Referatiivirakenteen aikasuhteet ja passiivi
Opi ilmaisemaan referatiivirakenteella samanaikaista ja aiempaa tekemistä sekä käyttämään passiivin muotoja käsiteltävän ja käsitellyn eri aikayhteyksissä.
Referatiivirakenteen aika määräytyy suhteessa päälauseen tekemiseen: tekevän ja tehneen eivät tarkoita samaa aikaa. Tässä tarkennetaan näitä aikasuhteita ja opetellaan passiiviset muodot tehtävän ja tehdyn, joilla tekijä voidaan jättää mainitsematta.
Aika on suhteellinen
Referatiivirakenne voi korvata esimerkiksi tietämistä, arvelemista tai kertomista ilmaisevan verbin että-lauseen. Muoto valitaan sen perusteella, milloin rakenteen kuvaama tilanne tapahtuu suhteessa päälauseen tilanteeseen.
Referatiivirakenne on tavallinen verbien sanoa, kertoa, väittää, uskoa, luulla, tietää, muistaa, nähdä, kuulla ja huomata kanssa. Kun pyytää, vaatia tai ehdottaa ilmaisee toivottua toimintaa, sen sisältöä ei ilmaista referatiivirakenteella. Käytä esimerkiksi että-lausetta: Vaadin, että asia käsitellään tänään.
- VA-muoto ilmaisee tavallisesti samanaikaista tilannetta. Se voi viitata myös myöhempään tapahtumaan.
- NUT-muoto ilmaisee aiempaa tilannetta.
- Päälauseen verbi voi olla nykyajassa tai menneessä ajassa. Tämä ei yksin ratkaise referatiivirakenteen muotoa.
Tiedän Liisan asuvan Turussa.
→ Tiedän, että Liisa asuu Turussa.
Tiesin Liisan asuvan Turussa.
→ Tiesin, että Liisa asui Turussa.
Molemmissa asuminen on samanaikaista tietämisen kanssa. Muoto asuvan ei siis aina tarkoita nykyhetkeä.
Samanaikainen ja myöhempi tapahtuma
Aktiivin VA-partisiipin genetiivi, esimerkiksi tekevän, kuvaa samanaikaista tai asiayhteyden perusteella myöhempää tapahtumaa. Tulevaan aikaan viitataan usein ajanilmauksella.
| Aikasuhde | Referatiivirakenne | Vastaava että-lause |
|---|---|---|
| Samanaikainen | Näen Annan odottavan pysäkillä. | Näen, että Anna odottaa pysäkillä. |
| Samanaikainen menneessä ajassa | Näin Annan odottavan pysäkillä. | Näin, että Anna odotti pysäkillä. |
| Myöhempi | Uskon Annan saapuvan huomenna. | Uskon, että Anna saapuu huomenna. |
| Myöhempi menneestä hetkestä katsottuna | Anna kertoi lähtevänsä seuraavana päivänä. | Anna kertoi, että hän lähtee seuraavana päivänä. |
Viimeisessä esimerkissä lähtö tapahtuu kertomisen jälkeen. Muoto lähtevänsä ei yksin ilmaise tätä: myös ajanilmaus ja asiayhteys ohjaavat tulkintaa.
Aiempi tapahtuma
Kun tapahtuma on aiempi kuin päälauseen tilanne, käytetään aktiivin NUT-partisiipin genetiiviä: tehneen, lähteneen, saapuneen.
Genetiivi muodostetaan partisiipin taivutusvartalosta lisäämällä pääte -n. NUT-partisiipin loppu muuttuu esimerkiksi näin: -nut/-nyt → -nee-, -lut/-lyt → -lee- ja -sut/-syt → -see-.
| Verbi ja verbityyppi | NUT-partisiippi | Genetiivi |
|---|---|---|
| sanoa (1) | sanonut | sanoneen |
| tehdä (2) | tehnyt | tehneen |
| tulla (3) | tullut | tulleen |
| nähdä (2) | nähnyt | nähneen |
| pestä (3) | pessyt | pesseen |
| haluta (4) | halunnut | halunneen |
| tarvita (5) | tarvinnut | tarvinneen |
| vanheta (6) | vanhennut | vanhenneen |
| olla (3) | ollut | olleen |
Kun tekijä on sama kuin päälauseessa, käytetään omistusliitettä. Genetiivin -n jää pois omistusliitteen edeltä: tehneen → tehnee- + -ni → tehneeni.
