voi olla tavoite. Sopimuksessa, turvallisuusohjeessa tai päätöksessä sama avoimuus on yleensä poistettava. Otsikon monitulkintaisuus ei myöskään oikeuta johtamaan lukijaa asiasisällöstä harhaan.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"kirjoittajan-tarkistuslista\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Kirjoittajan tarkistuslista\u003C\u002Fh2>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Paikanna avoin suhde.\u003C\u002Fstrong> Mihin määrite liittyy, tai kuinka laajaa rinnastusta se koskee?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Muotoile tulkinnat erikseen.\u003C\u002Fstrong> Säilytä alkuperäiset sanat ja merkitykset analyysin lähtökohtana; käytä parafraaseja eron osoittamiseen.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista kieliopilliset rajat.\u003C\u002Fstrong> Sopivatko sijamuodot, kongruenssi ja verbin täydennykset kumpaankin jäsennykseen?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Arvioi lukijan ensitulkinta.\u003C\u002Fstrong> Mitä asiayhteys tekee todennäköiseksi, ja mikä jää vain mahdolliseksi?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Valitse tavoite.\u003C\u002Fstrong> Selventävässä tekstissä ilmaise suhde suoraan. Sanaleikissä anna jatkon paljastaa vaihtoehtoinen jäsennys.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Onnistunut sanaleikki säilyttää kaksi perusteltua lukutapaa. Onnistunut selvennys tekee tarkoitetun suhteen näkyväksi.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n",[1114,1118,1122,1126,1130,1134,1138,1142,1146,1150,1154],{"id":1115,"text":1116,"depth":16,"number":1117},"milloin-monitulkintaisuus-on-syntaktista","Milloin monitulkintaisuus on syntaktista?","1",{"id":1119,"text":1120,"depth":16,"number":1121},"mritteen-liittymiskohta","Määritteen liittymiskohta","2",{"id":1123,"text":1124,"depth":21,"number":1125},"genetiiviattribuutin-ilmaisema-suhde","Genetiiviattribuutin ilmaisema suhde","2.1",{"id":1127,"text":1128,"depth":21,"number":1129},"relatiivilauseen-liittymiskohta","Relatiivilauseen liittymiskohta","2.2",{"id":1131,"text":1132,"depth":21,"number":1133},"muotojen-yhtenevisyys-ja-sanajrjestys","Muotojen yhteneväisyys ja sanajärjestys","2.3",{"id":1135,"text":1136,"depth":16,"number":1137},"rinnastuksen-yhteinen-vai-erillinen-mrite","Rinnastuksen yhteinen vai erillinen määrite?","3",{"id":1139,"text":1140,"depth":16,"number":1141},"kieliopillinen-mahdollisuus-ja-luonteva-tulkinta","Kieliopillinen mahdollisuus ja luonteva tulkinta","4",{"id":1143,"text":1144,"depth":16,"number":1145},"monitulkintaisuudesta-sanaleikiksi","Monitulkintaisuudesta sanaleikiksi","5",{"id":1147,"text":1148,"depth":21,"number":1149},"klassinen-sana-ja-rakenneleikki-kuusi-palaa","Klassinen sana- ja rakenneleikki: kuusi palaa","5.1",{"id":1151,"text":1152,"depth":21,"number":1153},"otsikkoleikki-mritteen-alalla","Otsikkoleikki määritteen alalla","5.2",{"id":1155,"text":1156,"depth":16,"number":1157},"kirjoittajan-tarkistuslista","Kirjoittajan tarkistuslista","6"]