Retoriset kysymykset ja epäsuorat pyynnöt.

Kysymys ei aina etsi tietoa. Retorinen kysymys ilmaisee esimerkiksi mielipiteen tai arvostelun, kun taas epäsuora pyyntö ohjaa toista toimimaan. Tulkintaan vaikuttavat sanojen lisäksi tilanne, äänensävy ja puhujien suhde.

1.Tiedon kysyminen, kannan ilmaiseminen vai pyyntö?

Sama kysymysmuoto voi palvella eri tarkoituksia. Mieti, odottaako puhuja tietoa, yhteistä ymmärrystä vai toimintaa.

Tarkoitus	Tilanne ja esimerkki	Mitä puhuja odottaa?
Aito kysymys	Suunnittelemme matkaa: Kuinka kauan matka kestää?	Tietoa matkan kestosta.
Retorinen kysymys	Olemme odottaneet päätöstä kuukausia: Kuinka kauan tässä pitää vielä odottaa?	Kuulijan ymmärtävän turhautumisen.
Epäsuora pyyntö	Ikkuna on auki ja huoneessa on kylmä: Voisitko sulkea ikkunan?	Ikkunan sulkemista.

Rajat eivät aina ole selvät. Turhautunut kysymys voi samalla ilmaista arvostelua ja kehottaa nopeuttamaan toimintaa.

2.Retorinen kysymys välittää kannan

Retorisessa kysymyksessä vastaus esitetään usein ilmeisenä tai sitä ei varsinaisesti pyydetä. Puhuja voi painottaa mielipidettään, vedota kuulijaan tai kyseenalaistaa ehdotuksen.

Retorista tulkintaa tukevat usein seuraavat keinot. Mikään niistä ei kuitenkaan yksin tee kysymyksestä retorista.

• Liitepartikkeli -pa/-pä voi korostaa vastauksen ilmeisyyttä: Kukapa ei joskus erehtyisi? tai Mitäpä tässä enää voisi tehdä? Jälkimmäinen voi ilmaista, ettei puhuja näe enää toimintamahdollisuuksia.
• Kieltokysymys voi ohjata kuulijaa yhtymään puhujan kantaan: Eikö olisi parempi odottaa huomiseen? Puhuja pitää odottamista parempana vaihtoehtona.
• Todella ja muka voivat korostaa epäilyä: Haluammeko todella ratkaista asian näin? tai Onko tämä muka paras ratkaisu? Sana muka tekee sävystä helposti haastavan tai vähättelevän.

Retorinen kysymys voi siis vastata merkitykseltään väitettä, mutta se tuo kannan esiin kuulijaan vetoavalla tavalla. Sitä käytetään keskustelun lisäksi esimerkiksi puheissa ja mielipideteksteissä.

3.Epäsuoran pyynnön tavalliset rakenteet

Epäsuorassa pyynnössä puhuja ei käytä suoraa käskyä, kuten Sulje ovi, vaan esimerkiksi kysyy toisen mahdollisuutta toimia. Konditionaali on tavallinen keino pehmentää pyyntöä.

Rakenne	Esimerkki	Tavallinen käyttötapa
Voisitko + perusmuoto	Voisitko lähettää tiedoston?	Tavallinen kohtelias pyyntö.
Voitko + perusmuoto	Voitko avata oven?	Arkinen pyyntö, usein suorempi kuin konditionaalimuoto.
Saisinko + täydennys	Saisinko kuitin?	Pyydetään jotakin itselle.
Voisitkohan / Saisinkohan + täydennys	Voisitkohan lähettää tiedoston? Saisinkohan kuitin?	Pyyntö esitetään varovaisena tiedusteluna.
Olisiko mahdollista + perusmuoto	Olisiko mahdollista siirtää tapaamista?	Varovainen pyyntö esimerkiksi työviestissä.

Muodossa voisitko konditionaalin tunnus on -isi-, persoonapääte -t ja kysymysliite -ko. Vertaa: sinä voisit → voisitko. Muodossa saisinko vastaavat osat ovat -isi-, -n ja -ko.

