Potentiaali uutiskielessä ja epävarmuuden asteet.

1.Potentiaali uutisen tulkinnan ohjaajana

Uutiskielen potentiaali esittää tiedon todennäköisenä mutta ei varmana: Neuvottelut jatkunevat huomenna. Muodon tulkintaan vaikuttavat asiayhteys, tiedon lähde ja muut epävarmuuden ilmaukset. Olennaista on erottaa toisistaan tapahtumaa koskeva arvio, lähteen väite ja vahvistettu tieto.

Potentiaali ilmaisee tässä episteemistä modaalisuutta: kirjoittaja arvioi, kuinka todennäköisesti väite pitää paikkansa. Se ei itsessään kerro, mihin arvio perustuu.

Potentiaali kuuluu etenkin kirjoitettuun asiatyyliin, mutta nykyuutisissa se on melko harvinainen. Tavallisia käyttötapauksia ovat lienee ja passiivimuodot, kuten hyväksyttäneen ja tehtäneen. Myös jatkunevat ja vähentynee ovat yleiskielen mukaisia, mutta niiden runsas käyttö voi tehdä uutistekstistä tarpeettoman kirjallista. Usein sanallinen ilmaus kertoo arvion luonteesta tarkemmin.

2.Epävarmuuden aste ei ole prosenttiluku

Potentiaalin perusmerkitys on todennäköisyys, ei pelkkä mahdollisuus. Eri ilmausten välille ei kuitenkaan voi rakentaa kaikissa tilanteissa pätevää varmuusasteikkoa.

Ilmaus	Tavallinen tulkinta uutisessa
Esitys hyväksytään huomenna.	Asia esitetään ilman erillistä epävarmuusvarausta.
Esitys hyväksytään lähes varmasti huomenna.	Arvio on hyvin vahva, mutta ei täysin varma.
Esitys hyväksyttäneen huomenna.	Hyväksymistä pidetään todennäköisenä.
Esitys hyväksytään todennäköisesti huomenna.	Todennäköisyys ilmaistaan sanallisesti.
Esitys hyväksytään ehkä huomenna.	Hyväksyminen esitetään mahdollisena; arvio jää avoimemmaksi.
Esitys saatetaan hyväksyä huomenna.	Hyväksyminen esitetään mahdollisena, ei potentiaalin tavoin todennäköisenä.
Esitys voi mennä läpi huomenna.	Läpimeno on mahdollista; asiayhteys ratkaisee, arvioidaanko toteutumista vai esimerkiksi edellytyksiä.
Esitys taitaa mennä läpi huomenna.	Puhuja pitää läpimenoa todennäköisenä. Ilmaus on keskustelunomainen ja sopii uutisessa luontevammin sitaattiin kuin neutraaliin selostukseen.
Esitys hyväksytään ilmeisesti huomenna.	Käytettävissä olevat tiedot tai merkit viittaavat hyväksymiseen.
Esitys hyväksytään oletettavasti huomenna.	Hyväksyminen esitetään odotuksen tai oletuksen mukaisena.
Esitys hyväksytään mahdollisesti huomenna.	Hyväksyminen on yksi mahdollisuus; sitä ei välttämättä pidetä todennäköisenä.
Esitys hyväksytään tiettävästi huomenna.	Väite rajataan siihen, mitä käytettävissä olevien tietojen perusteella tiedetään.
Esitys hyväksytään kuulemma huomenna.	Tieto esitetään muilta kuultuna. Ilmaus ei yksin kerro, kuinka todennäköisenä kirjoittaja pitää sitä.

Hyväksyttäneen ja hyväksytään todennäköisesti ovat merkitykseltään lähellä toisiaan. Potentiaali on tiivis ja usein sävyltään kirjallisempi. Sanallinen ilmaus voi olla lukijalle helpompi hahmottaa.

Ilmeisesti ja oletettavasti voivat olla lähellä potentiaalin todennäköisyysmerkitystä, mutta ne tuovat esiin myös arvion perustaa: havaittavia merkkejä tai oletuksia. Tiettävästi ja kuulemma taas kuvaavat tiedon saatavuutta tai alkuperää, joten ne eivät muodosta potentiaalin kanssa yhtä varmuusasteikkoa. Kumpikaan ei nimeä lähdettä. Kuulemma on sävyltään keskustelunomainen; neutraalissa uutistekstissä täsmällinen lähdemaininta on yleensä selkeämpi.

3.Kenen arviosta on kyse?

