Kieltohakuisuus, polaarisuus ja implisiittinen kielto.

Kielto ei aina näy kieltoverbinä, eikä kieltohakuinen ilmaus aina tee lauseesta kielteistä. Ratkaisevaa on, esitetäänkö asia toteutuneena, jätetäänkö sen toteutuminen avoimeksi vai torjutaanko se. Tässä tarkastellaan kieltohakuisten ilmausten käyttöehtoja, polaarisuutta ja asiayhteydestä pääteltävää kieltoa.

1.Kolme toisiinsa liittyvää käsitettä

Polaarisuus tarkoittaa myönteisyyden ja kielteisyyden vastakohtaa. Kieliopillinen muoto ja viestin tulkinta eivät kuitenkaan aina vastaa toisiaan: Tuskin hän tulee on ilman kieltoverbiä muodostettu lause, mutta puhuja pitää tulemista epätodennäköisenä.

Kieltohakuisuus tarkoittaa ilmauksen taipumusta esiintyä kielteisissä tai muissa sen käyttöä tukevissa ympäristöissä. Esimerkiksi kukaan, koskaan ja lainkaan eivät tavallisesti sovi yksinkertaiseen myönteiseen väitelauseeseen samalla tavalla kuin joku, joskus ja jonkin verran.

Implisiittisessä kiellossa kielteinen sisältö välittyy ilman suoraa kieltoverbiä. Sen lähteenä voi olla sanan merkitys, rakenne tai tilanteessa syntyvä päätelmä. Nämä lähteet on syytä erottaa toisistaan.

2.Sama ilmaus erilaisissa ympäristöissä

Kieltohakuisuus ei merkitse vaatimusta, että samassa lauseessa pitäisi aina olla ei. Myös kysymys, ehto ja eräät muut rakenteet voivat mahdollistaa ilmauksen.

Ympäristö	Esimerkki	Tulkinta
Suora kielto	En nähnyt ketään.	Yhtäkään henkilöä ei nähty.
Avoin kysymys	Näkikö kukaan onnettomuuden?	Kysytään, oliko näkijöitä.
Ehto	Jos kukaan tietää vastauksen, kertokoon sen.	Kehotetaan kertomaan vastaus, jos edes joku tietää sen.
Kielteinen todennäköisyysarvio	Tuskin kukaan vastustaa ehdotusta.	Puhuja pitää epätodennäköisenä, että edes joku vastustaisi ehdotusta.
Toteutumaton edeltävä tapahtuma	Poistuin ennen kuin kukaan ehti vastata.	Vastaamista ei ollut vielä tapahtunut poistuessani.
Vertailu	Hän tuntee aineiston paremmin kuin kukaan muu.	Hänen tuntemuksensa ylittää jokaisen muun tuntemuksen; päälause on myönteinen.
Tavallinen myönteinen väite	Joku vastusti ehdotusta.	Ainakin yksi vastustaja oli olemassa.

Ehtolauseessa Jos joku kysyy, ohjaa hänet neuvontaan on tavallinen neutraali muoto. Jos kukaan kysyy on painokkaampi: se korostaa, että ohje pätee, jos ylipäätään yksikin henkilö kysyy.

Kysymys Onko tästä lainkaan hyötyä? on mahdollinen, mutta se nostaa erityisesti esiin myös täydellisen hyödyttömyyden vaihtoehdon. Se voi siksi kuulostaa epäilevämmältä kuin Onko tästä hyötyä? Kysymys ei silti yksin todista, että puhuja pitäisi asiaa hyödyttömänä.

2.1Määrä, vähimmäisvaihtoehto ja liitepartikkeli

Ilmaus	Esimerkki	Tehtävä
Mitään	En ostanut mitään.	Kieltää ostamisen kaikkien kyseeseen tulevien kohteiden osalta.
Yhtään	Onko meillä yhtään aikaa?	Kysyy, onko aikaa edes vähäinen määrä.
Edes	Hän ei lähettänyt edes viestiä.	Esittää viestin lähettämisen vähimmäistekona, joka sekin jäi toteutumatta.
-kaan / -kään	Minäkään en lähtenyt. Hän ei myöskään lähtenyt.	Liittää uuden henkilön aiemmin mainittuun kielteiseen tilanteeseen.

