Liitepartikkelien ketjut ja keskinäinen järjestys.

Liitepartikkelit voivat liittyä samaan sanaan ketjuksi: tuleekohan, sanopahan, menepäs. Tavallisissa ketjuissa -ko/-kö ja -pa/-pä edeltävät liitettä -han/-hän, ja ketjuissa -kos/-kös ja -pas/-päs liite -s tulee viimeiseksi. Järjestys ei silti ole kaikissa yhdistelmissä sama: esimerkiksi -kökin ~ -kinkö on aitoa vaihtelua. Keskeistä on tunnistaa tavalliset ketjut ja erottaa niiden rakenne sävyltään tai käyttöyhteydeltään poikkeavista yhdistelmistä.

1.Ketju muodostuu saman sanan loppuun

Liitepartikkeliketjussa samaan sanaan liittyy vähintään kaksi liitepartikkelia. Ne kirjoitetaan yhteen isäntäsanansa kanssa. Mahdolliset sijapäätteet, persoonapäätteet ja omistusliitteet ovat ennen liitepartikkeleita.

Muoto	Rakenne	Huomio
tuleekohan	tulee + ko + han	Persoonamuotoinen verbi on ketjun pohjana.
talossakohan	talo + ssa + ko + han	Sijapääte edeltää liitepartikkeleita.
menepäs	mene + pä + s	Käskymuotoon liittyy kaksi liitepartikkelia.
talossanikin	talo + ssa + ni + kin	Omistusliite ei ole liitepartikkeli: tässä on vain yksi liitepartikkeli.

Vertaa myös ilmauksia Tuleekohan hän? ja Tuleeko hänkin? Ensimmäisessä kaksi liitepartikkelia muodostaa ketjun. Jälkimmäisessä liitepartikkelit ovat eri sanoissa eivätkä muodosta yhtä ketjua.

2.Tavallisten ketjujen sisäinen järjestys

Seuraavat yhdistelmät ovat vakiintuneita. Taulukon järjestys luetaan isäntäsanasta ulospäin. Kun yhdistät kysymysliitteen tai liitteen -pa/-pä liitteeseen -han/-hän, käytä järjestystä -kohan/-köhän tai -pahan/-pähän. Ketjuissa -kos/-kös ja -pas/-päs liite -s seuraa toista liitettä. Liitteiden -kin ja -kaan/-kään paikkaa on tarkasteltava yhdistelmäkohtaisesti.

Järjestys	Ketju	Esimerkki	Tavallinen tehtävä tässä yhteydessä
-ko/-kö + -han/-hän	-kohan/-köhän	Tuleekohan bussi pian?	Pohtiva kysymys
-pa/-pä + -han/-hän	-pahan/-pähän	Onpahan ainakin yksi asia hoidettu.	Toteamuksen painotus, tässä tyytyminen saavutettuun tulokseen
-ko/-kö + -s	-kos/-kös	Onkos sinulla hetki aikaa?	Tuttavallinen kysymys
-pa/-pä + -s	-pas/-päs	Menepäs hetkeksi ulos.	Tuttavallinen tai ohjaileva kehotus
-ko/-kö + -kin	-kokin/-kökin	Sinäkökin lähdet mukaan?	Yllättyvä kysymys
-kin + -ko/-kö	-kinko/-kinkö	Sinäkinkö lähdet mukaan?	Esimerkiksi juuri kuullun tiedon varmistaminen
-kaan/-kään + -ko/-kö	-kaanko/-käänkö	Vieläkäänkö et ole valmis?	Kielteisen tilanteen jatkumisen ihmettely
-kin + -ko/-kö + -han/-hän	-kinkohan/-kinköhän	Vieläkinköhän hän asuu siellä?	Tilanteen jatkumista koskeva pohdinta; kolme liitepartikkelia

Ketjun sävy syntyy koko ilmauksesta ja tilanteesta. Esimerkiksi -pahan ei aina ilmaise tyytymistä, eikä -pas tee käskystä automaattisesti kohteliasta.

