Nominaalistukset ja määriteketjut asiatyylissä
Nominaalistusten ja määriteketjujen käyttö asiatyylissä: tekijän ja kohteen ilmaiseminen, tulkinnan täsmentäminen sekä tiiviin tekstin selkeyttäminen.
Nominaalistukset ja määriteketjut tiivistävät asiatyylistä tekstiä: niiden avulla toimintaa voidaan käsitellä käsitteenä ja liittää siihen täsmennyksiä. Tiiviys palvelee lukijaa kuitenkin vain, jos tekijä, kohde ja määritteiden suhteet pysyvät selvinä.
Toiminnasta käsiteltäväksi asiaksi
Nominaalistuksessa toimintaa, tapahtumaa tai ominaisuutta ilmaistaan substantiivilla. Asiatyylissä tavallisia ovat -minen-johdokset sekä esimerkiksi sanat arviointi, päätös ja kasvu. Tässä tarkastellaan erityisesti toimintaa ilmaisevia nominaalistuksia.
Tutkijat arvioivat menetelmää. Tämä vie aikaa.
Menetelmän arviointi vie aikaa.
Nominaalistus nostaa arvioinnin lauseen puheenaiheeksi. Samalla tekijä jää ilmaisematta. Ratkaisu toimii, jos tutkijat tunnetaan asiayhteydestä tai tekijällä ei ole tässä merkitystä.
Nominaalistus on hyödyllinen, kun
- toiminta nimetään otsikossa: Aineiston kerääminen;
- aiemmin kuvattuun tapahtumaan viitataan tiiviisti: Tämä muutos nopeutti käsittelyä;
- toimintaa luokitellaan tai arvioidaan: Hakemusten käsittely on luottamuksellista.
Nominaalistus ei itsessään tee tekstistä täsmällistä tai viralliseen käyttöön sopivaa. Olennaista on, mitä tietoa sillä korostetaan ja mitä jätetään taustalle.
Tekijä, kohde ja muut täydennykset
Kun verbi korvataan substantiivilla, myös sen ympärillä olevien sanojen muodot voivat muuttua. Erityisesti kohde ilmaistaan usein genetiivillä. Muita täydennyksiä ei kuitenkaan muuteta automaattisesti genetiiviin.
| Verbilause | Nominaalistus | Rakenteessa huomattavaa |
|---|---|---|
| Kaupunki kasvaa. | kaupungin kasvu | Genetiivi ilmaisee sen, mikä kasvaa. |
| Työryhmä arvioi hakemuksia. | hakemusten arviointi | Genetiivi ilmaisee arvioinnin kohteen; tekijä puuttuu. |
| Lautakunta arvioi hakemuksia. | lautakunnan tekemä hakemusten arviointi | Tekijä ja kohde erotetaan toisistaan. |
| Asukkaat osallistuvat valmisteluun. | asukkaiden osallistuminen valmisteluun | Illatiivitäydennys säilyy. |
| Kansalaiset luottavat viranomaisiin. | kansalaisten luottamus viranomaisiin | Myös substantiivin täydennys on tässä illatiivissa. |
Genetiivin tehtävä ratkeaa sanan merkityksen ja asiayhteyden perusteella. Muoto yksin ei kerro, onko kyse tekijästä vai kohteesta.
Johtajan arviointi voi tarkoittaa johtajan tekemää arviointia tai arviointia, jonka kohteena johtaja on.
Tarkenna tarvittaessa:
- johtajan tekemä arviointi: johtaja arvioi;
- johtajan toiminnan arviointi: arvioinnin kohteena on johtajan toiminta.
Jälkimmäinen täsmennys sopii vain, jos juuri toimintaa arvioidaan. Epäselvyyttä ei pidä poistaa muuttamalla tarkoitettua sisältöä.
Johdokset eivät myöskään ole aina keskenään vaihdettavia. Päättäminen nimeää toimintaa, kun taas päätös voi nimetä sen tuloksen. Valitse sana tarkoitetun merkityksen, älä vain lyhyyden perusteella.
Määriteketjun sisäinen rakenne
Määriteketjussa samaan substantiivilausekkeeseen kertyy useita määritteitä, joilla voi puolestaan olla omia määritteitään. Genetiiviketjun tulkintaa auttaa eteneminen pääsanasta kohti vasenta reunaa.
Kunnan palvelujen laadun arvioinnin kehittäminen jatkuu.
- Mitä jatkuu? Kehittäminen.
- Mitä kehitetään? Arviointia.
- Mitä arvioidaan? Laatua.
- Minkä laatua? Palvelujen.
- Minkä palvelujen? Kunnan palvelujen.