Liitepartikkelin merkintä -kAAn kattaa vokaalisoinnun mukaiset muodot -kaan ja -kään. Sen tulkinta riippuu rakenteesta: Minäkään en lähtenyt merkitsee kielteistä lisäystä, mutta Onko kukaan vastannut? kysyy, löytyykö yksikin vastaaja. Myös edes esiintyy ilman kieltoverbiä: Yritä edes! kehottaa tekemään vähintään yrityksen.

Objektina mitään ja jotain suuntaavat kysymystä eri tavoin. Ostitko mitään? kysyy, tapahtuiko ostamista ylipäätään, ja pitää myös ostamatta jäämisen vaihtoehdon esillä. Ostitko jotain? nostaa esiin jonkin ostoksen mahdollisuuden ja voi antaa myönteisemmän vastausodotuksen. Kumpikaan kysymys ei silti yksin määrää vastausta; asiayhteys ja painotus vaikuttavat sävyyn. Vaikka sekä mitään että jotain ovat partitiivissa, ne suuntaavat kysymystä eri tavoin.

2.2Minimoijat ja muut kieltoa vahvistavat ilmaukset

Minimoija nostaa esiin asteikon vähimmäismäärän: kun sekin kielletään, kielto saa erityistä painoa. Kaikki kieltoa vahvistavat ilmaukset eivät kuitenkaan ole minimoijia.

Ilmaus	Esimerkki	Merkitys ja sävy
Sanaakaan	En ymmärtänyt sanaakaan.	Yksikin sana esitetään ymmärtämisen vähimmäismääränä; kielto korostaa ymmärtämättömyyden täydellisyyttä.
Hievahtaa	Hän ei hievahtanutkaan, vaikka ovi paiskautui kiinni.	Pienikin liike kielletään; tässä -kaan korostaa odotuksen vastaisuutta.
Kuuna päivänä	En suostu siihen kuuna päivänä.	Painokas, usein tunnepitoinen ilmaus: en koskaan.
Ollenkaan	En ymmärtänyt selitystä ollenkaan.	Korostaa ymmärtämisen täydellistä puuttumista.
Pätkääkään	Asia ei kiinnosta minua pätkääkään.	Arkinen ja painokas minimoija: ei vähäisimmässäkään määrin.

3.Kieltohakuisen ilmauksen tulkinta ja vaikutusala

Samassa lauseessa voi olla useita kieltohakuisia sanoja yhden kieltoverbin vaikutusalassa. Ne eivät muodosta toisensa kumoavaa kaksoiskieltoa, vaan saavat tulkintansa samasta kielteisestä ympäristöstä.

Vaikutusalaa ei ratkaista pelkän sanojen lähekkäisyyden perusteella. On tarkasteltava, mikä väite kielletään tai jätetään vahvistamatta.

Vertaa seuraavia:

• En usko, että kukaan tulee. Puhuja ei pidä kenenkään tulemista uskottavana.
• Uskon, ettei kukaan tule. Puhuja ilmaisee uskovansa, että tulijoita ei ole.

Lauseet voivat keskustelussa välittää lähes saman odotuksen. Ne eivät kuitenkaan esitä puhujan sitoutumista täsmälleen samalla tavalla: uskomuksen kieltäminen ei loogisesti ole sama asia kuin vastakkaisen uskomuksen vahvistaminen.

4.Implisiittisen kiellon eri lähteet

Kielteinen tulkinta voi olla vahvasti koodattu rakenteeseen tai vasta asiayhteydessä syntyvä. Ero vaikuttaa siihen, mitä lauseesta voidaan päätellä varmasti.

Keino	Esimerkki	Mitä ilmaus välittää?
Tuskin	Hän tuskin muistaa tapaamista.	Muistaminen esitetään epätodennäköisenä, ei ehdottomasti mahdottomana.
Kieltäytyä	Hän kieltäytyi sanomasta mitään.	Hän torjui puhumisen; lause ei yksin kerro, pysyikö hän myöhemmin päätöksessään.
Estää	Lukitus esti ketään pääsemästä sisään.	Lukitus esti sisäänpääsyn kaikilta kyseisessä tilanteessa.
Epäillä	Epäilen, että kukaan tulee.	Puhuja suhtautuu epäilevästi siihen, tuleeko edes joku.
Vailla	Väite on vailla minkäänlaista näyttöä.	Väitteen tueksi ei ole näyttöä.
Abessiivi	Hän poistui sanomatta mitään.	Poistumiseen ei liittynyt puhumista; MA-infinitiivin abessiivi ilmaisee tekemättä jättämistä.
Ilman että	Päätös tehtiin ilman, että kukaan vastusti.	Päätöksentekoon ei liittynyt vastustamista.
Liian – jotta	Ohje on liian epäselvä, jotta kukaan voisi toimia sen mukaan.	Epäselvyys esitetään toimimisen esteeksi.
Asiayhteydessä torjuva kysymys	Kuka tuollaista uskoisi?	Retorisessa käytössä puhuja torjuu ajatuksen uskottavuuden.

