Lauseenvastikkeiden subjektit ja omistusliitteet (B2)

Lauseenvastikkeen tekijä voidaan ilmaista genetiivillä, omistusliitteellä tai niiden yhdistelmällä. Valintaan vaikuttavat rakenteen tyyppi ja se, onko tekijä sama kuin päälauseessa. Tässä tarkastellaan näitä valintoja yleiskielessä.

Selvitä ensin, kuka tekee

Kun muutat sivulauseen lauseenvastikkeeksi, vertaa sen subjektia päälauseen subjektiin.

Sama tekijä: Liisa huomasi, että hän itse oli unohtanut avaimet.
→ Liisa huomasi unohtaneensa avaimet.

Eri tekijät: Liisa huomasi, että Matti oli unohtanut avaimet.
→ Liisa huomasi Matin unohtaneen avaimet.

Ensimmäisessä esimerkissä omistusliite -nsa osoittaa, että unohtaja on Liisa. Toisessa tekijän ilmaisee genetiivimuotoinen Matin.

Omistusliite ei siis näissä rakenteissa ilmaise omistamista, vaan auttaa tunnistamaan tekijän. Sitä kutsutaan myös possessiivisuffiksiksi.

Referatiivirakenne: tulevani vai hänen tulevan?

Referatiivirakenne vastaa tavallisesti että-lausetta. Kun sen subjekti on sama kuin päälauseen subjekti, käytetään omistusliitettä. Kun subjektit ovat eri, lauseenvastikkeen subjekti ilmaistaan genetiivillä.

Subjektien suhde	Että-lause	Referatiivirakenne
Sama: minä	Tiedän, että osaan vastata.	Tiedän osaavani vastata.
Sama: me	Uskomme, että ehdimme ajoissa.	Uskomme ehtivämme ajoissa.
Sama: hän	Hän sanoi, että oli maksanut laskun.	Hän sanoi maksaneensa laskun.
Eri: minä ja sinä	Tiedän, että sinä osaat vastata.	Tiedän sinun osaavan vastata.
Eri: minä ja Aino	Luulen, että Aino on lähtenyt.	Luulen Ainon lähteneen.

Kun referatiivirakenteen tekijä on eri kuin päälauseen subjekti, genetiivimuotoisen persoonapronominin rinnalle ei yleiskielessä lisätä omistusliitettä:

Tiedän hänen tulevan. = Tiedän, että hän tulee. Ei: Tiedän hänen tulevansa.

Hän tietää tulevansa. = Hän tietää, että hän itse tulee.

Älä siis lisää omistusliitettä automaattisesti aina, kun näet sanan hänen.

Temporaalirakenne: tullessani ja hänen tullessaan

Temporaalirakenne vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta. Samanaikaista tekemistä ilmaistaan esimerkiksi muodolla tullessa, aiempaa tekemistä muodolla tultua. Tässä olennaista on tekijän merkitseminen.

Tekijä	Kun-lause	Temporaalirakenne
Sama kuin päälauseessa	Kun tulin kotiin, avasin ikkunan.	Tullessani kotiin avasin ikkunan.
Sama kuin päälauseessa	Kun olin syönyt, lähdin ulos.	Syötyäni lähdin ulos.
Eri, ilmaistu nimellä	Kun Aino tuli kotiin, minä avasin ikkunan.	Ainon tullessa kotiin minä avasin ikkunan.
Eri, ilmaistu pronominilla	Kun hän tuli kotiin, minä avasin ikkunan.	Hänen tullessaan kotiin minä avasin ikkunan.
Eri, 1. persoona; pronomini valinnainen	Kun olin lähtenyt, muut jatkoivat kokousta.	(Minun) lähdettyäni muut jatkoivat kokousta.

Kun temporaalirakenteen subjekti on persoonapronomini, käytetään omistusliitettä. Ensimmäisessä ja toisessa persoonassa genetiivimuotoisen pronominin voi jättää pois myös silloin, kun tekijä on eri kuin päälauseessa: (minun) tullessani, (sinun) tultuasi, (meidän) lähdettyämme, (teidän) lähdettyänne. Liite osoittaa tekijän. Kolmannessa persoonassa tarvitaan sekä genetiivimuotoinen pronomini että omistusliite, kun tekijä on eri kuin päälauseen subjekti: hänen tullessaan, heidän lähdettyään. Kun tekijä on sama, pelkkä liite riittää: Hän avasi ikkunan tullessaan kotiin. Nimen tai muun substantiivin yhteydessä omistusliitettä ei tavallisesti käytetä: Ainon tullessa, vieraiden lähdettyä.

Vertaa kahta rakennetta:

Tiedän hänen lähtevän. → että hän lähtee
Hänen lähtiessään jäin yksin. → kun hän lähti

Pronomini on molemmissa genetiivissä, mutta omistusliitteen käyttö riippuu rakenteesta.

Tekijän puuttuminen ja passiivi

Jos tarkoitat tiettyä tulijaa, merkitse hänet myös temporaalirakenteeseen. Päälauseen subjekti voi olla esimerkiksi esine, jolloin se ei kerro, kuka tuli.

