[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"grammar-topic-hubs-fi":3,"grammar-pages-fi":4,"grammar-page-fi-vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset":1047,"grammar-lesson-path-fi-vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset-none":1224,"grammar-exercises-by-page-01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c":1225,"grammar-quick-check-01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c":1241,"grammar-lesson-body-01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c-8ot1ql4ayy":1263},[],[5,12,17,22,27,32,37,42,47,52,57,62,67,72,77,82,87,92,97,102,107,112,117,122,127,132,137,142,147,152,157,162,167,172,177,182,187,192,197,202,207,212,217,222,228,233,238,243,248,253,258,263,268,273,278,283,288,293,298,303,308,313,318,323,328,333,338,343,348,353,358,363,368,373,378,383,388,393,398,403,408,413,418,423,428,433,438,444,449,454,459,464,469,474,479,484,489,494,499,504,509,514,519,524,529,534,539,544,549,554,559,564,569,574,579,584,589,594,599,604,609,614,619,624,629,634,639,644,649,654,660,665,670,675,680,685,690,695,700,705,710,715,720,725,730,735,740,745,750,755,760,765,770,775,780,785,790,795,800,805,810,815,820,825,830,835,841,846,851,856,861,866,871,876,881,886,891,896,901,906,911,916,921,926,931,936,941,946,951,956,961,966,971,977,982,987,992,997,1002,1007,1012,1017,1022,1027,1032,1037,1042],{"id":6,"title":7,"slug":8,"language":9,"level":10,"displayOrder":11},"01a11fce-262a-72b8-aaa9-b92fa166ce8f","Suomen aakkoset ja äänteiden kirjoittaminen","suomen-aakkoset-ja-aanteiden-kirjoittaminen","fi","A1",1,{"id":13,"title":14,"slug":15,"language":9,"level":10,"displayOrder":16},"01a11fce-2450-7d00-9a2b-806bdbf3f6af","Lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit","lyhyet-ja-pitkat-vokaalit-ja-konsonantit",2,{"id":18,"title":19,"slug":20,"language":9,"level":10,"displayOrder":21},"01a11fce-22f8-7eaf-8c22-b7589a8e0327","Diftongit ja tavutus","diftongit-ja-tavutus",3,{"id":23,"title":24,"slug":25,"language":9,"level":10,"displayOrder":26},"01a11fce-2602-7f42-983f-ae6c71c74907","Sanapaino ja puheen rytmi","sanapaino-ja-puheen-rytmi",4,{"id":28,"title":29,"slug":30,"language":9,"level":10,"displayOrder":31},"01a11fce-26fe-782f-b200-46ca5be3a53a","Vokaalisointu ja päätteiden valinta","vokaalisointu-ja-paatteiden-valinta",5,{"id":33,"title":34,"slug":35,"language":9,"level":10,"displayOrder":36},"01a11fce-2581-747c-972a-cc9cb722dba6","Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te ja he","persoonapronominit-mina-sina-han-me-te-ja-he",6,{"id":38,"title":39,"slug":40,"language":9,"level":10,"displayOrder":41},"01a11fce-250a-78db-beaf-77d2c6905e7d","Olla-verbin preesens","olla-verbin-preesens",7,{"id":43,"title":44,"slug":45,"language":9,"level":10,"displayOrder":46},"01a11fce-2476-7b4d-b419-11353c3ce9e3","Minä olen opiskelija: peruslause ja predikatiivi","mina-olen-opiskelija-peruslause-ja-predikatiivi",8,{"id":48,"title":49,"slug":50,"language":9,"level":10,"displayOrder":51},"01a11fce-23d9-7580-b69f-48cbb2e74268","Kieltoverbi ja olla-verbin kielteinen preesens","kieltoverbi-ja-olla-verbin-kielteinen-preesens",9,{"id":53,"title":54,"slug":55,"language":9,"level":10,"displayOrder":56},"01a11fce-240f-7ce4-a532-ea2d787a6866","Kysymyssanat kuka, mikä ja millainen","kysymyssanat-kuka-mika-ja-millainen",10,{"id":58,"title":59,"slug":60,"language":9,"level":10,"displayOrder":61},"01a11fce-2409-7c40-814b-38cf32c5c6f7","Kysymysliite -ko ja -kö","kysymysliite-ko-ja-ko",11,{"id":63,"title":64,"slug":65,"language":9,"level":10,"displayOrder":66},"01a11fce-263e-755e-ab5a-0566dac31316","Tämä, tuo ja se sekä nämä, nuo ja ne","tama-tuo-ja-se-seka-nama-nuo-ja-ne",12,{"id":68,"title":69,"slug":70,"language":9,"level":10,"displayOrder":71},"01a11fce-24de-7042-8aec-eaa0a21a2431","Nominatiivi ja sanan perusmuoto","nominatiivi-ja-sanan-perusmuoto",13,{"id":73,"title":74,"slug":75,"language":9,"level":10,"displayOrder":76},"01a11fce-22a5-7bc8-b9c3-9ca0baf3bab8","Adjektiivi substantiivin edessä","adjektiivi-substantiivin-edessa",14,{"id":78,"title":79,"slug":80,"language":9,"level":10,"displayOrder":81},"01a11fce-258b-7f5e-9ea5-3d6881c1ad5c","Perusluvut ja lukujen muodostaminen","perusluvut-ja-lukujen-muodostaminen",15,{"id":83,"title":84,"slug":85,"language":9,"level":10,"displayOrder":86},"01a11fce-26ac-7730-a332-9d6b0484faf6","Vartalo ja pääte taivutuksen perustana","vartalo-ja-paate-taivutuksen-perustana",16,{"id":88,"title":89,"slug":90,"language":9,"level":10,"displayOrder":91},"01a11fce-22f3-714f-bef9-85d727252948","Astevaihtelun vahva ja heikko aste","astevaihtelun-vahva-ja-heikko-aste",17,{"id":93,"title":94,"slug":95,"language":9,"level":10,"displayOrder":96},"01a11fce-2710-7b19-8d89-fbe28870daaa","Yksikön genetiivi ja omistaja","yksikon-genetiivi-ja-omistaja",18,{"id":98,"title":99,"slug":100,"language":9,"level":10,"displayOrder":101},"01a11fce-2721-79ec-994d-19ff1ad62c8e","Yleiset i-, e- ja nen-loppuiset nominit","yleiset-i-e-ja-nen-loppuiset-nominit",19,{"id":103,"title":104,"slug":105,"language":9,"level":10,"displayOrder":106},"01a11fce-271c-77ff-8b84-9784c314a9ae","Yksikön partitiivin muodostaminen","yksikon-partitiivin-muodostaminen",20,{"id":108,"title":109,"slug":110,"language":9,"level":10,"displayOrder":111},"01a11fce-2442-7410-aa9a-1c1c8b13e6f3","Lukusana ja yksikön partitiivi","lukusana-ja-yksikon-partitiivi",21,{"id":113,"title":114,"slug":115,"language":9,"level":10,"displayOrder":116},"01a11fce-253b-792c-bd11-a5414d8e4997","Partitiivi ruoan, juoman ja määrän ilmauksissa","partitiivi-ruoan-juoman-ja-maaran-ilmauksissa",22,{"id":118,"title":119,"slug":120,"language":9,"level":10,"displayOrder":121},"01a11fce-26d1-7d81-8e20-ea3376f1210a","Verbityyppi 1 preesensissä","verbityyppi-1-preesensissa",23,{"id":123,"title":124,"slug":125,"language":9,"level":10,"displayOrder":126},"01a11fce-26d8-759b-9654-5ae5a9ed4eba","Verbityyppi 2 preesensissä","verbityyppi-2-preesensissa",24,{"id":128,"title":129,"slug":130,"language":9,"level":10,"displayOrder":131},"01a11fce-26de-7775-a7f5-397722f2d761","Verbityyppi 3 preesensissä","verbityyppi-3-preesensissa",25,{"id":133,"title":134,"slug":135,"language":9,"level":10,"displayOrder":136},"01a11fce-26cb-7666-af2c-029e7e17fec4","Verbityypit 4 ja 5 preesensissä","verbityypit-4-ja-5-preesensissa",26,{"id":138,"title":139,"slug":140,"language":9,"level":10,"displayOrder":141},"01a11fce-26bf-72ad-89f7-6eab0df3d4c5","Verbien kielteinen preesens","verbien-kielteinen-preesens",27,{"id":143,"title":144,"slug":145,"language":9,"level":10,"displayOrder":146},"01a11fce-25bc-75bf-bdc8-9d7f55520929","Preesens nykyhetken, tavan ja tulevan ajan ilmauksissa","preesens-nykyhetken-tavan-ja-tulevan-ajan-ilmauksissa",28,{"id":148,"title":149,"slug":150,"language":9,"level":10,"displayOrder":151},"01a11fce-2341-78ba-a206-969fc1eb254b","Haluan puhua: verbi ja A-infinitiivi","haluan-puhua-verbi-ja-a-infinitiivi",29,{"id":153,"title":154,"slug":155,"language":9,"level":10,"displayOrder":156},"01a11fce-2648-762c-8599-1f953716f43e","Tavalliset partitiiviobjektia vaativat verbit","tavalliset-partitiiviobjektia-vaativat-verbit",30,{"id":158,"title":159,"slug":160,"language":9,"level":10,"displayOrder":161},"01a11fce-236e-7266-9469-198f575e363e","Inessiivi ja elatiivi: missä ja mistä","inessiivi-ja-elatiivi-missa-ja-mista",31,{"id":163,"title":164,"slug":165,"language":9,"level":10,"displayOrder":166},"01a11fce-235e-783b-835c-63b4e51a9383","Illatiivi: mihin","illatiivi-mihin",32,{"id":168,"title":169,"slug":170,"language":9,"level":10,"displayOrder":171},"01a11fce-22a0-7d7b-a22b-9e81db865f59","Adessiivi, ablatiivi ja allatiivi","adessiivi-ablatiivi-ja-allatiivi",33,{"id":173,"title":174,"slug":175,"language":9,"level":10,"displayOrder":176},"01a11fce-2481-754a-a1df-e02254d0af93","Minulla on ja minulla ei ole","minulla-on-ja-minulla-ei-ole",34,{"id":178,"title":179,"slug":180,"language":9,"level":10,"displayOrder":181},"01a11fce-2353-76f6-9c31-4cb08fd97341","Huoneessa on pöytä: olemassaolon ilmaiseminen","huoneessa-on-poyta-olemassaolon-ilmaiseminen",35,{"id":183,"title":184,"slug":185,"language":9,"level":10,"displayOrder":186},"01a11fce-252b-721a-adef-a30294786f94","Paikallissijojen valinta arjen paikoissa","paikallissijojen-valinta-arjen-paikoissa",36,{"id":188,"title":189,"slug":190,"language":9,"level":10,"displayOrder":191},"01a11fce-2639-79d5-b81a-9f3ddfca990f","Täällä, tuolla ja siellä sekä liikkeen suunta","taalla-tuolla-ja-siella-seka-liikkeen-suunta",37,{"id":193,"title":194,"slug":195,"language":9,"level":10,"displayOrder":196},"01a11fce-22d3-77de-ac4a-dff5e4f0b272","Ajan adverbit ja tavalliset ajanilmaukset","ajan-adverbit-ja-tavalliset-ajanilmaukset",38,{"id":198,"title":199,"slug":200,"language":9,"level":10,"displayOrder":201},"01a11fce-23b9-7a27-b649-85861888a0fc","Kellonajat ja viikonpäivät","kellonajat-ja-viikonpaivat",39,{"id":203,"title":204,"slug":205,"language":9,"level":10,"displayOrder":206},"01a11fce-24a4-799a-919c-8ae34a4a9325","Monikon nominatiivi ja t-monikko","monikon-nominatiivi-ja-t-monikko",40,{"id":208,"title":209,"slug":210,"language":9,"level":10,"displayOrder":211},"01a11fce-2716-79cc-9f87-2b66ed00a75a","Yksikön imperatiivi ja älä-kielto","yksikon-imperatiivi-ja-ala-kielto",41,{"id":213,"title":214,"slug":215,"language":9,"level":10,"displayOrder":216},"01a11fce-2389-7103-88ae-862fecfe726c","Ja, mutta, tai ja koska","ja-mutta-tai-ja-koska",42,{"id":218,"title":219,"slug":220,"language":9,"level":10,"displayOrder":221},"01a11fce-2472-7306-a784-f6b488ff3744","Minä ja mä: puhekielen tavalliset persoonamuodot","mina-ja-ma-puhekielen-tavalliset-persoonamuodot",43,{"id":223,"title":224,"slug":225,"language":9,"level":226,"displayOrder":227},"01a11fce-2359-748b-94e5-fec48c1f4e6d","i-loppuisten nominien vartalotyypit","i-loppuisten-nominien-vartalotyypit","A2",44,{"id":229,"title":230,"slug":231,"language":9,"level":226,"displayOrder":232},"01a11fce-2308-7e2f-b1f4-c1f19910e551","e- ja nen-loppuisten nominien taivutus","e-ja-nen-loppuisten-nominien-taivutus",45,{"id":234,"title":235,"slug":236,"language":9,"level":226,"displayOrder":237},"01a11fce-260e-7edd-b6d1-af63bf43b166","si-loppuiset nominit ja tavalliset vartalonvaihtelut","si-loppuiset-nominit-ja-tavalliset-vartalonvaihtelut",46,{"id":239,"title":240,"slug":241,"language":9,"level":226,"displayOrder":242},"01a11fce-22ed-7630-8c71-8cccf355245f","as-, is- ja in-loppuiset nominit","as-is-ja-in-loppuiset-nominit",47,{"id":244,"title":245,"slug":246,"language":9,"level":226,"displayOrder":247},"01a11fce-2695-79ff-b05e-380991988d91","ut- ja yt-loppuiset nominit","ut-ja-yt-loppuiset-nominit",48,{"id":249,"title":250,"slug":251,"language":9,"level":226,"displayOrder":252},"01a11fce-2536-7132-a3a8-4cff14f18777","Partitiivi kielteisessä lauseessa","partitiivi-kielteisessa-lauseessa",49,{"id":254,"title":255,"slug":256,"language":9,"level":226,"displayOrder":257},"01a11fce-2676-74a5-ae56-afc5adaaffd9","Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti arjessa","totaaliobjekti-ja-partitiiviobjekti-arjessa",50,{"id":259,"title":260,"slug":261,"language":9,"level":226,"displayOrder":262},"01a11fce-2577-786f-b820-7536d7f10a40","Persoonapronominien akkusatiivi: minut ja sinut","persoonapronominien-akkusatiivi-minut-ja-sinut",51,{"id":264,"title":265,"slug":266,"language":9,"level":226,"displayOrder":267},"01a11fce-24e2-78f8-9b25-df826a6d0b1d","Objekti imperatiivilauseessa","objekti-imperatiivilauseessa",52,{"id":269,"title":270,"slug":271,"language":9,"level":226,"displayOrder":272},"01a11fce-2652-7618-bd55-05ad54e045af","Tehdä- ja nähdä-verbien taivutus","tehda-ja-nahda-verbien-taivutus",53,{"id":274,"title":275,"slug":276,"language":9,"level":226,"displayOrder":277},"01a11fce-26e4-7a77-b6a8-13ef202e1a2d","Verbityyppi 6 ja muutoksen ilmaiseminen","verbityyppi-6-ja-muutoksen-ilmaiseminen",54,{"id":279,"title":280,"slug":281,"language":9,"level":226,"displayOrder":282},"01a11fce-2368-7eee-9646-e40a8b8863eb","Imperfektin muodostaminen ja vartalonmuutokset","imperfektin-muodostaminen-ja-vartalonmuutokset",55,{"id":284,"title":285,"slug":286,"language":9,"level":226,"displayOrder":287},"01a11fce-23be-7cba-ba37-8adee1e15c9d","Kielteinen imperfekti","kielteinen-imperfekti",56,{"id":289,"title":290,"slug":291,"language":9,"level":226,"displayOrder":292},"01a11fce-2363-7692-bae0-dc225c56a2f7","Imperfekti tapahtumien kertomisessa","imperfekti-tapahtumien-kertomisessa",57,{"id":294,"title":295,"slug":296,"language":9,"level":226,"displayOrder":297},"01a11fce-256d-7eac-b4a2-4a746eb6e556","Perfektin muodostaminen ja kielto","perfektin-muodostaminen-ja-kielto",58,{"id":299,"title":300,"slug":301,"language":9,"level":226,"displayOrder":302},"01a11fce-2569-771a-9d03-56cb4bc04178","Perfekti ja imperfekti: kokemus ja päättynyt tapahtuma","perfekti-ja-imperfekti-kokemus-ja-paattynyt-tapahtuma",59,{"id":304,"title":305,"slug":306,"language":9,"level":226,"displayOrder":307},"01a11fce-22d8-7222-acad-2b0d7ae89687","Ajankohta, kesto ja toistuvuus sijamuodoilla","ajankohta-kesto-ja-toistuvuus-sijamuodoilla",60,{"id":309,"title":310,"slug":311,"language":9,"level":226,"displayOrder":312},"01a11fce-249a-7cce-a393-51dfe9129c36","Monikon i-vartalo ja vokaalinmuutokset","monikon-i-vartalo-ja-vokaalinmuutokset",61,{"id":314,"title":315,"slug":316,"language":9,"level":226,"displayOrder":317},"01a11fce-24b2-7626-896b-c75577593516","Monikon partitiivin muodostaminen","monikon-partitiivin-muodostaminen",62,{"id":319,"title":320,"slug":321,"language":9,"level":226,"displayOrder":322},"01a11fce-24ad-79c9-9d43-a330fbdd1545","Monikon partitiivi määrän ilmauksissa","monikon-partitiivi-maaran-ilmauksissa",63,{"id":324,"title":325,"slug":326,"language":9,"level":226,"displayOrder":327},"01a11fce-24a9-72e9-80e4-5356185b62fc","Monikon paikallissijat","monikon-paikallissijat",64,{"id":329,"title":330,"slug":331,"language":9,"level":226,"displayOrder":332},"01a11fce-257c-75fb-a378-4b713a33cd10","Persoonapronominien sijamuodot","persoonapronominien-sijamuodot",65,{"id":334,"title":335,"slug":336,"language":9,"level":226,"displayOrder":337},"01a11fce-2514-7c32-b040-11d24c198a31","Omistusliitteiden perusmuodot","omistusliitteiden-perusmuodot",66,{"id":339,"title":340,"slug":341,"language":9,"level":226,"displayOrder":342},"01a11fce-23a9-777e-a8f9-ee01563b51df","Joku, jokin, kukaan ja mikään","joku-jokin-kukaan-ja-mikaan",67,{"id":344,"title":345,"slug":346,"language":9,"level":226,"displayOrder":347},"01a11fce-23a3-743f-912a-3415b9dcbdff","Jokainen, kaikki, muu ja toinen","jokainen-kaikki-muu-ja-toinen",68,{"id":349,"title":350,"slug":351,"language":9,"level":226,"displayOrder":352},"01a11fce-238d-7d73-94a2-76d09af0f77e","Järjestysluvut ja päivämäärät","jarjestysluvut-ja-paivamaarat",69,{"id":354,"title":355,"slug":356,"language":9,"level":226,"displayOrder":357},"01a11fce-22b0-713d-ae67-258303f0e659","Adjektiivin komparatiivi","adjektiivin-komparatiivi",70,{"id":359,"title":360,"slug":361,"language":9,"level":226,"displayOrder":362},"01a11fce-22b5-738e-9968-722795bc944d","Adjektiivin superlatiivi","adjektiivin-superlatiivi",71,{"id":364,"title":365,"slug":366,"language":9,"level":226,"displayOrder":367},"01a11fce-22bf-7cd0-9e0d-3759089a2a79","Adverbit ja sti-johdokset","adverbit-ja-sti-johdokset",72,{"id":369,"title":370,"slug":371,"language":9,"level":226,"displayOrder":372},"01a11fce-259a-7cff-b573-bb997fb7b9d6","Postpositiot ja genetiivi","postpositiot-ja-genetiivi",73,{"id":374,"title":375,"slug":376,"language":9,"level":226,"displayOrder":377},"01a11fce-264d-764b-8cb1-aa7c2b3670e1","Tavalliset verbirektiot: pitää, tykätä ja tutustua","tavalliset-verbirektiot-pitaa-tykata-ja-tutustua",74,{"id":379,"title":380,"slug":381,"language":9,"level":226,"displayOrder":382},"01a11fce-2460-75bf-a380-6c16abb3b342","MA-infinitiivin illatiivi, inessiivi ja elatiivi","ma-infinitiivin-illatiivi-inessiivi-ja-elatiivi",75,{"id":384,"title":385,"slug":386,"language":9,"level":226,"displayOrder":387},"01a11fce-265b-7b8d-8c31-81ba93d19c2d","Tekeminen substantiivina: minen-johdokset","tekeminen-substantiivina-minen-johdokset",76,{"id":389,"title":390,"slug":391,"language":9,"level":226,"displayOrder":392},"01a11fce-26f8-78ca-bbfb-e4ae73adab47","Voin, saan ja osaan: mahdollisuus, lupa ja taito","voin-saan-ja-osaan-mahdollisuus-lupa-ja-taito",77,{"id":394,"title":395,"slug":396,"language":9,"level":226,"displayOrder":397},"01a11fce-2486-741a-99ad-d9e163999e72","Minun täytyy ja ei tarvitse","minun-taytyy-ja-ei-tarvitse",78,{"id":399,"title":400,"slug":401,"language":9,"level":226,"displayOrder":402},"01a11fce-23ee-7bcb-992d-37067a9d49e6","Konditionaali kohteliaissa pyynnöissä","konditionaali-kohteliaissa-pyynnoissa",79,{"id":404,"title":405,"slug":406,"language":9,"level":226,"displayOrder":407},"01a11fce-255d-7ebd-b225-29851805e463","Passiivin preesens ja kielto","passiivin-preesens-ja-kielto",80,{"id":409,"title":410,"slug":411,"language":9,"level":226,"displayOrder":412},"01a11fce-246d-7068-950b-56c4128d316d","Me mennään ja ne tulee: persoonataivutus puhekielessä","me-mennaan-ja-ne-tulee-persoonataivutus-puhekielessa",81,{"id":414,"title":415,"slug":416,"language":9,"level":226,"displayOrder":417},"01a11fce-232f-728d-8104-a067791dce28","Että-lause mielipiteen ja tiedon ilmaisemisessa","etta-lause-mielipiteen-ja-tiedon-ilmaisemisessa",82,{"id":419,"title":420,"slug":421,"language":9,"level":226,"displayOrder":422},"01a11fce-23fe-7717-abd6-d5c59244917f","Kun- ja jos-lauseet arjen tilanteissa","kun-ja-jos-lauseet-arjen-tilanteissa",83,{"id":424,"title":425,"slug":426,"language":9,"level":226,"displayOrder":427},"01a11fce-239d-7f02-8cfe-16034ccbf35b","Joka-pronomini ja helppo relatiivilause","joka-pronomini-ja-helppo-relatiivilause",84,{"id":429,"title":430,"slug":431,"language":9,"level":226,"displayOrder":432},"01a11fce-247c-768e-bb37-4e02d1c4792b","Minua väsyttää ja minulla on kylmä","minua-vasyttaa-ja-minulla-on-kylma",85,{"id":434,"title":435,"slug":436,"language":9,"level":226,"displayOrder":437},"01a11fce-270a-79e6-9075-e015c983d587","Yhdyssanojen rakenne ja kirjoittaminen","yhdyssanojen-rakenne-ja-kirjoittaminen",86,{"id":439,"title":440,"slug":441,"language":9,"level":442,"displayOrder":443},"01a11fce-2495-7a9a-bf1d-8c3b9fafb7e4","Monikon genetiivin muodostaminen ja käyttö","monikon-genetiivin-muodostaminen-ja-kaytto","B1",87,{"id":445,"title":446,"slug":447,"language":9,"level":442,"displayOrder":448},"01a11fce-2690-77de-af54-345b0f7b2e2a","us- ja ys-loppuisten nominien vartalot","us-ja-ys-loppuisten-nominien-vartalot",88,{"id":450,"title":451,"slug":452,"language":9,"level":442,"displayOrder":453},"01a11fce-2671-708d-8932-768ebff13c3f","ton- ja tön-loppuisten nominien taivutus","ton-ja-ton-loppuisten-nominien-taivutus",89,{"id":455,"title":456,"slug":457,"language":9,"level":442,"displayOrder":458},"01a11fce-2328-7eb8-9f48-290d77f3c444","Essiivi tilan ja roolin ilmauksissa","essiivi-tilan-ja-roolin-ilmauksissa",90,{"id":460,"title":461,"slug":462,"language":9,"level":442,"displayOrder":463},"01a11fce-267b-78e0-8ef6-4bd7aecccc91","Translatiivi muutoksen ja tavoitteen ilmauksissa","translatiivi-muutoksen-ja-tavoitteen-ilmauksissa",91,{"id":465,"title":466,"slug":467,"language":9,"level":442,"displayOrder":468},"01a11fce-228e-745c-acff-9ac588753933","Abessiivi ja ilman-rakenne","abessiivi-ja-ilman-rakenne",92,{"id":470,"title":471,"slug":472,"language":9,"level":442,"displayOrder":473},"01a11fce-230f-725d-ab5d-a39046b44bb8","Eksistentiaalilauseen subjekti ja partitiivi","eksistentiaalilauseen-subjekti-ja-partitiivi",93,{"id":475,"title":476,"slug":477,"language":9,"level":442,"displayOrder":478},"01a11fce-25af-7de7-be84-9367dfedba35","Predikatiivin nominatiivi ja partitiivi","predikatiivin-nominatiivi-ja-partitiivi",94,{"id":480,"title":481,"slug":482,"language":9,"level":442,"displayOrder":483},"01a11fce-24f1-726d-86bc-cffb29232696","Objektin sija velvollisuusrakenteissa","objektin-sija-velvollisuusrakenteissa",95,{"id":485,"title":486,"slug":487,"language":9,"level":442,"displayOrder":488},"01a11fce-2595-7d3a-8d2b-30cc00a71dbe","Pluskvamperfekti ja menneiden tapahtumien järjestys","pluskvamperfekti-ja-menneiden-tapahtumien-jarjestys",96,{"id":490,"title":491,"slug":492,"language":9,"level":442,"displayOrder":493},"01a11fce-22ce-7bb5-a9c0-ce3ab2c905e4","Aikamuotojen valinta yhtenäisessä kertomuksessa","aikamuotojen-valinta-yhtenaisessa-kertomuksessa",97,{"id":495,"title":496,"slug":497,"language":9,"level":442,"displayOrder":498},"01a11fce-24e7-7552-a014-a131e35118d6","Objektin sija ja toiminnan rajattuus","objektin-sija-ja-toiminnan-rajattuus",98,{"id":500,"title":501,"slug":502,"language":9,"level":442,"displayOrder":503},"01a11fce-23e3-7f64-86ed-423101f2539a","Konditionaali ehdoissa ja kuvitteellisissa tilanteissa","konditionaali-ehdoissa-ja-kuvitteellisissa-tilanteissa",99,{"id":505,"title":506,"slug":507,"language":9,"level":442,"displayOrder":508},"01a11fce-23f3-7dd9-a00e-32769ee94bab","Konditionaalin perfekti ja toteutumaton ehto","konditionaalin-perfekti-ja-toteutumaton-ehto",100,{"id":510,"title":511,"slug":512,"language":9,"level":442,"displayOrder":513},"01a11fce-249f-7bb9-a0c0-5840f1f8b356","Monikon imperatiivi ja teitittely","monikon-imperatiivi-ja-teitittely",101,{"id":515,"title":516,"slug":517,"language":9,"level":442,"displayOrder":518},"01a11fce-254d-7a62-8d83-a08d6a69bc5b","Passiivin imperfekti ja kielto","passiivin-imperfekti-ja-kielto",102,{"id":520,"title":521,"slug":522,"language":9,"level":442,"displayOrder":523},"01a11fce-2558-7c2a-ae19-e912149ce93b","Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti","passiivin-perfekti-ja-pluskvamperfekti",103,{"id":525,"title":526,"slug":527,"language":9,"level":442,"displayOrder":528},"01a11fce-24ec-75a3-bc84-4f91f3a53589","Objektin sija passiivilauseessa","objektin-sija-passiivilauseessa",104,{"id":530,"title":531,"slug":532,"language":9,"level":442,"displayOrder":533},"01a11fce-2553-7568-84c9-79bd4b3506e2","Passiivin