Tiedän tehneeni virheen.
→ Tiedän, että olen tehnyt virheen.
Kolmannessa persoonassa omistusliite erottaa saman tekijän toisesta tekijästä. Ero näkyy myös VA-muodossa:
- Anna kertoi lähtevänsä. Lähtijä on Anna itse.
- Anna kertoi hänen lähtevän. Lähtijä on joku muu kuin Anna; hänen viittaa asiayhteydestä tuttuun henkilöön.
Tiedän junan lähteneen.
→ Tiedän, että juna on lähtenyt.
Tiesin junan lähteneen.
→ Tiesin, että juna oli lähtenyt.
Junan lähtö tapahtuu molemmissa ennen tietämistä. Päälauseen aikamuoto auttaa sijoittamaan tilanteet aikajanalle.
Muoto tehneen ei kuitenkaan vastaa aina yhtä tiettyä että-lauseen aikamuotoa. Myös imperfekti voi ilmaista aiempaa tapahtumaa:
Tiedän hänen muuttaneen Ouluun vuonna 2020.
→ Tiedän, että hän muutti Ouluun vuonna 2020.
Älä valitse muotoa vain että-lauseen aikamuodon nimen perusteella. Kysy ensin: tapahtuuko asia samaan aikaan, myöhemmin vai aiemmin kuin päälauseen tilanne?
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Passiivin kaksi muotoa
Passiivista referatiivirakennetta käytetään, kun puhutaan tekemisestä mutta tekijää ei nimetä. Myös passiivissa erotetaan samanaikainen tai myöhempi tekeminen aiemmasta tekemisestä.
| Verbi | Samanaikainen tai myöhempi | Aiempi |
|---|---|---|
| tehdä | tehtävän | tehdyn |
| käsitellä | käsiteltävän | käsitellyn |
| lukea | luettavan | luetun |
Muodot ovat passiivin VA- ja TU-partisiippien genetiivejä. Huomaa vartalon vaihtelu: tehty → tehdyn, käsitelty → käsitellyn.
Uskon asiaa käsiteltävän parhaillaan.
→ Uskon, että asiaa käsitellään parhaillaan.
Uskon asiaa käsiteltävän huomenna.
→ Uskon, että asiaa käsitellään huomenna.
Uskon asiaa käsitellyn jo eilen.
→ Uskon, että asiaa käsiteltiin jo eilen.
Esimerkeissä asiaa on tekemisen kohde, ei tekijä. Partitiivi säilyy näissä lauseissa myös referatiivirakenteessa.
Objektin sija
Kuulin, että talo myytiin. → Kuulin talon myydyn.
Myynti esitetään loppuun saatettuna tapahtumana, joten talo on kokonaisobjekti. Että-lauseen passiivissa se on nominatiivissa. Referatiivirakenteessa yksikön kokonaisobjekti on genetiivissä myös passiivisen partisiipin kanssa: talon myydyn. Sama ero näkyy toisessa esimerkissä: Huomasin, että ovi avattiin. → Huomasin oven avatun.
Vertaa: Kuulin asiaa käsitellyn. Tässä asiaa on partitiiviobjekti, koska käsittelyä ei esitetä loppuun saatettuna kokonaisuutena. Muoto käsitellyn kertoo käsittelyn olevan kuulemista aiempaa, mutta ei yksin ratkaise objektin sijaa.
