Potentiaalin muodostaminen ja käyttö
Opi muodostamaan potentiaalin myönteiset ja kielteiset muodot, käyttämään lienee-muotoa ja ilmaisemaan todennäköisyyttä suomen yleiskielessä.
Potentiaalilla ilmaiset, että pidät jotakin todennäköisenä mutta et täysin varmana: Hän tullee huomenna tarkoittaa suunnilleen samaa kuin Hän tulee luultavasti huomenna. Opit muodostamaan myönteisiä ja kielteisiä muotoja sekä käyttämään olla-verbin potentiaalia lienee.
Todennäköinen mutta ei varma
Potentiaali on tapaluokka, jolla puhuja esittää arvion. Se ei ilmaise lupaa tai taitoa eikä takaa, että asia tapahtuu.
- Kokous alkanee kello yhdeksän. = Kokous alkaa luultavasti kello yhdeksän.
- Sinä tietänet vastauksen. = Sinä varmaankin tiedät vastauksen.
- Avain lienee laukussa. = Avain on luultavasti laukussa.
Potentiaali on tavallisempi kirjoitetussa yleiskielessä kuin arkisessa puheessa. Puheessa käytetään usein indikatiivia ja sanoja ehkä, varmaan tai luultavasti. Niiden merkitykset eivät ole täysin samoja, mutta niillä voi ilmaista samantapaisen arvion.
Potentiaalin preesens voi viitata nykyhetkeen tai tulevaan aikaan. Ajan ilmaisee usein asiayhteys: nyt, huomenna, ensi viikolla.
Tunnus ja vartalon vaihtelu
Potentiaalin tavallinen tunnus on -ne-. Sen jälkeen tulee persoonapääte. Muotoa ei kuitenkaan voi aina muodostaa lisäämällä tunnusta preesensin vartaloon: esimerkiksi tulen → tullen, ei tulenen.
Taulukossa näkyvät tärkeimmät muodostustavat. Viimeisessä sarakkeessa on yksikön kolmas persoona.
| Perusmuoto | Muodostamisen malli | Hän-muoto |
|---|---|---|
| sanoa | sano- + ne- | sanonee |
| lukea | luke- + ne- | lukenee |
| ottaa | otta- + ne- | ottanee |
| saada | saa- + ne- | saanee |
| voida | voi- + ne- | voinee |
| tulla | tul- + le- | tullee |
| mennä | men- + ne- | mennee |
| purra | pur- + re- | purree |
| nousta | nous- + se- | noussee |
| tarvita | tarvinne- | tarvinnee |
| valita | valinne- | valinnee |
| haluta | halunne- | halunnee |
| lämmetä | lämmenne- | lämmennee |
Konsonanttivartalon l, r ja s muuttavat tunnuksen n:n kaltaisekseen: tul- + ne- → tulle-, pur- + ne- → purre-, nous- + ne- → nousse-. Näin tunnuksen asuina esiintyvät myös -le-, -re- ja -se-.
Muodoissa tarvinnee, valinnee, halunnee ja lämmennee konsonanttivartalon t ja tunnuksen n muodostavat yhdistelmän nn. Hyödyllisiä muotoja ovat myös tehnee ja nähnee: tehdä → tehnee, nähdä → nähnee.
Verbeissä kuten lukea ja ottaa potentiaalissa on vahva aste: lukenen, ottanen. Älä käytä minä-muodon luen tai otan heikkoa vartaloa sellaisenaan.
Persoonat ja olla-verbin erikoismuoto
Persoonapäätteet ovat tutut -n, -t, -mme, -tte, -vat/-vät. Yksikön kolmannessa persoonassa viimeinen e pitenee: sanone- → sanonee.
Olla-verbin potentiaalivartalo on poikkeuksellinen liene-.
| Persoona | Sanoa | Tulla | Olla |
|---|---|---|---|
| minä | sanonen | tullen | lienen |
| sinä | sanonet | tullet | lienet |
| hän | sanonee | tullee | lienee |
| me | sanonemme | tullemme | lienemme |
| te | sanonette | tullette | lienette |
| he | sanonevat | tullevat | lienevät |
- Lienen oikeassa. = Olen luultavasti oikeassa.
- Te lienette uudet naapurimme. = Olette varmaankin uudet naapurimme.
- Vieraat lienevät jo asemalla. = Vieraat ovat luultavasti jo asemalla.
Lienee on jo olla-verbin muoto. Älä lisää sen jälkeen toista olla-verbiä.
✓ Hän lienee kotona.
✗ Hän lienee olla kotona.
Muista myös persoonataivutus: minä lienen, mutta he lienevät.
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Kielto ja kysymys
Kielteisessä potentiaalissa kieltoverbi taipuu persoonissa. Pääverbistä käytetään samaa päätteetöntä muotoa kaikissa persoonissa: sanone, tulle, liene.
| Persoona | Kielteinen muoto |
|---|---|
| minä | en tulle |
| sinä | et tulle |
| hän | ei tulle |
| me | emme tulle |
| te | ette tulle |
| he | eivät tulle |
Hän ei tulle tänään tarkoittaa, että hän ei luultavasti tule tänään. Myös kielto on siis arvio, ei varma tieto.
Kyllä–ei-kysymyksessä verbimuotoon lisätään -ko/-kö. Kielteisessä kysymyksessä liite tulee kieltoverbiin.
- Lieneekö kauppa vielä auki? — Puhuja pohtii, onko kauppa vielä auki.
- Tulleeko bussi pian? — Puhuja pohtii bussin saapumista.
- Eikö hän liene jo kotona? — Puhuja arvelee hänen olevan jo kotona ja hakee vahvistusta.
Potentiaalikysymys ilmaisee usein pohdintaa. Se ei ole yhtä neutraali tiedonpyyntö kuin Onko kauppa auki? Arkisessa tilanteessa tavallinen indikatiivikysymys on yleensä luontevampi.
Passiivin tavallisia muotoja
Potentiaalia käytetään myös passiivissa, kun tekijää ei nimetä. Passiivin potentiaalin lopussa on -neen. Se ei taivu persoonissa.
| Tavallinen passiivi | Potentiaali | Kielteinen potentiaali |
|---|---|---|
| sanotaan | sanottaneen | ei sanottane |
| tehdään | tehtäneen | ei tehtäne |
| päätetään | päätettäneen | ei päätettäne |
Asiasta päätettäneen huomenna. = Asiasta päätetään luultavasti huomenna.
Päätöstä ei tehtäne vielä tänään. = Päätöstä ei luultavasti tehdä vielä tänään.
Huomaa ero: hän tehnee nimeää tekijän, mutta tehtäneen ei nimeä tekijää.
Muista nämä erot
Potentiaali ja konditionaali eivät tarkoita samaa:
- Hän tullee huomenna. → Hänen tulemistaan pidetään todennäköisenä.
- Hän tulisi, jos ehtisi. → Tuleminen riippuu ehdosta.
Kun käytät potentiaalia, tarkista seuraavat asiat:
- Merkitys: esitätkö arvion siitä, mikä todennäköisesti on totta tai tapahtuu?
- Vartalo: tarvitsetko muodon kuten sanone-, tulle- vai liene-?
- Persoona: esimerkiksi lienen, lienee tai lienevät.
- Kielto: taivuta kieltoverbiä, älä pääverbiä: en liene, eivät liene.
- Tilanne: arkisessa puheessa esimerkiksi on luultavasti on usein luontevampi kuin lienee.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Last updated October 12, 2026