konditionaali ja yhteiset ehdotukset","passiivin-konditionaali-ja-yhteiset-ehdotukset",105,{"id":535,"title":536,"slug":537,"language":9,"level":442,"displayOrder":538},"01a11fce-24d3-7987-b368-a60746cbb5e9","Nollapersoona yleistävissä lauseissa","nollapersoona-yleistavissa-lauseissa",106,{"id":540,"title":541,"slug":542,"language":9,"level":442,"displayOrder":543},"01a11fce-2459-7be9-a0d3-50da7a8920b0","MA-infinitiivin adessiivi ja abessiivi","ma-infinitiivin-adessiivi-ja-abessiivi",107,{"id":545,"title":546,"slug":547,"language":9,"level":442,"displayOrder":548},"01a11fce-22e2-7522-98a0-3efa9eb78ce4","Aktiivin VA-partisiippi määritteenä","aktiivin-va-partisiippi-maaritteena",108,{"id":550,"title":551,"slug":552,"language":9,"level":442,"displayOrder":553},"01a11fce-22dc-7eea-88f6-d354d566be39","Aktiivin NUT-partisiippi määritteenä","aktiivin-nut-partisiippi-maaritteena",109,{"id":555,"title":556,"slug":557,"language":9,"level":442,"displayOrder":558},"01a11fce-2563-7f53-b248-1df7077d8611","Passiivin VA- ja TU-partisiipit määritteinä","passiivin-va-ja-tu-partisiipit-maaritteina",110,{"id":560,"title":561,"slug":562,"language":9,"level":442,"displayOrder":563},"01a11fce-22c4-7b88-bf56-3673262286ef","Agenttipartisiippi ja tekijän ilmaiseminen","agenttipartisiippi-ja-tekijan-ilmaiseminen",111,{"id":565,"title":566,"slug":567,"language":9,"level":442,"displayOrder":568},"01a11fce-250f-7665-adfb-4fcdf404febf","Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin","omistusliitteet-ja-viittaaminen-lauseen-subjektiin",112,{"id":570,"title":571,"slug":572,"language":9,"level":442,"displayOrder":573},"01a11fce-2383-7c7a-9345-704a3e3281e4","Itse ja toinen toistaan","itse-ja-toinen-toistaan",113,{"id":575,"title":576,"slug":577,"language":9,"level":442,"displayOrder":578},"01a11fce-26ea-7abc-8b09-5782436cf803","Vertailumuotojen taivutus","vertailumuotojen-taivutus",114,{"id":580,"title":581,"slug":582,"language":9,"level":442,"displayOrder":583},"01a11fce-22ba-7a7e-8f30-5fd4015d9741","Adverbien komparatiivi ja superlatiivi","adverbien-komparatiivi-ja-superlatiivi",115,{"id":585,"title":586,"slug":587,"language":9,"level":442,"displayOrder":588},"01a11fce-2449-7cd3-a03e-e4c15e2dd5fd","Lukusanojen taivutus ja lukusanailmauksen kongruenssi","lukusanojen-taivutus-ja-lukusanailmauksen-kongruenssi",116,{"id":590,"title":591,"slug":592,"language":9,"level":442,"displayOrder":593},"01a11fce-24bd-77f9-99a1-1c5fa6f5f302","Murtoluvut, prosentit ja likimääräiset määrät","murtoluvut-prosentit-ja-likimaaraiset-maarat",117,{"id":595,"title":596,"slug":597,"language":9,"level":442,"displayOrder":598},"01a11fce-25c2-7655-a400-63326994e21b","Prepositiot ja adpositioiden rektiot","prepositiot-ja-adpositioiden-rektiot",118,{"id":600,"title":601,"slug":602,"language":9,"level":442,"displayOrder":603},"01a11fce-2398-7a2d-ad89-d97210fcd052","Joka ja mikä relatiivilauseissa","joka-ja-mika-relatiivilauseissa",119,{"id":605,"title":606,"slug":607,"language":9,"level":442,"displayOrder":608},"01a11fce-2322-7b64-a7c3-7c11376b7d73","Epäsuorat kysymykset ja -ko-liite","epasuorat-kysymykset-ja-ko-liite",120,{"id":610,"title":611,"slug":612,"language":9,"level":442,"displayOrder":613},"01a11fce-23ae-7860-b348-2dd8492c3dc6","Jotta, vaikka ja kunnes","jotta-vaikka-ja-kunnes",121,{"id":615,"title":616,"slug":617,"language":9,"level":442,"displayOrder":618},"01a11fce-231c-7a88-abfb-d0837434ec00","Ennen kuin ja sen jälkeen kun","ennen-kuin-ja-sen-jalkeen-kun",122,{"id":620,"title":621,"slug":622,"language":9,"level":442,"displayOrder":623},"01a11fce-24ce-77e9-b821-34d922509fc3","Neutraali sanajärjestys ja lauseen alkukenttä","neutraali-sanajarjestys-ja-lauseen-alkukentta",123,{"id":625,"title":626,"slug":627,"language":9,"level":442,"displayOrder":628},"01a11fce-268b-725c-a7e8-14cc8592dc20","Tuttu ja uusi tieto lauseessa","tuttu-ja-uusi-tieto-lauseessa",124,{"id":630,"title":631,"slug":632,"language":9,"level":442,"displayOrder":633},"01a11fce-23f8-7eb9-b35d-4a1d4b54cd04","Kukaan, mikään ja koskaan kielteisissä lauseissa","kukaan-mikaan-ja-koskaan-kielteisissa-lauseissa",125,{"id":635,"title":636,"slug":637,"language":9,"level":442,"displayOrder":638},"01a11fce-243a-7480-a264-0ad31f89997b","Liitepartikkelit -kin ja -kaan","liitepartikkelit-kin-ja-kaan",126,{"id":640,"title":641,"slug":642,"language":9,"level":442,"displayOrder":643},"01a11fce-2660-752d-966d-c03774b6bbde","Tekijännimet ja tavalliset ominaisuudennimet","tekijannimet-ja-tavalliset-ominaisuudennimet",127,{"id":645,"title":646,"slug":647,"language":9,"level":442,"displayOrder":648},"01a11fce-22aa-7cd2-b454-4c03b0c7b058","Adjektiivijohtimet -inen, -llinen ja -ton","adjektiivijohtimet-inen-llinen-ja-ton",128,{"id":650,"title":651,"slug":652,"language":9,"level":442,"displayOrder":653},"01a11fce-25d7-76e3-90f2-9aa28dfb975c","Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot","puhekielen-aannemuutokset-ja-lyhentyneet-muodot",129,{"id":655,"title":656,"slug":657,"language":9,"level":658,"displayOrder":659},"01a11fce-26b2-7830-bd5f-3939c45e8edb","Vartalotyyppien poikkeukset ja taivutusvaihtoehdot","vartalotyyppien-poikkeukset-ja-taivutusvaihtoehdot","B2",130,{"id":661,"title":662,"slug":663,"language":9,"level":658,"displayOrder":664},"01a11fce-2525-73b7-89bc-e83dfcf1a9ef","Paikallissijojen abstraktit merkitykset","paikallissijojen-abstraktit-merkitykset",131,{"id":666,"title":667,"slug":668,"language":9,"level":658,"displayOrder":669},"01a11fce-23de-77bb-82d0-c3fd5aabd4ae","Komitatiivi ja omistusliite","komitatiivi-ja-omistusliite",132,{"id":671,"title":672,"slug":673,"language":9,"level":658,"displayOrder":674},"01a11fce-2378-77dc-b02f-62071037f398","Instruktiivi tavan ilmauksissa","instruktiivi-tavan-ilmauksissa",133,{"id":676,"title":677,"slug":678,"language":9,"level":658,"displayOrder":679},"01a11fce-2680-7f43-b988-7b552cc7f639","Tuloslause ja muutoksen eri rakenteet","tuloslause-ja-muutoksen-eri-rakenteet",134,{"id":681,"title":682,"slug":683,"language":9,"level":658,"displayOrder":684},"01a11fce-2686-7008-b984-2192f21eee02","Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen","tunnekausatiivilause-ja-kokijan-ilmaiseminen",135,{"id":686,"title":687,"slug":688,"language":9,"level":658,"displayOrder":689},"01a11fce-24fb-75c5-89ce-3d89f084f55d","Objektin sijan valinta infinitiivirakenteissa","objektin-sijan-valinta-infinitiivirakenteissa",136,{"id":691,"title":692,"slug":693,"language":9,"level":658,"displayOrder":694},"01a11fce-26b8-7d32-9208-ed23719b7571","Verbien ja adjektiivien rektioiden merkityserot","verbien-ja-adjektiivien-rektioiden-merkityserot",137,{"id":696,"title":697,"slug":698,"language":9,"level":658,"displayOrder":699},"01a11fce-25a5-7087-8621-92ba0517ebb0","Potentiaalin muodostaminen ja käyttö","potentiaalin-muodostaminen-ja-kaytto",138,{"id":701,"title":702,"slug":703,"language":9,"level":658,"displayOrder":704},"01a11fce-2490-7850-ad85-0db1f2a2c9e5","Modaaliverbien tiedolliset ja velvoittavat merkitykset","modaaliverbien-tiedolliset-ja-velvoittavat-merkitykset",139,{"id":706,"title":707,"slug":708,"language":9,"level":658,"displayOrder":709},"01a11fce-251f-703a-aa75-dd4c9a849ca1","On tehtävä ja tulee tehdä: velvollisuuden rakenteet","on-tehtava-ja-tulee-tehda-velvollisuuden-rakenteet",140,{"id":711,"title":712,"slug":713,"language":9,"level":658,"displayOrder":714},"01a11fce-2541-7320-b9af-975df1275edb","Passiivi ja nollapersoona tekstin näkökulmana","passiivi-ja-nollapersoona-tekstin-nakokulmana",141,{"id":716,"title":717,"slug":718,"language":9,"level":658,"displayOrder":719},"01a11fce-2547-7d90-856c-8b34a377141d","Passiivin eri tapaluokat ja aikaviittaukset","passiivin-eri-tapaluokat-ja-aikaviittaukset",142,{"id":721,"title":722,"slug":723,"language":9,"level":658,"displayOrder":724},"01a11fce-22fd-7cfa-b464-c6b140f66645","E-infinitiivin inessiivi: tehdessä ja tehtäessä","e-infinitiivin-inessiivi-tehdessa-ja-tehtaessa",143,{"id":726,"title":727,"slug":728,"language":9,"level":658,"displayOrder":729},"01a11fce-2303-7595-8820-517df8052b6f","E-infinitiivin instruktiivi: tehden","e-infinitiivin-instruktiivi-tehden",144,{"id":731,"title":732,"slug":733,"language":9,"level":658,"displayOrder":734},"01a11fce-2665-7dd9-88fd-aa4647fc3117","Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni","temporaalirakenne-tehtya-ja-tehtyani",145,{"id":736,"title":737,"slug":738,"language":9,"level":658,"displayOrder":739},"01a11fce-25dd-7e0b-af27-5f387c78ccac","Referatiivirakenne: tiedän hänen tulevan","referatiivirakenne-tiedan-hanen-tulevan",146,{"id":741,"title":742,"slug":743,"language":9,"level":658,"displayOrder":744},"01a11fce-25e3-7a70-a66e-b496ee2bf8ee","Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi","referatiivirakenteen-aikasuhteet-ja-passiivi",147,{"id":746,"title":747,"slug":748,"language":9,"level":658,"displayOrder":749},"01a11fce-2335-7428-abdf-01fed041097d","Finaalirakenne: tehdäkseni","finaalirakenne-tehdakseni",148,{"id":751,"title":752,"slug":753,"language":9,"level":658,"displayOrder":754},"01a11fce-23c3-7c97-9cc9-470010867316","Kielteinen partisiippi: tekemätön","kielteinen-partisiippi-tekematon",149,{"id":756,"title":757,"slug":758,"language":9,"level":658,"displayOrder":759},"01a11fce-2505-7611-bd4c-6562ddb55b29","Olla tekemässä, tekemäisillään ja tekevinään","olla-tekemassa-tekemaisillaan-ja-tekevinaan",150,{"id":761,"title":762,"slug":763,"language":9,"level":658,"displayOrder":764},"01a11fce-2530-7a0a-a50a-903b74988b42","Partisiippien taivutus ja laajentuneet määritteet","partisiippien-taivutus-ja-laajentuneet-maaritteet",151,{"id":766,"title":767,"slug":768,"language":9,"level":658,"displayOrder":769},"01a11fce-2421-73a3-b7c5-44343120ef6b","Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet","lauseenvastikkeiden-subjektit-ja-omistusliitteet",152,{"id":771,"title":772,"slug":773,"language":9,"level":658,"displayOrder":774},"01a11fce-22c9-7886-a13a-e2fb9a53f14a","Aikamuodot referoinnissa ja tulevaisuuden näkökulma","aikamuodot-referoinnissa-ja-tulevaisuuden-nakokulma",153,{"id":776,"title":777,"slug":778,"language":9,"level":658,"displayOrder":779},"01a11fce-2643-7423-a4e9-069c7430a2ac","Tapahtuman kesto, toistuvuus ja tuloksellisuus","tapahtuman-kesto-toistuvuus-ja-tuloksellisuus",154,{"id":781,"title":782,"slug":783,"language":9,"level":658,"displayOrder":784},"01a11fce-233b-7345-8b5e-ebfbe689ee76","Fokus, kontrasti ja sanajärjestyksen vaihtelu","fokus-kontrasti-ja-sanajarjestyksen-vaihtelu",155,{"id":786,"title":787,"slug":788,"language":9,"level":658,"displayOrder":789},"01a11fce-25f5-79fa-b60f-d1998c93e9d6","Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet","rinnastuksen-ellipsi-ja-yhteiset-lauseenjasenet",156,{"id":791,"title":792,"slug":793,"language":9,"level":658,"displayOrder":794},"01a11fce-248b-76d5-9e79-ad905b480691","Mitä enemmän, sitä parempi: vertailevat