Puhekielen äännemuutokset ja lyhentyneet muodot.

1.Tutusta sanasta lyhyeksi muodoksi

Puheessa tuttu sana voi kuulostaa erilaiselta kuin kirjoitettuna: menen → meen, vaikea → vaikee. Opit tunnistamaan tavallisia äännemuutoksia ja lyhentymiä sekä valitsemaan tilanteeseen sopivan muodon.

Puhekielen muodot eivät ole vain nopean puheen tulosta. Monet niistä ovat tavallisia myös rauhallisessa keskustelussa.

2.Konsonantti jää pois: menen → meen

Joissakin tavallisissa verbeissä sanan sisältä jää pois konsonantti. Muodossa menen → meen sen ympärillä olevat samanlaiset vokaalit muodostavat pitkän vokaalin. Muodossa tulen → tuun l jää pois ja vokaaliyhtymä ue muuttuu pitkäksi uu-vokaaliksi. Myös muodossa olen → oon konsonantti jää pois ja vokaalit muuttuvat samanlaisiksi.

Yleiskieli	Tavallinen puhekielen muoto	Muutos
menen	meen	n jää pois
menet	meet	n jää pois
menee	menee	muoto säilyy
tulen	tuun	l jää pois ja ue → uu
tulet	tuut	l jää pois ja ue → uu
tulee	tulee	muoto säilyy
olen	oon	l jää pois ja oe → oo
olet	oot	l jää pois ja oe → oo

Pitkä vokaali kuuluu ääntämyksessä ja kirjoitetaan kahdella kirjaimella: meen, ei men.

2.1Pronominit ja kysymykset puhekielessä

Arkikeskustelussa kuulet usein myös lyhyitä pronomineja. Ihmisestä käytetään puhekielessä usein pronominia se, kun yleiskielessä käytetään pronominia hän.

Yleiskieli	Tavallinen puhekielen muoto
minä	mä
sinä	sä
minun	mun
sinun	sun
tämä	tää
hän	se

Muodot mun ja sun ovat genetiivejä: mun kirja = minun kirjani ja sun kirja = sinun kirjasi. Puhekielessä omistusliite jää yleensä pois: esimerkiksi minun kirjani → mun kirja.

Kysymys Tuletko sinä mukaan? voi olla puhekielessä Tuutko sä mukaan?, Tuuks sä mukaan? tai Tuut sä mukaan? Muodossa tuuks verbin loppu ja kysymysliite lyhentyvät. Viimeisessä vaihtoehdossa kysymysliite puuttuu: verbi tulee ennen pronominia sä, ja asiayhteys sekä äänen sävy auttavat tunnistamaan kysymyksen.

Myös onks, ooks ja meeks ovat tavallisia kysymysmuotoja:

Yleiskieli	Puhekieli
Onko tämä sinun?	Onks tää sun?
Oletko sinä valmis?	Ooks sä valmis?
Menetkö sinä kotiin?	Meeks sä kotiin?

3.Vokaalit muuttuvat samanlaisiksi

Monissa puhekielen muodoissa kaksi erilaista vokaalia muuttuu pitkäksi vokaaliksi. Muutos on tavallinen esimerkiksi seuraavissa sanoissa.

Vokaalit	Yleiskieli	Puhekieli
ea → ee	vaikea	vaikee
eä → ee	tärkeä	tärkee
oa → oo	maitoa	maitoo
öä → öö	tyttöä	tyttöö
ua → uu	koulua	kouluu
yä → yy	hyllyä	hyllyy
ia → ii	kahvia	kahvii

Taivutusmuodon tehtävä säilyy, vaikka sen ääntämys muuttuu. Esimerkiksi maitoa ja maitoo ovat saman sanan partitiivimuotoja.

Muutos ei ole kaikilla puhujilla yhtä yleinen. Sama puhuja voi myös käyttää välillä lyhyempää ja välillä yleiskielistä muotoa.

4.Sanan lopusta jää äänteitä pois

Myös sanan loppu voi lyhentyä. Seuraavat lyhentymät ovat tavallisia, mutta niiden käyttö vaihtelee.