Tarkoitus: Kun olin tullut kotiin, ovi oli auki.

Puutteellinen tekijän merkintä: Kotiin tultua ovi oli auki.
→ Kotiin tultuani ovi oli auki.
→ Matin tultua kotiin ovi oli auki. (Jos tulija oli Matti.)

Ilman omistusliitettä tultua voi saada passiivisen tulkinnan: kun oli tultu. Se ei siis yksin ilmaise merkitystä kun minä olin tullut.

Passiivisessa temporaalirakenteessa tekijää ei yksilöidä. Esimerkiksi Rakennukseen tultaessa tarkistetaan kulkuluvat vastaa lausetta Kun rakennukseen tullaan, tarkistetaan kulkuluvat. Muotoon tultaessa ei lisätä omistusliitettä.

Passiivinen päälause ja referatiivirakenne: Hänen kerrotaan lähteneen. = Kerrotaan, että hän on lähtenyt.

Passiivimuoto on tässä kerrotaan. Lähtijä ilmaistaan genetiivillä hänen, ja referatiivirakenteen muoto on lähteneen, ei lähteneensä. Kertojia ei nimetä.

Quick check

Try one question now.

Tarkoitan: Tiedän, että olen itse lähettänyt hakemuksen. Tiedän hakemuksen.

Check your answer when you are ready. No sign-in needed.

Omistusliite seuraa tekijän persoonaa

Valitse liite lauseenvastikkeen tekijän mukaan. Seuraavassa taulukossa tekijä on sama kuin päälauseen subjekti.

Tekijä	Referatiivirakenne	Temporaalirakenne	Finaalirakenne
minä	uskon onnistuvani	tullessani	onnistuakseni
sinä	uskot onnistuvasi	tullessasi	onnistuaksesi
hän	uskoo onnistuvansa	tullessaan	onnistuakseen
me	uskomme onnistuvamme	tullessamme	onnistuaksemme
te	uskotte onnistuvanne	tullessanne	onnistuaksenne
he	uskovat onnistuvansa	tullessaan	onnistuakseen

Kolmannessa persoonassa yksikön ja monikon liitemuodot ovat samat. Tekijän luku selviää asiayhteydestä.

Muodoissa tullessaan, syötyään ja onnistuakseen kolmannen persoonan liite näkyy vokaalin pidentymisenä ja loppu-n:nä. Referatiivirakenteessa käytetään muotoa onnistuvansa, ei onnistuvaan.

Rekisteri: Myös muodot tullessansa, syötyänsä ja onnistuaksensa ovat mahdollisia, mutta ne ovat sävyltään vanhahtavia tai runollisia. Neutraalissa yleiskielessä suosi muotoja tullessaan, syötyään ja onnistuakseen, joissa liite on -Vn (vokaalin pidentymä ja n).

Finaalirakenteessa tekijä pysyy samana

Tarkoitusta ilmaisevassa finaalirakenteessa, kuten oppiakseni, on omistusliite. Sen tekijä on tavallisesti sama kuin päälauseen subjekti.

Harjoittelen joka päivä oppiakseni suomea.
→ Minä harjoittelen, jotta minä oppisin suomea.

Aino lähti aikaisin ehtiäkseen junaan.
→ Aino lähti aikaisin, jotta hän itse ehtisi junaan.

Puhun hitaasti, jotta sinä ymmärtäisit.
→ Puhuja ja ymmärtäjä ovat eri henkilöitä, joten käytetään jotta-lausetta.

Älä vaihda finaalirakenteen tekijää vain vaihtamalla omistusliitettä: lause Puhun hitaasti ymmärtääksesi ei ole tämän merkityksen mukainen yleiskielinen rakenne.

Tarkista rakenne ja viittaussuhde

Lauseenvastikkeet ovat tavallisia kirjoitetussa yleiskielessä. Puheessa että-, kun- ja jotta-lauseet ovat usein luontevia vaihtoehtoja. Sivulause on hyvä valinta myös silloin, kun tekijä jäisi epäselväksi.

Tarkista oma lauseesi näin:

Palauta sivulause. Vastaako rakenne että-, kun- vai jotta-lausetta?
Nimeä molemmat tekijät. Ovatko päälauseen ja sivulauseen subjektit samat?
Valitse merkintätapa. Vertaa muotoja tiedän tulevani, tiedän hänen tulevan ja hänen tullessaan.
Tarkista persoona. Esimerkiksi me vaatii liitteen -mme: uskomme onnistuvamme.

Omistusliite ei yksin takaa selvää viittausta. Jos lukija ei voi päätellä, kehen hän tai kolmannen persoonan liite viittaa, käytä nimeä tai kokonaista sivulausetta.

1.Selvitä ensin, kuka tekee

2.Referatiivirakenne: tulevani vai hänen tulevan?

3.Temporaalirakenne: tullessani ja hänen tullessaan

3.1Tekijän puuttuminen ja passiivi

Try one question now.

4.Omistusliite seuraa tekijän persoonaa

5.Finaalirakenteessa tekijä pysyy samana

6.Tarkista rakenne ja viittaussuhde

Now make it stick.