rakenteet","mita-enemman-sita-parempi-vertailevat-rakenteet",157,{"id":796,"title":797,"slug":798,"language":9,"level":658,"displayOrder":799},"01a11fce-24c8-7e91-a799-0444c1caba90","Myönnytys ja vastakohta: vaikka, vaikka kuinka ja silti","myonnytys-ja-vastakohta-vaikka-vaikka-kuinka-ja-silti",158,{"id":801,"title":802,"slug":803,"language":9,"level":658,"displayOrder":804},"01a11fce-25c8-7e8d-bbde-2165ab273f7d","Pronominiviittauksen selkeys pitkässä tekstissä","pronominiviittauksen-selkeys-pitkassa-tekstissa",159,{"id":806,"title":807,"slug":808,"language":9,"level":658,"displayOrder":809},"01a11fce-23d3-7e71-9cad-5c2168b341ad","Kieltosanan yhdistyminen konjunktioon: ettei, ellei ja vaikkei","kieltosanan-yhdistyminen-konjunktioon-ettei-ellei-ja-vaikkei",160,{"id":811,"title":812,"slug":813,"language":9,"level":658,"displayOrder":814},"01a11fce-2432-72bb-9849-b90043e4e812","Liitepartikkelit -han ja -pa vuorovaikutuksessa","liitepartikkelit-han-ja-pa-vuorovaikutuksessa",161,{"id":816,"title":817,"slug":818,"language":9,"level":658,"displayOrder":819},"01a11fce-25ef-7e32-9ea3-e36e498f255b","Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt","retoriset-kysymykset-ja-epasuorat-pyynnot",162,{"id":821,"title":822,"slug":823,"language":9,"level":658,"displayOrder":824},"01a11fce-26c5-7374-9149-397ca18e413c","Verbijohtimet ja tekemisen toistuvuus","verbijohtimet-ja-tekemisen-toistuvuus",163,{"id":826,"title":827,"slug":828,"language":9,"level":658,"displayOrder":829},"01a11fce-24c3-756b-bf0b-e3ccbee1efc3","Muutosverbit ja transitiivisuuden vaihtelu","muutosverbit-ja-transitiivisuuden-vaihtelu",164,{"id":831,"title":832,"slug":833,"language":9,"level":658,"displayOrder":834},"01a11fce-2590-7cc3-8d0f-807d9bc76f9b","Pilkku rinnastuksessa, alistuksessa ja lauseenvastikkeissa","pilkku-rinnastuksessa-alistuksessa-ja-lauseenvastikkeissa",165,{"id":836,"title":837,"slug":838,"language":9,"level":839,"displayOrder":840},"01a11fce-2622-7c3e-9447-e0063131a1ae","Subjektin ja predikaatin kongruenssin rajatapaukset","subjektin-ja-predikaatin-kongruenssin-rajatapaukset","C1",166,{"id":842,"title":843,"slug":844,"language":9,"level":839,"displayOrder":845},"01a11fce-25b6-7546-8a07-de6b157bc322","Predikatiivin sijan merkityserot abstrakteissa ilmauksissa","predikatiivin-sijan-merkityserot-abstrakteissa-ilmauksissa",167,{"id":847,"title":848,"slug":849,"language":9,"level":839,"displayOrder":850},"01a11fce-24f6-759f-a490-0fc1837682da","Objektin sijan vaihtelu tunne- ja havaintoverbeillä","objektin-sijan-vaihtelu-tunne-ja-havaintoverbeilla",168,{"id":852,"title":853,"slug":854,"language":9,"level":839,"displayOrder":855},"01a11fce-2373-739a-aadf-ce8be367d824","Infinitiiviketjujen objektit ja hallitseva rakenne","infinitiiviketjujen-objektit-ja-hallitseva-rakenne",169,{"id":857,"title":858,"slug":859,"language":9,"level":839,"displayOrder":860},"01a11fce-261a-7bce-8dba-4201955937cc","Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa","sijamuotojen-vaihtelu-kiteytyneissa-ilmauksissa",170,{"id":862,"title":863,"slug":864,"language":9,"level":839,"displayOrder":865},"01a11fce-2519-7e4b-9b60-5737100a999f","Omistusliitteiden viittaussuhteet monimutkaisissa rakenteissa","omistusliitteiden-viittaussuhteet-monimutkaisissa-rakenteissa",171,{"id":867,"title":868,"slug":869,"language":9,"level":839,"displayOrder":870},"01a11fce-2347-738d-8759-63931db818aa","Hän ja se referoinnin ja näkökulman välineinä","han-ja-se-referoinnin-ja-nakokulman-valineina",172,{"id":872,"title":873,"slug":874,"language":9,"level":839,"displayOrder":875},"01a11fce-2572-77c6-a5c7-17db72bf47be","Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma","perfektin-paattelymerkitys-ja-nykyhetken-nakokulma",173,{"id":877,"title":878,"slug":879,"language":9,"level":839,"displayOrder":880},"01a11fce-23e9-777e-9139-1362adb543e1","Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa","konditionaali-etaannyttamisessa-ja-referoinnissa",174,{"id":882,"title":883,"slug":884,"language":9,"level":839,"displayOrder":885},"01a11fce-259f-7710-8e1d-174e30becf49","Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet","potentiaali-uutiskielessa-ja-epavarmuuden-asteet",175,{"id":887,"title":888,"slug":889,"language":9,"level":839,"displayOrder":890},"01a11fce-2586-7883-aad6-411352e0c4cc","Persoonattomien rakenteiden vastuu ja tekijän häivyttäminen","persoonattomien-rakenteiden-vastuu-ja-tekijan-haivyttaminen",176,{"id":892,"title":893,"slug":894,"language":9,"level":839,"displayOrder":895},"01a11fce-2466-7c06-8025-7378367e4932","Mahdollisuuden ja velvollisuuden partisiippirakenteet","mahdollisuuden-ja-velvollisuuden-partisiippirakenteet",177,{"id":897,"title":898,"slug":899,"language":9,"level":839,"displayOrder":900},"01a11fce-241b-7aed-a506-0ed79d96ce11","Lauseenvastikkeiden monitulkintaisuus ja purkaminen","lauseenvastikkeiden-monitulkintaisuus-ja-purkaminen",178,{"id":902,"title":903,"slug":904,"language":9,"level":839,"displayOrder":905},"01a11fce-24d8-7dee-91b3-2da794b6cc4f","Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä","nominaalistukset-ja-maariteketjut-asiatyylissa",179,{"id":907,"title":908,"slug":909,"language":9,"level":839,"displayOrder":910},"01a11fce-25e9-7d61-89be-e3d6699ed106","Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen","referoinnin-lahde-nakokulma-ja-puhujan-sitoutuminen",180,{"id":912,"title":913,"slug":914,"language":9,"level":839,"displayOrder":915},"01a11fce-2614-770f-843b-4dc46e62048a","Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa","sidossanat-perustelussa-ja-argumentoinnissa",181,{"id":917,"title":918,"slug":919,"language":9,"level":839,"displayOrder":920},"01a11fce-2415-7a05-bd7c-3cf5a45a758e","Lauseen loppukenttä, jälkilisäykset ja lohkeamat","lauseen-loppukentta-jalkilisaykset-ja-lohkeamat",182,{"id":922,"title":923,"slug":924,"language":9,"level":839,"displayOrder":925},"01a11fce-23c8-7c11-8584-580d76bef17a","Kielto ja fokus: vaikutusalan erottaminen","kielto-ja-fokus-vaikutusalan-erottaminen",183,{"id":927,"title":928,"slug":929,"language":9,"level":839,"displayOrder":930},"01a11fce-2426-756f-914b-508091bf3a1a","Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys","liitepartikkelien-ketjut-ja-keskinainen-jarjestys",184,{"id":932,"title":933,"slug":934,"language":9,"level":839,"displayOrder":935},"01a11fce-2608-7d49-8551-d3c2def8bfb8","Sävypartikkelit muka, kai, kyllä ja sentään","savypartikkelit-muka-kai-kylla-ja-sentaan",185,{"id":937,"title":938,"slug":939,"language":9,"level":839,"displayOrder":940},"01a11fce-2403-77cd-b4cb-4df142179dec","Kysymyksen muoto, odotukset ja vastauspreferenssi","kysymyksen-muoto-odotukset-ja-vastauspreferenssi",186,{"id":942,"title":943,"slug":944,"language":9,"level":839,"displayOrder":945},"01a11fce-2656-7e2a-8117-e57008032d0b","Teitittelyn kongruenssi ja kohteliaisuuden sävyt","teitittelyn-kongruenssi-ja-kohteliaisuuden-savyt",187,{"id":947,"title":948,"slug":949,"language":9,"level":839,"displayOrder":950},"01a11fce-23b3-7c49-afe5-a45198ba8908","Kausatiiviset ja teettoa ilmaisevat verbijohdokset","kausatiiviset-ja-teettoa-ilmaisevat-verbijohdokset",188,{"id":952,"title":953,"slug":954,"language":9,"level":839,"displayOrder":955},"01a11fce-2392-7e22-af1e-af79c5a2a310","Johdosten leksikaalistuminen ja ennustamattomat merkitykset","johdosten-leksikaalistuminen-ja-ennustamattomat-merkitykset",189,{"id":957,"title":958,"slug":959,"language":9,"level":839,"displayOrder":960},"01a11fce-2704-7964-a254-50afbdc345b4","Yhdyssanan ja sanaliiton merkityserot","yhdyssanan-ja-sanaliiton-merkityserot",190,{"id":962,"title":963,"slug":964,"language":9,"level":839,"displayOrder":965},"01a11fce-26f0-7f23-bc69-bdac09002fcc","Virkakielen tiiviit rakenteet ja selkeä yleiskieli","virkakielen-tiiviit-rakenteet-ja-selkea-yleiskieli",191,{"id":967,"title":968,"slug":969,"language":9,"level":839,"displayOrder":970},"01a11fce-25d0-77ae-86bb-62372b21b66e","Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen","puheen-korjaukset-keskeytykset-ja-vuoron-rakentaminen",192,{"id":972,"title":973,"slug":974,"language":9,"level":975,"displayOrder":976},"01a11fce-22e7-7ed2-8a18-f1161b77d3dc","Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset","arkaaiset-tapaluokat-ja-juhlavan-kielen-toivotukset","C2",193,{"id":978,"title":979,"slug":980,"language":9,"level":975,"displayOrder":981},"01a11fce-25a9-7f16-a1f7-d6209dca0b9e","Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot","potentiaalin-perfekti-ja-harvinaiset-liittomuodot",194,{"id":983,"title":984,"slug":985,"language":9,"level":975,"displayOrder":986},"01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Vajaakäyttöiset sijat ja leksikaalistuneet sijailmaukset","vajaakayttoiset-sijat-ja-leksikaalistuneet-sijailmaukset",195,{"id":988,"title":989,"slug":990,"language":9,"level":975,"displayOrder":991},"01a11fce-234d-7666-85b2-532031402b27","Harvinaiset infinitiivirakenteet vanhassa kirjakielessä","harvinaiset-infinitiivirakenteet-vanhassa-kirjakielessa",196,{"id":993,"title":994,"slug":995,"language":9,"level":975,"displayOrder":996},"01a11fce-229b-7882-ad97-1b8ffd2e4bf5","Absoluuttiset rakenteet kirjallisessa tyylissä","absoluuttiset-rakenteet-kirjallisessa-tyylissa",197,{"id":998,"title":999,"slug":1000,"language":9,"level":975,"displayOrder":1001},"01a11fce-25fc-70f3-bb1f-4d5fa033e689","Runokielen inversio ja kieliopillinen tulkinta","runokielen-inversio-ja-kieliopillinen-tulkinta",198,{"id":1003,"title":1004,"slug":1005,"language":9,"level":975,"displayOrder":1006},"01a11fce-26a5-7ab7-a77e-e83b09558baf","Vapaa epäsuora esitys ja kertojan äänen vaihtuminen","vapaa-epasuora-esitys-ja-kertojan-aanen-vaihtuminen",199,{"id":1008,"title":1009,"slug":1010,"language":9,"level":975,"displayOrder":1011},"01a11fce-237e-7072-bf13-939ae5592b45","Ironian, kaiun ja moniäänisyyden kieliopilliset keinot","ironian-kaiun-ja-moniaanisyyden-kieliopilliset-keinot",200,{"id":1013,"title":1014,"slug":1015,"language":9,"level":975,"displayOrder":1016},"01a11fce-23ce-746e-9b60-39aa5302868c","Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto","kieltohakuisuus-polaarisuus-ja-implisiittinen-kielto",201,{"id":1018,"title":1019,"slug":1020,"language":9,"level":975,"displayOrder":1021},"01a11fce-242b-7741-a6f8-96301c2f98d5","Liitepartikkelien vaikutusala ja tulkinnan hienoerot","liitepartikkelien-vaikutusala-ja-tulkinnan-hienoerot",202,{"id":1023,"title":1024,"slug":1025,"language":9,"level":975,"displayOrder":1026},"01a11fce-24b7-76c0-9857-39fbf806cf7f","Murteelliset taivutusmuodot kirjallisessa dialogissa","murteelliset-taivutusmuodot-kirjallisessa-dialogissa",203,{"id":1028,"title":1029,"slug":1030,"language":9,"level":975,"displayOrder":1031},"01a11fce-26a0-72a2-83c3-12ec5007b515","Vanhan kirjasuomen rakenteiden tunnistaminen","vanhan-kirjasuomen-rakenteiden-tunnistaminen",204,{"id":1033,"title":1034,"slug":1035,"language":9,"level":975,"displayOrder":1036},"01a11fce-266b-752b-a0be-1b54167c635b","Tilapäisjohdokset ja luova sananmuodostus","tilapaisjohdokset-ja-luova-sananmuodostus",205,{"id":1038,"title":1039,"slug":1040,"language":9,"level":975,"displayOrder":1041},"01a11fce-2631-7979-ba2f-97d7c5c0788c","Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki","syntaktinen-monitulkintaisuus-ja-tarkoituksellinen-sanaleikki",206,{"id":1043,"title":1044,"slug":1045,"language":9,"level":975,"displayOrder":1046},"01a11fce-2500-75ee-b054-b8ad7c742451","Oikeuskielen ehtorakenteet ja soveltamisalan rajaus","oikeuskielen-ehtorakenteet-ja-soveltamisalan-rajaus",207,{"id":983,"title":984,"slug":985,"seoDescription":1048,"content":1049,"language":9,"level":975,"displayOrder":986,"grammarTopics":1050,"createdAt":1055,"updatedAt":1056,"vocabularyLists":1057,"readyImages":1223},"Tarkastele vajaakäyttöisten sijojen produktiivisuutta, sijailmausten leksikaalistumista ja prolatiivin asemaa ja muotojen tyyli- ja merkityseroja.","Vajaakäyttöisyys ei tarkoita samaa kuin vanhentuneisuus, eikä tunnistettava sijapääte takaa ilmauksen vapaata taivutettavuutta. Tarkastelemme sijojen produktiivisuutta, sijailmausten leksikaalistumista ja prolatiivin asemaa sekä sitä, miten muotojen merkitys ja tyylisävy vaikuttavat niiden käyttöön.