Myös lyhyet kysymyssanat ja muut tavalliset sanat voivat saada liitepartikkeleita. Sanan pituudesta ei voi päätellä liitteiden määrää:

Muoto	Rakenne	Esimerkki
mitäs	mitä + s	Mitäs sinulle kuuluu?
missäs	missä + s	Missäs avaimet ovat?
eiköhän	ei + kö + hän	Eiköhän tämä riitä.
onkohan	on + ko + han	Onkohan ovi lukossa?
joskohan	jos + ko + han	Joskohan lähtisimme kotiin?

Muodoissa mitäs ja missäs on kysymyspronominin muoto ja yksi liitepartikkeli, joten ne eivät ole liitepartikkeliketjuja. Muodoissa eiköhän, onkohan ja joskohan on kaksi liitepartikkelia. Kolmen liitteen yhdistelmä on esimerkiksi taulukon vieläkinköhän, mutta pitkiä ketjuja ei kannata rakentaa mekaanisesti.

3.Kysymysliite ja -kin voivat vaihtaa paikkaa

Liitepartikkelien -ko/-kö ja -kin keskinäinen järjestys voi vaihdella. Molemmat seuraavista muodoista ovat mahdollisia:

Muodossa sinäkökin kysymysliite edeltää liitettä -kin. Muodossa sinäkinkö järjestys on päinvastainen. Jälkimmäinen voi korostaa juuri kuullun tiedon hämmästynyttä varmistamista: siis sinäkin? Ensimmäinenkin voi kuitenkin ilmaista voimakasta hämmästystä.

Näiden muotojen merkitysero ei siis ole kaikissa tilanteissa ehdoton. Asiayhteys ja puheessa myös painotus vaikuttavat tulkintaan. Älä merkitse toista järjestystä virheeksi vain siksi, että toinen on sinulle tutumpi.

4.Vokaalisointu ja kirjoitusasu

Vokaalisointuiset liitepartikkelit mukautuvat isäntäsanaan. Myös ketjun jälkimmäisessä osassa säilyy sama vokaalisoinnun mukainen valinta.

• on + ko + han → onkohan
• ei + kö + hän → eiköhän
• sano + pa + han → sanopahan
• mene + pä + s → menepäs

Liitteillä -kin ja -s ei ole erillisiä taka- ja etuvokaalisia muotoja. Siksi esimerkiksi -s pysyy samana sekä muodossa sanopas että muodossa menepäs.

5.Ketju valitaan myös tekstilajin mukaan

Ketjut eivät kaikki kuulu samaan rekisteriin. -kohan/-köhän sopii tavalliseen puheeseen ja monenlaiseen kirjoitettuun pohdintaan. Ketjut -kos/-kös ja -pas/-päs ovat selvemmin keskustelunomaisia. Niiden luontevuus riippuu muun muassa puhujien suhteesta.

Liitepartikkelin poistaminen ei siis välttämättä muuta lauseen perussisältöä, mutta se voi muuttaa vuorovaikutuksen sävyä. Toisaalta muodollisessakaan tekstissä ketju ei ole automaattisesti virhe: esimerkiksi pohdiskelevassa esseessä olisikohan voi olla tarkoituksenmukainen.

Harvinainen tai murteellinen järjestys kannattaa arvioida erikseen. Pelkkä poikkeaminen tavallisesta ketjusta ei riitä osoittamaan ilmausta mahdottomaksi, mutta neutraalissa yleiskielessä on turvallisinta käyttää vakiintuneita yhdistelmiä.

6.Tarkistuslista ketjun rakentamiseen

1. Tunnista isäntäsana. Liittyvätkö partikkelit samaan sanaan vai eri sanoihin?
2. Erota taivutus ja liitepartikkelit. Esimerkiksi sijapääte ja omistusliite tulevat ennen liitepartikkeleita.
3. Tarkista yhdistelmän järjestys. Tavallisia ketjuja ovat -kohan, -pahan, -kos ja -pas vokaalisointuvariantteineen.
4. Salli todellinen vaihtelu. Sekä sinäkökin että sinäkinkö ovat mahdollisia.
5. Tarkista vokaalisointu, yhteen kirjoittaminen ja sävy. Rakenteellisesti mahdollinen ketju ei sovi yhtä hyvin kaikkiin tilanteisiin.