Potentiaali ei ole tiedon lähteen merkki. Lähde on tarvittaessa nimettävä erikseen. Ilman lähdemainintaa arvio voidaan tulkita kirjoittajan tai toimituksen arvioksi, ellei asiayhteys osoita muuta.

Kun erottelu on tärkeä, kirjoita arvioijan rooli näkyviin:

• Tutkimuslaitos pitää kulutuksen vähenemistä todennäköisenä. Todennäköisyysarvio kuuluu lähteelle.
• Näiden lukujen perusteella arvioimme, että kulutus vähenee todennäköisesti. Arvio kuuluu tekstin kirjoittajille.
• Tutkimuslaitos ennustaa kulutuksen vähenevän. Ennusteen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa. Ennuste ja sitä koskeva varaus erotetaan toisistaan.

4.Mihin epävarmuus kohdistuu?

Potentiaali vaikuttaa tavallisesti koko lauseen väitteeseen. Jos vain yksi yksityiskohta on epävarma, erota se varmasta tiedosta.

Katkelman ensimmäinen lause kertoo tehdystä päätöksestä, toinen välittää puheenjohtajan väitteen. Kolmannessa toimitus esittää haastattelutietoihin perustuvan arvion: ilmoitettu kannatus on eri asia kuin tulevan äänestyksen tulos. Viimeinen lause erottaa ajankohdan avoimuuden hyväksymisen todennäköisyydestä.

Myös kiellon vaikutusala on tärkeä:

Rakenne	Merkitys
Tieto ei liene oikea.	Tieto on todennäköisesti väärä.
Tieto ei välttämättä ole oikea.	Tieto voi olla oikea tai väärä; oikeellisuutta ei voi pitää varmana.
Ei ole todennäköistä, että tieto on oikea.	Tiedon oikeellisuutta ei pidetä todennäköisenä.

Ensimmäinen ja kolmas ilmaus voivat johtaa samansuuntaiseen päätelmään, mutta niiden rakenne ja painotus eroavat. Muodossa ei liene oikea kielteinen väite esitetään todennäköisenä. Ilmauksessa ei ole todennäköistä kielletään myönteisen väitteen todennäköisyys.

5.Tiiviys, sävy ja päällekkäiset varaukset

Potentiaalin preesens voi viitata nykyhetkeen tai tulevaan. Ajanilmaus ja asiayhteys ratkaisevat tulkinnan: Syy lienee tekninen vika koskee nykyistä arviota, Vika korjattaneen huomenna tulevaa tapahtumaa. Passiivimuoto jättää tekijän taka-alalle mutta säilyttää todennäköisyysmerkityksen.

Potentiaalin perfekti kohdistaa arvion aiempaan tapahtumaan. Vertaa: Syy lienee tekninen vika arvioi, mikä syy on; Palo lienee syttynyt yöllä arvioi aiempaa syttymistä ja sen ajankohtaa. Jälkimmäisessä lienee syttynyt muodostuu olla-verbin potentiaalista ja pääverbin aktiivin perfektipartisiipista. Myös Tulipalo lienee saanut alkunsa sähkövian vuoksi esittää mennyttä tapahtumaa koskevan arvion, ei vahvistettua tietoa palon syystä.

Potentiaalin rinnalla voi esiintyä muitakin modaalisia ilmauksia. Yhdistelmä ei ole automaattisesti kieliopillisesti väärä, mutta useat varaukset voivat tehdä uutislauseesta raskaan tai epäselvän.

Arvioi myös sävyä. Ministeri lienee tietoinen ongelmasta voi asiayhteydestä riippuen olla neutraali päätelmä tai vihjaileva huomautus: ministerin ainakin odottaisi tietävän asiasta. Potentiaali ei siis aina tee väitteestä pelkästään varovaisempaa, vaan se voi välittää kirjoittajan asennetta.

6.Uutislauseen tarkistuslista

1. Erota tieto ja arvio. Esitätkö vahvistetun asian vai todennäköisen tapahtuman?
2. Nimeä arvioija. Onko päätelmä lähteen vai kirjoittajan?
3. Rajaa epävarmuus. Koskeeko se koko tapahtumaa, ajankohtaa vai muuta yksityiskohtaa?
4. Tarkista varauksen vahvuus. Pelkkä mahdollisuus ja todennäköisyys eivät ole sama asia.
5. Lue lause sävyn kannalta. Poista tarpeeton toisto ja vältä tahatonta vihjailua.

Potentiaali ilmaisee todennäköisyyttä, ei tiedon lähdettä. Täsmällisessä uutiskielessä lukija ymmärtää sekä arvion sisällön että sen, kuka arvion tekee.