\n\n## 1. Vajaakäyttöinen sija vai kiteytynyt ilmaus?\n\n*Vajaakäyttöisiksi sijoiksi* kutsutaan tavallisesti abessiivia, instruktiivia ja komitatiivia. Niiden käyttöala on suppeampi kuin esimerkiksi genetiivin tai paikallissijojen, mutta niiden produktiivisuus eli mahdollisuus muodostaa uusia ilmauksia vaihtelee.\n\n*Leksikaalistumisessa* taivutusmuoto tai sanaliitto vakiintuu omaksi sanastolliseksi yksikökseen. Sen merkitystä tai käyttöä ei enää voi täysin päätellä kantasanasta ja sijapäätteestä. *Kiteytyminen* on väljempi käsite: myös merkitykseltään läpinäkyvä ilmaus voi vakiintua tiettyyn muotoon.\n\nNämä ilmiöt on erotettava toisistaan:\n\n- **Sijan vajaakäyttöisyys** koskee kokonaisen sijan käyttöalaa.\n- **Ilmauksen kiteytyminen** koskee tietyn muodon tai sanayhdistelmän vakiintuneisuutta.\n- **Leksikaalistuminen** koskee ilmauksen itsenäistymistä sanastolliseksi yksiköksi.\n\n:::note\nMyös yleisen sijan muoto voi leksikaalistua. Esimerkiksi **aikanaan** ei ole vajaakäyttöisen sijan muoto: siinä on essiivin pääte ja omistusliite, mutta se toimii vakiintuneena ajan adverbina.\n:::\n\n## 2. Produktiivisuus muodostaa jatkumon\n\nPelkkä esiintymistiheys ei ratkaise produktiivisuutta. Harvinainenkin rakenne voi sallia uusia sanoja, kun taas hyvin tavallinen ilmaus voi olla lähes muuttumaton.\n\n| Muoto tai rakenne | Esimerkki | Produktiivisuuden luonne |\n| --- | --- | --- |\n| Substantiivin abessiivi | Päätös tehtiin **perusteetta**. | Mahdollinen monista sanoista, mutta käyttö painottuu tiettyihin ilmauksiin ja rekistereihin. |\n| MA-infinitiivin abessiivi | Hän lähti **sanomatta** mitään ja **kysymättä** lupaa. | Täysin produktiivinen ja hyvin yleinen verbirakenne, joka ilmaisee tekemättä jäämistä. |\n| Komitatiivi | Raportti **liitteineen** julkaistiin verkossa. | Sallii uusia yhdistelmiä, vaikka rakenne on etenkin kirjoitetulle kielelle ominainen. |\n| Substantiivin instruktiivirakenne | Ehdotusta tarkasteltiin **avoimin mielin**. | Käyttö keskittyy tiettyihin rakennetyyppeihin ja vakiintuneisiin ilmauksiin. |\n| E-infinitiivin instruktiivi | Hän tuli **juosten**, tervehti **hymyillen** ja oppi **tehden**. | Produktiivinen verbirakenne, joka ilmaisee esimerkiksi tekemisen tapaa tai samanaikaista toimintaa. |\n| Leksikaalistunut instruktiivi-ilmaus | Ehdimme junaan **töin tuskin**. | Merkitys on opittava kokonaisuutena: juuri ja juuri. |\n\nMA-infinitiivin abessiivissa infinitiivin tunnukseen liittyy abessiivin pääte: **sano-ma-tta**, **kysy-mä-ttä**. Myös **tietämättään** kuuluu tähän rakennetyyppiin ja sisältää lisäksi omistusliitteen: **Hän paljasti tietämättään salaisuuden** tarkoittaa, ettei hän itse tiennyt paljastavansa sitä. Substantiivien abessiivin käytön rajoituksia ei siis pidä yleistää tähän yleiseen verbirakenteeseen.\n\nE-infinitiivin instruktiivi on samoin erotettava substantiivin instruktiivista. Muodot **juosten**, **hymyillen** ja **tehden** ovat verbien infinitiivimuotoja, ja ne voivat saada verbin täydennyksiä: **Hän vietti illan tehden muistiinpanoja**. Niiden muodostaminen ei rajoitu substantiivien instruktiiville tyypillisiin vakiintuneisiin sanayhdistelmiin.\n\nKomitatiivi ei siis ole pelkkä vanhojen ilmausten jäänne. Esimerkiksi **tabletteineen ja varavirtalähteineen** on mahdollinen yhdistelmä, vaikka esineet kuuluvat nykyiseen arkeen. Vastaavasti instruktiivi sallii rakenteellista vaihtelua: **pitkin askelin**, **lyhyin askelin**, **epävarmoin askelin**.\n\n### Komitatiivin muotorakenne\n\nYleiskielen komitatiivilausekkeessa substantiivipääsanaan kuuluu omistusliite, mutta sen kanssa kongruoivaan adjektiivimääritteeseen ei: **kauniine vaatteineen**. Muodossa **vaatteineen** monikon vartaloa seuraavat komitatiivin pääte ja kolmannen persoonan omistusliite; määritteessä **kauniine** on sama sijamuoto ilman omistusliitettä.\n\nKomitatiivi on aina muodoltaan monikollinen, myös silloin kun tarkoite on yksi: **Hän saapui perheineen** voi tarkoittaa saapumista yhden perheen kanssa. Samoin **Lapsi tuli uusine reppuineen** voi viitata yhteen reppuun. Muoto ei siis yksin ratkaise tarkoitteiden lukumäärää.\n\n:::tip\nArvioi produktiivisuutta rakennetyypin, älä vain päätteen perusteella. Jos **pitkin askelin** on luonteva, siitä ei seuraa, että mistä tahansa substantiivista muodostettu instruktiivi ilmaisisi luontevasti tekemisen tapaa.\n:::\n\n## 3. Muoto säilyy, merkitys eriytyy\n\nLeksikaalistuminen on asteittaista. Ilmaus voi olla yhdessä yhteydessä läpinäkyvä ja toisessa merkitykseltään erikoistunut.\n\n:::example\n**Hän nosti laatikon omin käsin.**\n\nIlmaus voi kuvata konkreettista käsien käyttämistä. Asiayhteydessä se voi myös korostaa, ettei kukaan muu nostanut laatikkoa.\n\n**Hän allekirjoitti tunnustuksen omin käsin.**\n\nIlmaus korostaa henkilökohtaista toimintaa; pelkkä ruumiinosan nimeäminen ei kuvaa sen koko tehtävää.\n\n**Hän selviytyi tehtävästä töin tuskin.**\n\nIlmaus tarkoittaa niukkaa onnistumista. Se ei erittele töitä eikä tuskia.\n:::\n\nMyös lukumuoto voi menettää tavallisen tehtävänsä. **Käsin** on muodoltaan monikon instruktiivi, mutta **käsin kirjoitettu viesti** ei kerro kirjoittamiseen käytettyjen käsien lukumäärää. **Jalan** on yksikön instruktiivi, mutta **kulkea jalan** ei tarkoita yhdellä jalalla kulkemista.\n\nLeksikaalistunut muoto voi saada uuden syntaktisen tehtävän. Vertaa:\n\n- **Valmistimme koristeet käsin.** — *Käsin* ilmaisee valmistustapaa.\n- **Hän hoitaa asioita kotoa käsin.** — *Käsin* liittyy elatiivimuotoon ja täsmentää toiminnan lähtökohtaa, ei käsien käyttämistä.\n\nJälkimmäisessä rakenteessa muodon nykykäyttöä ei voi selittää pelkän instruktiivin perusmerkityksen avulla.\n\n### Yleisten sijojen ja vanhojen paikallissijojen kiteytymät\n\nKiteytyminen ei rajoitu vajaakäyttöisiin sijoihin. Myös tavallisten sijojen päätteitä sekä vanhoja paikallissijojen aineksia esiintyy adverbeissa, joiden käyttö opitaan kokonaisuutena.\n\n| Ilmaus | Muotorakenne ja nykymerkitys |\n| --- | --- |\n| Hän osaa runon **ulkoa**. | Vanhan erosijan eli partitiivin paikallista käyttöä edustava muoto on saanut merkityksen ’muistista’. Vertaa paikalliseen merkitykseen: **Ulkoa kuului melua**. |\n| Hän on **kotona**. | Essiivimuoto säilyttää vanhan paikallisen olomerkityksen. Se ilmaisee kotona olemista, ei kotina toimimista. |\n| Hän on vielä **hereillä**. | Adessiivimuotoinen adverbi ilmaisee valveillaolon tilaa; monikollinen muoto ei ilmaise tarkoitteiden määrää. |\n| Torni on yhä **pystyssä**. | Inessiivimuotoinen adverbi ilmaisee asentoa tai pystyssä säilymistä, ei jonkin sisäpuolella olemista. |\n| Hän katsoi **alas** ja lähti **kauas**. | Muodot sisältävät vanhan latiivin ainesta ja ilmaisevat suuntaa. Latiivi ei ole nykykielessä vapaasti muodostettava substantiivien sijamuoto. |\n\nHistoriallinen paikallissijatausta ja nykyinen leksikaalistunut merkitys on siten erotettava toisistaan. Esimerkiksi **osata ulkoa** ei kuvaa liikettä ulkopuolelta, vaikka sama adverbi voi toisessa yhteydessä ilmaista lähtöpaikkaa.\n\n## 4. Prolatiivi sijan ja johdoksen rajalla\n\nNimitystä *prolatiivi* käytetään **-itse**-aineksen sisältävistä muodoista, kuten **meritse**, **maitse**, **postitse** ja **puhelimitse**. Ne ilmaisevat tavallisesti kulkureittiä, välitystapaa tai yhteydenpitokanavaa.\n\n:::example\n**Tavarat kuljetettiin meritse.** — Kuljetusreitti kulki meren kautta.\n\n**Hakemus toimitettiin postitse.** — Posti toimi toimituskanavana.\n\n**Asiasta sovittiin puhelimitse.** — Puhelin oli yhteydenpitoväline.\n:::\n\nProlatiivia ei tavallisesti lasketa suomen varsinaiseen sijajärjestelmään, vaan muodot käsitellään adverbien johdoksina. Luokitteluun vaikuttavat muun muassa rajallinen muodostettavuus ja se, ettei prolatiivi muodosta tavallista adjektiivin ja substantiivin sijakongruenssia.\n\nVertaa ilmausta **nopealla junalla** sanaan **meritse**: prolatiivissa ei ole vastaavaa produktiivista määritteen ja pääsanan yhteistaivutusta. Tarvittaessa merkitys ilmaistaan toisella rakenteella, esimerkiksi **myrskyisen meren kautta**.\n\n:::note\nProlatiivimuodot eivät silti muodosta täysin suljettua luetteloa. Esimerkiksi **sähköpostitse** osoittaa, että malli voi laajentua uusiin viestintätapoihin. Rajallinen produktiivisuus ei yksin ratkaise sitä, onko kyse sijasta vai johtimesta.\n:::\n\n## 5. Tunnista leksikaalistuminen asiayhteydestä\n\nYksittäinen tuntomerkki ei riitä varmaan luokitteluun. Tarkastele merkitystä, muunneltavuutta ja syntaktista käyttöä yhdessä.\n\n1. **Selitä ilmauksen merkitys kokonaisuutena.** Jos kantasanan ja päätteen merkitykset eivät riitä, leksikaalistuminen on todennäköistä.\n2. **Kokeile hallittua vaihtelua.** Voiko kantasanan, luvun tai määritteen vaihtaa niin, että sama rakenne ja merkityssuhde säilyvät?\n3. **Tarkista ilmauksen tehtävä lauseessa.** Onko kyse substantiivilausekkeesta vai esimerkiksi adverbina toimivasta kokonaisuudesta?\n4. **Arvioi tulos asiayhteydessä.** Muodoltaan sama sana voi saada eri käyttötavoissa erilaisen tulkinnan.\n\nEsimerkiksi **aikanaan** saa merkityksensä osittain asiayhteydestä:\n\n| Esimerkki | Luonteva tulkinta |\n| --- | --- |\n| Hän oli **aikanaan** tunnettu näyttelijä. | Hän oli ennen tunnettu näyttelijä. |\n| Asia selviää **aikanaan**. | Asia selviää myöhemmin, kun sen aika tulee. |\n\nMuodon tunnistaminen essiiviksi ei vielä ratkaise ajallista tulkintaa. Toisaalta merkityksen erikoistuminen ei hävitä sanan tunnistettavaa rakennetta.\n\n## 6. Rekisteri ja näennäiset vastineet\n\nVajaakäyttöistä sijaa ei kannata valita vain siksi, että se näyttää muodollisemmalta. Rekisteri kuuluu usein yksittäiselle ilmaukselle, ei koko sijalle. **Jalan** ja **käsin** ovat neutraaleja, kun taas monet substantiivien abessiivimuodot ovat hallinnollisia, kirjallisia tai muuten tyyliltään tunnusmerkkisiä.