Yleiskieli	Puhekielen muoto	Esimerkki
ollut	ollu	Oon ollu kotona.
mennyt	menny	Bussi on jo menny.
nähnyt	nähny	En nähny sitä.
mutta	mut	Haluaisin tulla, mut en ehdi.
että	et	Tiedän, et sä osaat.
kun	ku	Soita, ku pääset kotiin.
minäkin	mäki	Mäki tuun mukaan.

Muodoissa ollu, menny ja nähny lopun t jää pois. Tämä ei tarkoita, että t katoaisi kaikkien sanojen lopusta: esimerkiksi tuut ja meet säilyttävät sen.

Myös liite -kin voi lyhentyä muotoon -ki: minäkin → mäkin → mäki. Liitteen merkitys säilyy: mäki tarkoittaa tässä samaa kuin minä myös.

4.1Muita tavallisia puhekielen muotoja

Seuraavat muodot kuuluvat arkiseen puheeseen ja epämuodollisiin viesteihin. Virallisessa tekstissä käytetään taulukon yleiskielisiä vastineita.

Yleiskieli	Puhekieli	Esimerkki puhekielessä
me menemme	me mennään	Me mennään kotiin.
me tulemme	me tullaan	Me tullaan huomenna.
me emme mene	me ei mennä	Me ei mennä tänään.
yksi	yks	Vielä yks kysymys.
kaksi	kaks	Ostan kaks lippua.
kanssa	kaa	Tuut sä mun kaa?
en tiedä	en tiiä	En mä tiiä.
olisi	ois	Se ois kiva.
niin kuin	niinku	Tee niinku mä teen.

Muodossa tiedä → tiiä d jää pois ja ie muuttuu pitkäksi ii-vokaaliksi. Lause En mä tiiä tarkoittaa En minä tiedä. Tämä on yksi tavallinen puhekielen vastine; d:n ääntämys vaihtelee alueittain. Muodossa olisi → ois jäävät pois l ja lopun i. Se ilmaisee samaa ehtoa tai mahdollisuutta kuin olisi: Se ois kiva.

Rakenteessa me mennään käytetään passiivimuotoa monikon 1. persoonan muodon menemme tilalla. Tämä on hyvin tavallista puhekielessä. Kyse on verbimuodon vaihtumisesta, ei pelkästä äänteiden katoamisesta. Kieltomuoto on me ei mennä, jonka yleiskielinen vastine on emme mene. Kieltoverbi on tässä ei, ja pääverbistä käytetään muotoa mennä: Me ei mennä tänään. → Emme mene tänään.

Muodot yks ja kaks vastaavat perusmuotoja yksi ja kaksi. Muita taivutusmuotoja ei muodosteta vain lisäämällä päätettä näihin lyhyisiin muotoihin. Ilmaus mun kaa tarkoittaa minun kanssani: esimerkiksi Tuut sä mun kaa? → Tuletko sinä minun kanssani?

5.Tunnista muoto asiayhteydestä

Verbi ja muu lause auttavat tunnistamaan puhekielisen muodon tehtävän. Esimerkiksi lauseessa Käyn kouluu muoto kouluu vastaa partitiivia koulua. Kun kerrotaan, minne mennään, käytetään illatiivia: mä meen kouluun.

Ensimmäinen lause kertoo koulunkäynnistä. Toinen kertoo siitä, minne puhuja menee. Verbi ja muu lause auttavat tunnistamaan merkityksen.

Puhekielistä kirjoitusasua näkee esimerkiksi viesteissä ja keskustelua kuvaavissa teksteissä. Sillä ei ole yhtä yhteistä oikeinkirjoitusnormia. Virallisessa tekstissä käytetään yleensä yleiskielisiä muotoja: menen, vaikea, ollut.

6.Muistilista kuunteluun ja käyttöön

• Sanan sisältä puuttuu konsonantti: menen → meen; tulen → tuun sisältää myös vokaalien samankaltaistumisen.
• Vokaalit muuttuvat samanlaisiksi: vaikea → vaikee, maitoa → maitoo.
• Sanan loppu lyhenee: ollut → ollu, mutta → mut.
• Asiayhteys auttaa: käyn kouluu → käyn koulua; meen kouluun → menen kouluun.
• Tilanne ohjaa valintaa: tunnista puhekielen muodot, mutta käytä virallisessa tekstissä yleiskieltä.

Sinun ei tarvitse lyhentää jokaista sanaa. Aloita muodoista, joita kuulet usein omissa keskusteluissasi.