Rakenne on kieliopillinen, mutta lukijan on pidettävä mielessään monta sisäkkäistä suhdetta. Sen voi jakaa esimerkiksi näin:
Kunnan palvelujen laatua arvioidaan. Tämän arvioinnin kehittäminen jatkuu.
Määritteen sijamuoto auttaa tunnistamaan, mihin sanaan se liittyy:
| Ilmaus | Mitä uusi määrittää? |
|---|---|
| uusi palvelujen arviointi | Arviointi on uusi. |
| uusien palvelujen arviointi | Palvelut ovat uusia. |
Pelkkä sanajärjestys ei siis ratkaise kaikkia suhteita. Tarkista sekä muoto että merkitys.
Partisiippimäärite osana ketjua
Partisiippimäärite voi sisältää omia täydennyksiä ja ajan tai paikan ilmauksia. Kun tällainen määrite yhdistetään nominaalistuksiin, yhteen lausekkeeseen voi pakkautua useita tapahtumia.
Viime vuonna hyväksytyn suunnitelman toteuttamisen seuranta alkaa syksyllä.
Rakenteessa on kolme tapahtumaa:
- suunnitelma hyväksyttiin viime vuonna;
- suunnitelmaa toteutetaan;
- toteuttamista seurataan syksystä alkaen.
Pääsana on seuranta. Ilmaus viime vuonna kuuluu hyväksymiseen, ei seurantaan. Määrite hyväksytyn puolestaan liittyy sanaan suunnitelman.
Jos suunnitelma esitellään lukijalle vasta tässä, tietoa voi jakaa:
Suunnitelma hyväksyttiin viime vuonna. Sen toteuttamisen seuranta alkaa syksyllä.
Pidä vakiintunut ja tekstissä jo tuttu nimitys koossa. Jaa rakenne, jos samaan ilmaukseen kertyy useita uusia tietoja tai lukijan on palattava taaksepäin selvittääkseen niiden suhteet.
Tiivistämisen merkitysriskit
Nominaalistus ei ilmaise aikamuotoa tai modusta samalla tavalla kuin persoonamuotoinen verbi. Siksi tiivistäminen voi häivyttää sen, onko tapahtuma toteutunut, suunniteltu vai vain mahdollinen.
Vertaa ilmauksia:
- Työryhmä ehdotti, että palvelu suljettaisiin.
- Työryhmä ehdotti palvelun sulkemista.
Molemmissa sulkeminen on ehdotuksen sisältö, ei toteutuneeksi väitetty tapahtuma. Verbi ehdotti säilyttää tämän suhteen myös nominaalistuksen yhteydessä.
Sen sijaan palvelun sulkeminen aiheutti vastustusta esittää sulkemisen vastustuksen syynä, mutta ei yksin täsmennä, vastustettiinko suunnitelmaa vai jo toteutunutta sulkemista. Jos kyse on suunnitelmasta, kirjoita esimerkiksi suunnitelma palvelun sulkemisesta aiheutti vastustusta.
Myös yleismerkityksinen verbi ja nominaalistus voivat tehdä ilmaisusta tarpeettoman raskaan:
| Raskas ilmaus | Usein suoraviivaisempi ilmaus |
|---|---|
| Yksikkö suorittaa hakemusten käsittelyn. | Yksikkö käsittelee hakemukset. |
| Työryhmä toteuttaa ohjeiden päivittämisen. | Työryhmä päivittää ohjeet. |
Ilmaukset eivät ole kaikissa yhteyksissä täysin samanarvoisia. Esimerkiksi toteuttaa voi korostaa sovitun tehtävän toimeenpanoa. Muuta rakennetta vasta, kun olet tarkistanut, ettei olennainen painotus katoa.
Tarkistuslista asiatyyliseen tekstiin
- Tunnista pääasia. Onko tarkoitus nimetä toiminta vai kertoa, kuka tekee mitä?
- Tarkista osallistujat. Erottuvatko tekijä ja kohde? Saako tekijän jättää tässä taustalle?
- Selvitä määritteiden suhteet. Mihin sanaan kukin genetiivi, adjektiivi tai partisiippi liittyy?
- Säilytä tapahtuman asema. Käykö ilmi, onko kyse toteutuneesta tapahtumasta, ehdotuksesta vai mahdollisuudesta?
- Kevennä tarkoituksenmukaisesti. Säilytä hyödyllinen käsite, mutta pura ketju, jonka tulkinta vaatii tarpeetonta työtä.
Hyvä asiatyyli ei vältä kaikkia nominaalistuksia. Se käyttää niitä käsitteiden nimeämiseen ja tiedon jäsentämiseen niin, että lukija ymmärtää suhteet vaivatta.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress and come back whenever you like.
Was this lesson helpful?
Last updated October 12, 2026