\n\n:::warning\nLäheiset rakenteet eivät aina ole merkitykseltään vaihdettavissa.\n\n**Hakemus hylättiin perusteetta.** — Hylkäämiselle ei ollut asianmukaista perustetta.\n\n**Hakemus hylättiin perusteluitta.** — Hylkäämiselle ei esitetty perusteluja.\n\nPäätös voi olla perusteltavissa, vaikka perusteluja ei ole ilmoitettu. Siksi jälkimmäinen lause ei yksin väitä päätöstä aiheettomaksi.\n:::\n\nMyöskään **ilman**-rakenne ei ole automaattisesti epämuodollinen eikä sijamuoto automaattisesti täsmällisempi. Valinta riippuu vakiintuneisuudesta, tekstilajista ja tavoitellusta merkityksestä.\n\n## 7. Tiivistys: kolme erillistä kysymystä\n\nKun kohtaat harvinaisen tai kiteytyneen sijailmauksen, erota kolme kysymystä:\n\n- **Mikä muoto tämä on?** Tunnista sijapääte tai muu muotoaines sekoittamatta historiallista rakennetta nykyiseen sanaluokkaan.\n- **Miten ilmausta käytetään nykykielessä?** Tarkista kokonaismerkitys, lauseasema ja rekisteri.\n- **Voiko mallia laajentaa?** Älä päättele yhden tutun ilmauksen perusteella, että kaikki vastaavat muodostelmat ovat luontevia.\n\n**Vajaakäyttöisyys on sijan ominaisuus, leksikaalistuminen yksittäisen ilmauksen kehitystä.** Produktiivinen rakenne, kiteytynyt sanaliitto ja leksikaalistunut adverbi eivät muodosta jyrkästi erillisiä lokeroita, vaan niiden välillä on asteittaisia siirtymiä.",[1051],{"id":1052,"name":984,"level":975,"language":9,"isCompleted":1053,"completionPercentage":1054,"totalExercises":16,"completedExercises":1054},"01a11fce-2243-739c-a6db-a13aa0c56193",false,0,"2026-10-09T08:36:06+00:00","2026-10-12T17:41:46+00:00",[1058],{"id":1059,"title":1060,"vocabularyListWords":1061,"isPublished":1069},"01a11fce-9f0b-7ef8-b563-89076b3c53ee","Leksikaalistuneet sijailmaukset ja tavan adverbit",[1062,1071,1079,1087,1095,1103,1111,1119,1127,1135,1143,1151,1159,1167,1175,1183,1191,1199,1207,1215],{"id":1063,"vocabularyWord":1064,"displayOrder":11},"01a11fce-9f0c-7012-9c57-f9130af7d032",{"id":1065,"word":1066,"frequency":16,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1067,"partsOfSpeech":1068,"audio":1069,"audioUrl":1070},"01a11fce-6d10-758f-a2e9-256fbf22457b","aikanaan","tts_1da58ca8698cba3b_fi-FI.mp3",[],true,"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_1da58ca8698cba3b_fi-FI.mp3",{"id":1072,"vocabularyWord":1073,"displayOrder":16},"01a11fce-9f0c-7062-9c57-f9130b8bfdb3",{"id":1074,"word":1075,"frequency":16,"level":658,"language":9,"audioFilePath":1076,"partsOfSpeech":1077,"audio":1069,"audioUrl":1078},"01a11fce-6f7a-7703-ba59-55ef3afdb10f","perusteetta","tts_69e6cb7a5261cc67_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_69e6cb7a5261cc67_fi-FI.mp3",{"id":1080,"vocabularyWord":1081,"displayOrder":21},"01a11fce-9f0c-70a2-9c57-f9130c71d3f6",{"id":1082,"word":1083,"frequency":16,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1084,"partsOfSpeech":1085,"audio":1069,"audioUrl":1086},"01a11fce-6d25-70e6-98ca-098b3d74fa43","avoimin mielin","tts_fab21d3f4e4bf2ad_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_fab21d3f4e4bf2ad_fi-FI.mp3",{"id":1088,"vocabularyWord":1089,"displayOrder":26},"01a11fce-9f0c-70d2-9c57-f9130d6b9e65",{"id":1090,"word":1091,"frequency":16,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1092,"partsOfSpeech":1093,"audio":1069,"audioUrl":1094},"01a11fce-7053-724f-8d9b-a87807e4714a","töin tuskin","tts_76abfa96f1dc6e91_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_76abfa96f1dc6e91_fi-FI.mp3",{"id":1096,"vocabularyWord":1097,"displayOrder":31},"01a11fce-9f0c-7102-9c57-f9130d7da2c2",{"id":1098,"word":1099,"frequency":16,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1100,"partsOfSpeech":1101,"audio":1069,"audioUrl":1102},"01a11fce-6f1e-7465-962e-a437703b5c39","omin käsin","tts_7fcb2c9cfc57bf1c_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_7fcb2c9cfc57bf1c_fi-FI.mp3",{"id":1104,"vocabularyWord":1105,"displayOrder":36},"01a11fce-9f0c-7132-9c57-f9130dc2509e",{"id":1106,"word":1107,"frequency":16,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1108,"partsOfSpeech":1109,"audio":1069,"audioUrl":1110},"01a11fce-6ddd-7eaf-b7ba-6eb625a25e2e","käsin","tts_2ff61b435ad5cf50_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_2ff61b435ad5cf50_fi-FI.mp3",{"id":1112,"vocabularyWord":1113,"displayOrder":41},"01a11fce-9f0c-715a-9c57-f9130e87c824",{"id":1114,"word":1115,"frequency":46,"level":10,"language":9,"audioFilePath":1116,"partsOfSpeech":1117,"audio":1069,"audioUrl":1118},"01a11fce-6dae-7a26-8067-fc6e5aac4cf7","jalan","tts_c3bf822b8f385c69_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_c3bf822b8f385c69_fi-FI.mp3",{"id":1120,"vocabularyWord":1121,"displayOrder":46},"01a11fce-9f0c-718a-9c57-f9130e8c0282",{"id":1122,"word":1123,"frequency":16,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1124,"partsOfSpeech":1125,"audio":1069,"audioUrl":1126},"01a11fce-6e3d-7d18-9e0d-ce1907a73fea","kotoa käsin","tts_8f7f324c4b6f0e10_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_8f7f324c4b6f0e10_fi-FI.mp3",{"id":1128,"vocabularyWord":1129,"displayOrder":51},"01a11fce-9f0c-71b6-9c57-f9130f5081ce",{"id":1130,"word":1131,"frequency":26,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1132,"partsOfSpeech":1133,"audio":1069,"audioUrl":1134},"01a11fce-70ef-7137-bc4a-312800bb9db1","ulkoa","tts_f8c1935031f70a7f_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_f8c1935031f70a7f_fi-FI.mp3",{"id":1136,"vocabularyWord":1137,"displayOrder":56},"01a11fce-9f0c-71e2-9c57-f9130feb530b",{"id":1138,"word":1139,"frequency":46,"level":10,"language":9,"audioFilePath":1140,"partsOfSpeech":1141,"audio":1069,"audioUrl":1142},"01a11fce-6e3e-7beb-85f2-7a108f661fd0","kotona","tts_fdfdfe26676a22fb_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_fdfdfe26676a22fb_fi-FI.mp3",{"id":1144,"vocabularyWord":1145,"displayOrder":61},"01a11fce-9f0c-720e-9c57-f91310deb83c",{"id":1146,"word":1147,"frequency":36,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1148,"partsOfSpeech":1149,"audio":1069,"audioUrl":1150},"01a11fce-6d4e-72bb-826f-1b00af193bc4","hereillä","tts_4b3d5be19a05dff0_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_4b3d5be19a05dff0_fi-FI.mp3",{"id":1152,"vocabularyWord":1153,"displayOrder":66},"01a11fce-9f0c-723a-9c57-f91311ccf44c",{"id":1154,"word":1155,"frequency":16,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1156,"partsOfSpeech":1157,"audio":1069,"audioUrl":1158},"01a11fce-6f97-7b27-a80b-6213ef39d8f5","pystyssä","tts_e0a25755b8c1676a_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_e0a25755b8c1676a_fi-FI.mp3",{"id":1160,"vocabularyWord":1161,"displayOrder":71},"01a11fce-9f0c-7266-9c57-f91312c4af1c",{"id":1162,"word":1163,"frequency":36,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1164,"partsOfSpeech":1165,"audio":1069,"audioUrl":1166},"01a11fce-6d16-72a0-b054-66193c89f544","alas","tts_890ddec4d6547af4_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_890ddec4d6547af4_fi-FI.mp3",{"id":1168,"vocabularyWord":1169,"displayOrder":76},"01a11fce-9f0c-7292-9c57-f91313082279",{"id":1170,"word":1171,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1172,"partsOfSpeech":1173,"audio":1069,"audioUrl":1174},"01a11fce-6de3-7afd-882b-b66665cb35d6","kauas","tts_d40935e597892ae2_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_d40935e597892ae2_fi-FI.mp3",{"id":1176,"vocabularyWord":1177,"displayOrder":81},"01a11fce-9f0c-72de-9c57-f913131ce0bf",{"id":1178,"word":1179,"frequency":11,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1180,"partsOfSpeech":1181,"audio":1069,"audioUrl":1182},"01a11fce-6ed9-7459-8537-bb2ae6b988f0","meritse","tts_198c3e240504c40a_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_198c3e240504c40a_fi-FI.mp3",{"id":1184,"vocabularyWord":1185,"displayOrder":86},"01a11fce-9f0c-730e-9c57-f91313fdd7b2",{"id":1186,"word":1187,"frequency":46,"level":10,"language":9,"audioFilePath":1188,"partsOfSpeech":1189,"audio":1069,"audioUrl":1190},"01a11fce-6ed0-74fb-9ff7-eeb53d6d4c5b","maitse","tts_653e297418a46309_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_653e297418a46309_fi-FI.mp3",{"id":1192,"vocabularyWord":1193,"displayOrder":91},"01a11fce-9f0c-733a-9c57-f9131481fa68",{"id":1194,"word":1195,"frequency":26,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1196,"partsOfSpeech":1197,"audio":1069,"audioUrl":1198},"01a11fce-6f8d-7441-83d6-8129371d2ab1","postitse","tts_43e721381443ae77_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_43e721381443ae77_fi-FI.mp3",{"id":1200,"vocabularyWord":1201,"displayOrder":96},"01a11fce-9f0c-73a2-9c57-f913151bd5ea",{"id":1202,"word":1203,"frequency":41,"level":226,"language":9,"audioFilePath":1204,"partsOfSpeech":1205,"audio":1069,"audioUrl":1206},"01a11fce-6f8f-7c0c-90e2-291f5f5c7608","puhelimitse","tts_7b8cfa29f7cbd70f_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_7b8cfa29f7cbd70f_fi-FI.mp3",{"id":1208,"vocabularyWord":1209,"displayOrder":101},"01a11fce-9f0c-73d2-9c57-f91315e8571e",{"id":1210,"word":1211,"frequency":26,"level":442,"language":9,"audioFilePath":1212,"partsOfSpeech":1213,"audio":1069,"audioUrl":1214},"01a11fce-6ff5-7f50-90ac-bcd9d27a109d","sähköpostitse","tts_baa49fa627f09fca_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_baa49fa627f09fca_fi-FI.mp3",{"id":1216,"vocabularyWord":1217,"displayOrder":106},"01a11fce-9f0c-73fe-9c57-f913164eb1eb",{"id":1218,"word":1219,"frequency":11,"level":658,"language":9,"audioFilePath":1220,"partsOfSpeech":1221,"audio":1069,"audioUrl":1222},"01a11fce-6f7b-7701-ab0f-57561dae8888","perusteluitta","tts_a530b59b698dc305_fi-FI.mp3",[],"\u002Fuploads\u002Faudio\u002Ftts_a530b59b698dc305_fi-FI.mp3",[],null,[1226,1235],{"@id":1227,"@type":1228,"id":1229,"grammarPage":1230,"title":1231,"instructions":1232,"displayOrder":1054,"type":1233,"questionCount":81,"blankCount":81,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1234},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-644f-7d76-93e8-7eae3f85f0c1","GrammarExercise","01a11fce-644f-7d76-93e8-7eae3f85f0c1","\u002Fapi\u002Fgrammar_pages\u002F01a11fce-269a-79f1-b01e-39d6d581d22c","Tunnista muoto, tulkitse ilmaus","Valitse asiayhteyteen sopiva muoto tai analyysi. Erota ilmauksen rakenne, nykymerkitys ja mahdollisuus muodostaa uusia ilmauksia.","word_select","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_a476c63a-7878-498f-895a-40aeccdf5bec_hero.webp?v=1791534982",{"@id":1236,"@type":1228,"id":1237,"grammarPage":1230,"title":1238,"instructions":1239,"displayOrder":11,"type":1233,"questionCount":66,"blankCount":66,"isCompleted":1053,"ogImageUrl":1240},"\u002Fapi\u002Fgrammar_exercises\u002F01a11fce-646e-702d-a6cf-409fd99b99d9","01a11fce-646e-702d-a6cf-409fd99b99d9","Arvioi sijailmausten käyttöä ja rajoja","Valitse asiayhteyteen sopiva muoto, tulkinta tai päätelmä. Tarkastele myös ilmausten rakennetta, tyyliä ja mallin