Muodon tehtävän voi helposti sekoittaa välttämättömyyttä ilmaisevaan tehtävä-partisiippiin. Tarkastele koko lausetta:
Uskon työn tehtävän huomenna.
→ Uskon, että työ tehdään huomenna. Referatiivirakenne kertoo uskomuksen sisällön.
Työ on tehtävä huomenna.
→ Työ täytyy tehdä huomenna. Rakenne on tehtävä ilmaisee välttämättömyyttä.
Aktiivin ja passiivin ero
Valitse aktiivi, kun rakenne ilmaisee, kuka tekee. Valitse passiivi, kun tekijää ei nimetä.
| Merkitys | Aktiivi | Passiivi |
|---|---|---|
| Samanaikainen käsittely | Tiedän työryhmän käsittelevän asiaa. | Tiedän asiaa käsiteltävän. |
| Aiempi käsittely | Tiedän työryhmän käsitelleen asiaa. | Tiedän asiaa käsitellyn. |
Aktiivilauseissa työryhmän ilmaisee tekijän. Passiivilauseet eivät kerro, kuka asiaa käsittelee tai on käsitellyt.
Älä sekoita muotoja käsitelleen ja käsitellyn. Molemmat ilmaisevat aiempaa tekemistä, mutta ensimmäinen on aktiivi ja toinen passiivi.
Tiedän työryhmän käsitelleen asiaa.
→ Työryhmä on käsitellyt asiaa.
Tiedän asiaa käsitellyn.
→ Asiaa on käsitelty; tekijää ei nimetä.
Passiivinen päälause asiatyylissä
Asiatyylissä myös päälauseen verbi on usein passiivissa, esimerkiksi kerrotaan, arvellaan tai väitetään. Tällöin tiedon esittäjää ei nimetä. Referatiivirakenteen partisiippi voi silti olla aktiivissa tai passiivissa sen mukaan, ilmaistaanko referoidun tekemisen tekijä.
Hänen kerrotaan muuttaneen Ouluun.
→ Kerrotaan, että hän on muuttanut Ouluun.
Kerrotaan on passiivi, mutta muuttaneen on aktiivi: hänen ilmaisee muuttajan.
Asian väitetään käsitellyn jo.
→ Väitetään, että asia on käsitelty jo.
Sekä väitetään että käsitellyn ovat passiivimuotoja. Väittäjää eikä asian käsittelijää nimetä. Asian on referatiivirakenteen genetiivimuotoinen kokonaisobjekti.
Referatiivirakenteet ovat tavallisia kirjoitetussa asiatyylissä. Puheessa että-lause on usein luontevampi. Referatiivirakenteella ei ole luontevaa kieltomuotoa, jolla sen sisältö voitaisiin suoraan kieltää. Kun kerrottava asia on kielteinen, käytä selkeää että-lausetta: Tiedän, ettei asiaa käsitelty eilen.
Päälauseen kielto on kuitenkin referatiivirakenteen yhteydessä luonteva ja yleinen:
- En usko hänen tulevan. → En usko, että hän tulee.
- En tiennyt junan lähteneen. → En tiennyt, että juna oli lähtenyt.
Näissä kielto kohdistuu päälauseen uskomiseen tai tietämiseen. Referatiivirakenteen muoto valitaan edelleen aikasuhteen perusteella.
Muodon valinnan muistilista
- Tarkista tekijä: ilmaistaanko tekijä vai jätetäänkö hänet nimeämättä?
- Vertaa aikoja: onko tekeminen samanaikaista, myöhempää vai aiempaa kuin päälauseen tilanne?
- Valitse muoto: aktiivissa tekevän / tehneen, passiivissa tehtävän / tehdyn.
- Tarkenna tarvittaessa: ajanilmaukset, kuten parhaillaan, seuraavana päivänä ja jo aiemmin, selventävät aikasuhdetta.
Ratkaisevaa ei ole pelkkä nykyajan ja menneen ajan ero, vaan kahden tilanteen välinen aikasuhde.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Last updated October 12, 2026