Myös määrän ilmaukset voivat antaa myönteiselle lauseelle kielteisen suuntauksen. Harva ja vain harva korostavat joukon pienuutta, mutta eivät vastaa ilmausta ei kukaan eivätkä itse tarvitse kielteistä käyttöympäristöä.

Määrän ilmaus	Esimerkki	Tulkinta
Harva	Harva tietää vastauksen.	Tietäjiä on asiayhteyden mittapuulla vähän; useimmat eivät tiedä vastausta.
Vain harva	Vain harva ymmärsi selityksestä mitään.	Vain korostaa tietäjien tai ymmärtäjien joukon rajoittuneisuutta. Tässä harvuutta ilmaiseva rakenne mahdollistaa myös sanan mitään.

Verbin merkitys ja täydennyksen rakenne toimivat yhdessä: kieltäytyä tekemästä, estää jotakuta tekemästä ja epäillä, että eivät ilmaise samanlaista kielteisyyttä. Erityisesti epäillä on monitulkintainen: Epäilen, että joku tulee voi ilmaista arvelua jonkun tulemisesta, kun taas Epäilen, että kukaan tulee ohjaa epäuskon tulkintaan. Pelkkä verbin esiintyminen ei siis takaa implisiittistä kieltoa.

Rakenteessa liian – jotta sivulause ilmaisee toteutumatta jäävää mahdollista seurausta, ei tarkoitusta. Jotta ei ole tässä virheellinen. Tiiviissä asiatekstissä saman esteen voi ilmaista myös näin: Ohjeen epäselvyys estää sen noudattamisen.

Muodossa tuskin muistaa verbi on myönteisessä persoonamuodossa. Tuskin ei siis taivuta verbiä kieltoverbin tavoin: vertaa ei muista.

Retorisen kysymyksen kielteisyys on sen sijaan tulkinnallista. Kuka tuollaista uskoisi? voi myös olla aito kysymys mahdollisista uskojista. Torjuva tulkinta edellyttää sopivaa tilannetta, puheyhteyttä tai äänenkäyttöä.

5.Kieltohakuisuus ei ole vapaata valintaa

Myönteisessä väitteessä rajoittamaton mahdollisuus ilmaistaan usein rakenteella kuka tahansa, ei sanalla kukaan.

Samoin koskaan ja milloin tahansa eroavat toisistaan:

• Voit soittaa milloin tahansa. Ajankohta on vapaasti valittavissa.
• Oletko koskaan soittanut hänelle? Kysytään, onko soittoa tapahtunut yhtenäkään aiempana ajankohtana.

Sanaa ei siis valita vain sen perusteella, että tarkoitetaan laajaa henkilöjoukkoa tai rajoittamatonta aikaa. Olennaista on, väitetäänkö mahdollisuus, kysytäänkö toteutumisesta vai kielletäänkö se.

6.Tulkinnan tarkistuslista

1. Tunnista muoto: onko lauseessa kieltoverbi vai välittyykö kielteisyys muulla keinolla?
2. Etsi käyttöympäristö: mikä mahdollistaa ilmauksen kukaan, koskaan tai lainkaan?
3. Rajaa vaikutusala: mikä sisältö kielletään, kyseenalaistetaan tai esitetään epätodennäköisenä?
4. Erota varma sisältö päätelmästä: ilmaiseeko rakenne toteutumattomuuden vai syntyykö torjuva tulkinta vasta asiayhteydessä?
5. Tarkista vaihtoehto: tarkoitatko kieltohakuista ilmausta vai vapaata valintaa, kuten kuka tahansa?

Kieltohakuinen sana ei itsessään ole kielto, eikä kielto aina tarvitse kieltoverbiä. Luotettava tulkinta syntyy sanan, rakenteen ja asiayhteyden yhteisvaikutuksesta.