laajennettavuutta.","\u002Fuploads\u002Fimages\u002Fgpimg_e596e508-e8d4-4856-a9e2-bd2f7ca0f778_hero.webp?v=1791534982",{"id":1229,"grammarPage":1230,"title":1231,"instructions":1232,"seoTitle":1242,"seoDescription":1243,"displayOrder":1054,"type":1233,"questions":1244,"ogImageUrl":1234},"Vajaakäyttöiset sijat: muoto ja merkitys","Harjoittele vajaakäyttöisiä sijoja ja kiteytyneitä ilmauksia aukkotehtävissä, joiden lauseet käsittelevät viestintää, arjen toimintaa ja päätöksentekoa.",[1245],{"id":1246,"sentenceTemplate":1247,"displayOrder":1054,"explanation":1248,"exampleSentence":1249,"blanks":1250},"01a11fce-6450-715e-8206-e24f8c648f98","Tutkija kuvaa kokonaisen sijan suppeaa käyttöalaa, ei yksittäisen sanan merkityksen muuttumista. Hänen aiheensa on __1__.","Ratkaiseva vihje on kokonaisen sijan käyttöala. Leksikaalistuminen koskee ilmauksen itsenäistymistä sanastolliseksi yksiköksi, kiteytyminen tietyn muodon tai yhdistelmän vakiintumista. Vajaakäyttöisyys ei tarkoita vanhentuneisuutta.","Komitatiivin käyttöalan kuvaus ja yksittäisen adverbin merkityshistoria ovat eri tutkimuskohteita.",[1251],{"id":1252,"blankNumber":11,"options":1253},"01a11fce-6450-70d2-8206-e24f8b745bd0",[1254,1257,1260],{"id":1255,"optionText":1256,"isCorrect":1053,"displayOrder":1054},"01a11fce-644f-7f7e-93e8-7eae3f93fcd0","ilmauksen leksikaalistuminen",{"id":1258,"optionText":1259,"isCorrect":1069,"displayOrder":11},"01a11fce-6450-703e-8206-e24f8a808279","sijan vajaakäyttöisyys",{"id":1261,"optionText":1262,"isCorrect":1053,"displayOrder":16},"01a11fce-6450-708e-8206-e24f8ab003a5","sanaliiton kiteytyminen",{"html":1264,"toc":1265},"\u003Cp>Vajaakäyttöisyys ei tarkoita samaa kuin vanhentuneisuus, eikä tunnistettava sijapääte takaa ilmauksen vapaata taivutettavuutta. Tarkastelemme sijojen produktiivisuutta, sijailmausten leksikaalistumista ja prolatiivin asemaa sekä sitä, miten muotojen merkitys ja tyylisävy vaikuttavat niiden käyttöön.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"vajaakyttinen-sija-vai-kiteytynyt-ilmaus\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">1.\u003C\u002Fspan>Vajaakäyttöinen sija vai kiteytynyt ilmaus?\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>\u003Cem>Vajaakäyttöisiksi sijoiksi\u003C\u002Fem> kutsutaan tavallisesti abessiivia, instruktiivia ja komitatiivia. Niiden käyttöala on suppeampi kuin esimerkiksi genetiivin tai paikallissijojen, mutta niiden produktiivisuus eli mahdollisuus muodostaa uusia ilmauksia vaihtelee.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cem>Leksikaalistumisessa\u003C\u002Fem> taivutusmuoto tai sanaliitto vakiintuu omaksi sanastolliseksi yksikökseen. Sen merkitystä tai käyttöä ei enää voi täysin päätellä kantasanasta ja sijapäätteestä. \u003Cem>Kiteytyminen\u003C\u002Fem> on väljempi käsite: myös merkitykseltään läpinäkyvä ilmaus voi vakiintua tiettyyn muotoon.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Nämä ilmiöt on erotettava toisistaan:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Sijan vajaakäyttöisyys\u003C\u002Fstrong> koskee kokonaisen sijan käyttöalaa.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Ilmauksen kiteytyminen\u003C\u002Fstrong> koskee tietyn muodon tai sanayhdistelmän vakiintuneisuutta.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Leksikaalistuminen\u003C\u002Fstrong> koskee ilmauksen itsenäistymistä sanastolliseksi yksiköksi.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Myös yleisen sijan muoto voi leksikaalistua. Esimerkiksi \u003Cstrong>aikanaan\u003C\u002Fstrong> ei ole vajaakäyttöisen sijan muoto: siinä on essiivin pääte ja omistusliite, mutta se toimii vakiintuneena ajan adverbina.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"produktiivisuus-muodostaa-jatkumon\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.\u003C\u002Fspan>Produktiivisuus muodostaa jatkumon\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Pelkkä esiintymistiheys ei ratkaise produktiivisuutta. Harvinainenkin rakenne voi sallia uusia sanoja, kun taas hyvin tavallinen ilmaus voi olla lähes muuttumaton.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Muoto tai rakenne\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Produktiivisuuden luonne\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Substantiivin abessiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Päätös tehtiin \u003Cstrong>perusteetta\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Mahdollinen monista sanoista, mutta käyttö painottuu tiettyihin ilmauksiin ja rekistereihin.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>MA-infinitiivin abessiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Hän lähti \u003Cstrong>sanomatta\u003C\u002Fstrong> mitään ja \u003Cstrong>kysymättä\u003C\u002Fstrong> lupaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Täysin produktiivinen ja hyvin yleinen verbirakenne, joka ilmaisee tekemättä jäämistä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Komitatiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Raportti \u003Cstrong>liitteineen\u003C\u002Fstrong> julkaistiin verkossa.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Sallii uusia yhdistelmiä, vaikka rakenne on etenkin kirjoitetulle kielelle ominainen.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Substantiivin instruktiivirakenne\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Ehdotusta tarkasteltiin \u003Cstrong>avoimin mielin\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Käyttö keskittyy tiettyihin rakennetyyppeihin ja vakiintuneisiin ilmauksiin.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>E-infinitiivin instruktiivi\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Hän tuli \u003Cstrong>juosten\u003C\u002Fstrong>, tervehti \u003Cstrong>hymyillen\u003C\u002Fstrong> ja oppi \u003Cstrong>tehden\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Produktiivinen verbirakenne, joka ilmaisee esimerkiksi tekemisen tapaa tai samanaikaista toimintaa.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Leksikaalistunut instruktiivi-ilmaus\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Ehdimme junaan \u003Cstrong>töin tuskin\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Merkitys on opittava kokonaisuutena: juuri ja juuri.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>MA-infinitiivin abessiivissa infinitiivin tunnukseen liittyy abessiivin pääte: \u003Cstrong>sano-ma-tta\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>kysy-mä-ttä\u003C\u002Fstrong>. Myös \u003Cstrong>tietämättään\u003C\u002Fstrong> kuuluu tähän rakennetyyppiin ja sisältää lisäksi omistusliitteen: \u003Cstrong>Hän paljasti tietämättään salaisuuden\u003C\u002Fstrong> tarkoittaa, ettei hän itse tiennyt paljastavansa sitä. Substantiivien abessiivin käytön rajoituksia ei siis pidä yleistää tähän yleiseen verbirakenteeseen.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>E-infinitiivin instruktiivi on samoin erotettava substantiivin instruktiivista. Muodot \u003Cstrong>juosten\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>hymyillen\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>tehden\u003C\u002Fstrong> ovat verbien infinitiivimuotoja, ja ne voivat saada verbin täydennyksiä: \u003Cstrong>Hän vietti illan tehden muistiinpanoja\u003C\u002Fstrong>. Niiden muodostaminen ei rajoitu substantiivien instruktiiville tyypillisiin vakiintuneisiin sanayhdistelmiin.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Komitatiivi ei siis ole pelkkä vanhojen ilmausten jäänne. Esimerkiksi \u003Cstrong>tabletteineen ja varavirtalähteineen\u003C\u002Fstrong> on mahdollinen yhdistelmä, vaikka esineet kuuluvat nykyiseen arkeen. Vastaavasti instruktiivi sallii rakenteellista vaihtelua: \u003Cstrong>pitkin askelin\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>lyhyin askelin\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>epävarmoin askelin\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"komitatiivin-muotorakenne\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">2.1\u003C\u002Fspan>Komitatiivin muotorakenne\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Yleiskielen komitatiivilausekkeessa substantiivipääsanaan kuuluu omistusliite, mutta sen kanssa kongruoivaan adjektiivimääritteeseen ei: \u003Cstrong>kauniine vaatteineen\u003C\u002Fstrong>. Muodossa \u003Cstrong>vaatteineen\u003C\u002Fstrong> monikon vartaloa seuraavat komitatiivin pääte ja kolmannen persoonan omistusliite; määritteessä \u003Cstrong>kauniine\u003C\u002Fstrong> on sama sijamuoto ilman omistusliitettä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Komitatiivi on aina muodoltaan monikollinen, myös silloin kun tarkoite on yksi: \u003Cstrong>Hän saapui perheineen\u003C\u002Fstrong> voi tarkoittaa saapumista yhden perheen kanssa. Samoin \u003Cstrong>Lapsi tuli uusine reppuineen\u003C\u002Fstrong> voi viitata yhteen reppuun. Muoto ei siis yksin ratkaise tarkoitteiden lukumäärää.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--tip\">\u003Cp>Arvioi produktiivisuutta rakennetyypin, älä vain päätteen perusteella. Jos \u003Cstrong>pitkin askelin\u003C\u002Fstrong> on luonteva, siitä ei seuraa, että mistä tahansa substantiivista muodostettu instruktiivi ilmaisisi luontevasti tekemisen tapaa.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"muoto-silyy-merkitys-eriytyy\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.\u003C\u002Fspan>Muoto säilyy, merkitys eriytyy\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Leksikaalistuminen on asteittaista. Ilmaus voi olla yhdessä yhteydessä läpinäkyvä ja toisessa merkitykseltään erikoistunut.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Hän nosti laatikon omin käsin.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ilmaus voi kuvata konkreettista käsien käyttämistä. Asiayhteydessä se voi myös korostaa, ettei kukaan muu nostanut laatikkoa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Hän allekirjoitti tunnustuksen omin käsin.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ilmaus korostaa henkilökohtaista toimintaa; pelkkä ruumiinosan nimeäminen ei kuvaa sen koko tehtävää.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Hän selviytyi tehtävästä töin tuskin.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Ilmaus tarkoittaa niukkaa onnistumista. Se ei erittele töitä eikä tuskia.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Myös lukumuoto voi menettää tavallisen tehtävänsä. \u003Cstrong>Käsin\u003C\u002Fstrong> on muodoltaan monikon instruktiivi, mutta \u003Cstrong>käsin kirjoitettu viesti\u003C\u002Fstrong> ei kerro kirjoittamiseen käytettyjen käsien lukumäärää. \u003Cstrong>Jalan\u003C\u002Fstrong> on yksikön instruktiivi, mutta \u003Cstrong>kulkea jalan\u003C\u002Fstrong> ei tarkoita yhdellä jalalla kulkemista.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Leksikaalistunut muoto voi saada uuden syntaktisen tehtävän. Vertaa:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Valmistimme koristeet käsin.