Kysymysliitteen -ko/-kö jälkeen voi lisätä liitepartikkelin -han/-hän: voisitko → voisitkohan, saisinko → saisinkohan, ehtisitkö → ehtisitköhän. Pyynnössä yhdistelmä -kohan/-köhän tuo kysymykseen pohdiskelevan sävyn ja tekee siitä usein varovaisemman kuin pelkkä -ko/-kö. Puhuja ikään kuin pohtii, onnistuisiko asia. Myös Ehtisitkö mitenkään auttaa tänään? on varovainen pyyntö, mutta siinä pehmennyskeinona on sana mitenkään, ei liitepartikkeli -han/-hän.

3.1Ehdotukseksi tulkittavat kysymykset

Kysymys voi myös ehdottaa yhteistä toimintaa tai kehottaa toista toimimaan epäsuorasti.

Rakenne	Esimerkki	Tulkinta tilanteessa
Passiivimuotoinen kysymys	Lähdetäänkö jo?	Ehdotetaan yhteistä lähtöä; kiireisessä tilanteessa voidaan myös hoputtaa.
Mitä jos + konditionaali	Mitä jos pitäisimme tauon?	Ehdotetaan yhteistä taukoa.
Mitä jos + konditionaali	Mitä jos lähettäisit hänelle viestin?	Ehdotetaan kuulijalle toimintaa; tilanteen mukaan myös kehotetaan siihen.

Näissä esimerkeissä puhuja odottaa yleensä ehdotuksen hyväksymistä, vaihtoehtoa tai toimintaa. Mitä jos voi myös aloittaa aidon kysymyksen mahdollisista seurauksista: Mitä jos juna myöhästyy?

3.2Pyyntö väitelauseena

Pyyntö voi olla myös väitelause:

• Tarvitsisin apua tämän lomakkeen kanssa. Ilmaisee avuntarpeen ja toimii tilanteessa avunpyyntönä.
• Täällä on aika kylmä. Voi vihjata ikkunan sulkemiseen, mutta voi olla myös pelkkä havainto.

Vakiintunut kysymyspyyntö, kuten Voisitko sulkea ikkunan?, on yleensä selvempi kuin pelkkä vihjaus.

4.Tilanne ratkaisee tulkinnan ja sävyn

Kysymys Voitko avata tämän tiedoston? voi tarkoittaa kahta asiaa. Jos selvitetään tietokoneohjelman toimintaa, kysytään mahdollisuutta avata tiedosto. Jos tiedostoa tarvitaan kokouksessa heti, kysymys toimii luontevasti pyyntönä.

Myös retorinen tulkinta syntyy tilanteesta. Kuka tämän maksaa? voi olla aito kysymys laskun maksajasta. Jos puhuja vastustaa kallista suunnitelmaa, se voi ilmaista huolta kustannuksista ilman, että hän odottaa maksajan nimeä.

Kohteliaisuuteen vaikuttavat myös pyynnön suuruus, perustelu ja se, voiko toinen kieltäytyä. Lyhyt arkinen pyyntö ei tarvitse monimutkaista rakennetta. Työläässä pyynnössä voi antaa tilaa neuvottelulle: Voisitko tarkistaa tämän tekstin, jos sinulla on tänään aikaa?

5.Vastaa tarkoitukseen, älä vain muotoon

Kun kysymys toimii pyyntönä, pelkkä tieto omasta kyvystä ei yleensä riitä. Luonteva vastaus kertoo, suostutko toimimaan. Myös itse toiminta voi olla riittävä vastaus.

Retoriseen kysymykseen voi puolestaan vastata sen sisältämän kannan tasolla:

6.Muistilista tulkintaan ja käyttöön

1. Tunnista tarkoitus. Etsiikö puhuja tietoa, ilmaiseeko hän kannan vai pyytääkö hän toimintaa?
2. Katso tilannetta. Pelkkä kysymysmuoto ei ratkaise tulkintaa.
3. Valitse sopiva suoruus. Selkeä voisitko-pyyntö toimii usein paremmin kuin epäselvä vihjaus.
4. Tarkista sävy. Retorinen kysymys voi kannustaa tai lohduttaa, mutta myös syyttää. Konditionaalikin voi kuulostaa moitteelta.
5. Vastaa viestiin. Pyyntöön vastataan suostumalla, toimimalla tai neuvottelemalla; retoriseen kysymykseen voi vastata ottamalla kantaa.