\u003C\u002Fstrong> — \u003Cem>Käsin\u003C\u002Fem> ilmaisee valmistustapaa.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Hän hoitaa asioita kotoa käsin.\u003C\u002Fstrong> — \u003Cem>Käsin\u003C\u002Fem> liittyy elatiivimuotoon ja täsmentää toiminnan lähtökohtaa, ei käsien käyttämistä.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>Jälkimmäisessä rakenteessa muodon nykykäyttöä ei voi selittää pelkän instruktiivin perusmerkityksen avulla.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch3 id=\"yleisten-sijojen-ja-vanhojen-paikallissijojen-kiteytymt\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">3.1\u003C\u002Fspan>Yleisten sijojen ja vanhojen paikallissijojen kiteytymät\u003C\u002Fh3>\n\u003Cp>Kiteytyminen ei rajoitu vajaakäyttöisiin sijoihin. Myös tavallisten sijojen päätteitä sekä vanhoja paikallissijojen aineksia esiintyy adverbeissa, joiden käyttö opitaan kokonaisuutena.\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Ilmaus\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Muotorakenne ja nykymerkitys\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Hän osaa runon \u003Cstrong>ulkoa\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Vanhan erosijan eli partitiivin paikallista käyttöä edustava muoto on saanut merkityksen ’muistista’. Vertaa paikalliseen merkitykseen: \u003Cstrong>Ulkoa kuului melua\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Hän on \u003Cstrong>kotona\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Essiivimuoto säilyttää vanhan paikallisen olomerkityksen. Se ilmaisee kotona olemista, ei kotina toimimista.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Hän on vielä \u003Cstrong>hereillä\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Adessiivimuotoinen adverbi ilmaisee valveillaolon tilaa; monikollinen muoto ei ilmaise tarkoitteiden määrää.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Torni on yhä \u003Cstrong>pystyssä\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Inessiivimuotoinen adverbi ilmaisee asentoa tai pystyssä säilymistä, ei jonkin sisäpuolella olemista.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Hän katsoi \u003Cstrong>alas\u003C\u002Fstrong> ja lähti \u003Cstrong>kauas\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Muodot sisältävät vanhan latiivin ainesta ja ilmaisevat suuntaa. Latiivi ei ole nykykielessä vapaasti muodostettava substantiivien sijamuoto.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Historiallinen paikallissijatausta ja nykyinen leksikaalistunut merkitys on siten erotettava toisistaan. Esimerkiksi \u003Cstrong>osata ulkoa\u003C\u002Fstrong> ei kuvaa liikettä ulkopuolelta, vaikka sama adverbi voi toisessa yhteydessä ilmaista lähtöpaikkaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"prolatiivi-sijan-ja-johdoksen-rajalla\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">4.\u003C\u002Fspan>Prolatiivi sijan ja johdoksen rajalla\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Nimitystä \u003Cem>prolatiivi\u003C\u002Fem> käytetään \u003Cstrong>-itse\u003C\u002Fstrong>-aineksen sisältävistä muodoista, kuten \u003Cstrong>meritse\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>maitse\u003C\u002Fstrong>, \u003Cstrong>postitse\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>puhelimitse\u003C\u002Fstrong>. Ne ilmaisevat tavallisesti kulkureittiä, välitystapaa tai yhteydenpitokanavaa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--example\">\u003Cp>\u003Cstrong>Tavarat kuljetettiin meritse.\u003C\u002Fstrong> — Kuljetusreitti kulki meren kautta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Hakemus toimitettiin postitse.\u003C\u002Fstrong> — Posti toimi toimituskanavana.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Asiasta sovittiin puhelimitse.\u003C\u002Fstrong> — Puhelin oli yhteydenpitoväline.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Prolatiivia ei tavallisesti lasketa suomen varsinaiseen sijajärjestelmään, vaan muodot käsitellään adverbien johdoksina. Luokitteluun vaikuttavat muun muassa rajallinen muodostettavuus ja se, ettei prolatiivi muodosta tavallista adjektiivin ja substantiivin sijakongruenssia.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Vertaa ilmausta \u003Cstrong>nopealla junalla\u003C\u002Fstrong> sanaan \u003Cstrong>meritse\u003C\u002Fstrong>: prolatiivissa ei ole vastaavaa produktiivista määritteen ja pääsanan yhteistaivutusta. Tarvittaessa merkitys ilmaistaan toisella rakenteella, esimerkiksi \u003Cstrong>myrskyisen meren kautta\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--note\">\u003Cp>Prolatiivimuodot eivät silti muodosta täysin suljettua luetteloa. Esimerkiksi \u003Cstrong>sähköpostitse\u003C\u002Fstrong> osoittaa, että malli voi laajentua uusiin viestintätapoihin. Rajallinen produktiivisuus ei yksin ratkaise sitä, onko kyse sijasta vai johtimesta.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Ch2 id=\"tunnista-leksikaalistuminen-asiayhteydest\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">5.\u003C\u002Fspan>Tunnista leksikaalistuminen asiayhteydestä\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Yksittäinen tuntomerkki ei riitä varmaan luokitteluun. Tarkastele merkitystä, muunneltavuutta ja syntaktista käyttöä yhdessä.\u003C\u002Fp>\n\u003Col>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Selitä ilmauksen merkitys kokonaisuutena.\u003C\u002Fstrong> Jos kantasanan ja päätteen merkitykset eivät riitä, leksikaalistuminen on todennäköistä.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Kokeile hallittua vaihtelua.\u003C\u002Fstrong> Voiko kantasanan, luvun tai määritteen vaihtaa niin, että sama rakenne ja merkityssuhde säilyvät?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Tarkista ilmauksen tehtävä lauseessa.\u003C\u002Fstrong> Onko kyse substantiivilausekkeesta vai esimerkiksi adverbina toimivasta kokonaisuudesta?\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Arvioi tulos asiayhteydessä.\u003C\u002Fstrong> Muodoltaan sama sana voi saada eri käyttötavoissa erilaisen tulkinnan.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Fol>\n\u003Cp>Esimerkiksi \u003Cstrong>aikanaan\u003C\u002Fstrong> saa merkityksensä osittain asiayhteydestä:\u003C\u002Fp>\n\u003Ctable>\n\u003Cthead>\n\u003Ctr>\n\u003Cth>Esimerkki\u003C\u002Fth>\n\u003Cth>Luonteva tulkinta\u003C\u002Fth>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Fthead>\n\u003Ctbody>\u003Ctr>\n\u003Ctd>Hän oli \u003Cstrong>aikanaan\u003C\u002Fstrong> tunnettu näyttelijä.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Hän oli ennen tunnettu näyttelijä.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003Ctr>\n\u003Ctd>Asia selviää \u003Cstrong>aikanaan\u003C\u002Fstrong>.\u003C\u002Ftd>\n\u003Ctd>Asia selviää myöhemmin, kun sen aika tulee.\u003C\u002Ftd>\n\u003C\u002Ftr>\n\u003C\u002Ftbody>\u003C\u002Ftable>\n\u003Cp>Muodon tunnistaminen essiiviksi ei vielä ratkaise ajallista tulkintaa. Toisaalta merkityksen erikoistuminen ei hävitä sanan tunnistettavaa rakennetta.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"rekisteri-ja-nenniset-vastineet\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">6.\u003C\u002Fspan>Rekisteri ja näennäiset vastineet\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Vajaakäyttöistä sijaa ei kannata valita vain siksi, että se näyttää muodollisemmalta. Rekisteri kuuluu usein yksittäiselle ilmaukselle, ei koko sijalle. \u003Cstrong>Jalan\u003C\u002Fstrong> ja \u003Cstrong>käsin\u003C\u002Fstrong> ovat neutraaleja, kun taas monet substantiivien abessiivimuodot ovat hallinnollisia, kirjallisia tai muuten tyyliltään tunnusmerkkisiä.\u003C\u002Fp>\n\u003Cdiv class=\"grammar-callout grammar-callout--warning\">\u003Cp>Läheiset rakenteet eivät aina ole merkitykseltään vaihdettavissa.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Hakemus hylättiin perusteetta.\u003C\u002Fstrong> — Hylkäämiselle ei ollut asianmukaista perustetta.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Hakemus hylättiin perusteluitta.\u003C\u002Fstrong> — Hylkäämiselle ei esitetty perusteluja.\u003C\u002Fp>\n\u003Cp>Päätös voi olla perusteltavissa, vaikka perusteluja ei ole ilmoitettu. Siksi jälkimmäinen lause ei yksin väitä päätöstä aiheettomaksi.\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fdiv>\n\u003Cp>Myöskään \u003Cstrong>ilman\u003C\u002Fstrong>-rakenne ei ole automaattisesti epämuodollinen eikä sijamuoto automaattisesti täsmällisempi. Valinta riippuu vakiintuneisuudesta, tekstilajista ja tavoitellusta merkityksestä.\u003C\u002Fp>\n\u003Ch2 id=\"tiivistys-kolme-erillist-kysymyst\">\u003Cspan class=\"section-number\" aria-hidden=\"true\">7.\u003C\u002Fspan>Tiivistys: kolme erillistä kysymystä\u003C\u002Fh2>\n\u003Cp>Kun kohtaat harvinaisen tai kiteytyneen sijailmauksen, erota kolme kysymystä:\u003C\u002Fp>\n\u003Cul>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Mikä muoto tämä on?\u003C\u002Fstrong> Tunnista sijapääte tai muu muotoaines sekoittamatta historiallista rakennetta nykyiseen sanaluokkaan.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Miten ilmausta käytetään nykykielessä?\u003C\u002Fstrong> Tarkista kokonaismerkitys, lauseasema ja rekisteri.\u003C\u002Fli>\n\u003Cli>\u003Cstrong>Voiko mallia laajentaa?\u003C\u002Fstrong> Älä päättele yhden tutun ilmauksen perusteella, että kaikki vastaavat muodostelmat ovat luontevia.\u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vajaakäyttöisyys on sijan ominaisuus, leksikaalistuminen yksittäisen ilmauksen kehitystä.\u003C\u002Fstrong> Produktiivinen rakenne, kiteytynyt sanaliitto ja leksikaalistunut adverbi eivät muodosta jyrkästi erillisiä lokeroita, vaan niiden välillä on asteittaisia siirtymiä.\u003C\u002Fp>\n",[1266,1270,1274,1278,1282,1286,1290,1294,1298],{"id":1267,"text":1268,"depth":16,"number":1269},"vajaakyttinen-sija-vai-kiteytynyt-ilmaus","Vajaakäyttöinen sija vai kiteytynyt ilmaus?","1",{"id":1271,"text":1272,"depth":16,"number":1273},"produktiivisuus-muodostaa-jatkumon","Produktiivisuus muodostaa jatkumon","2",{"id":1275,"text":1276,"depth":21,"number":1277},"komitatiivin-muotorakenne","Komitatiivin muotorakenne","2.1",{"id":1279,"text":1280,"depth":16,"number":1281},"muoto-silyy-merkitys-eriytyy","Muoto säilyy, merkitys eriytyy","3",{"id":1283,"text":1284,"depth":21,"number":1285},"yleisten-sijojen-ja-vanhojen-paikallissijojen-kiteytymt","Yleisten sijojen ja vanhojen paikallissijojen kiteytymät","3.1",{"id":1287,"text":1288,"depth":16,"number":1289},"prolatiivi-sijan-ja-johdoksen-rajalla","Prolatiivi sijan ja johdoksen rajalla","4",{"id":1291,"text":1292,"depth":16,"number":1293},"tunnista-leksikaalistuminen-asiayhteydest","Tunnista leksikaalistuminen asiayhteydestä","5",{"id":1295,"text":1296,"depth":16,"number":1297},"rekisteri-ja-nenniset-vastineet","Rekisteri ja näennäiset vastineet","6",{"id":1299,"text":1300,"depth":16,"number":1301},"tiivistys-kolme-erillist-kysymyst","Tiivistys: kolme erillistä kysymystä","7"]