Tunnekausatiivilause ja kokijan ilmaiseminen
Opi ilmaisemaan kokija partitiivilla tunnekausatiivilauseessa sekä erottamaan tunteen aiheuttaja ja valitsemaan verbin luku ja luonteva sanajärjestys.
Tunnekausatiivilause kuvaa tunnetta tai ruumiillista tuntemusta: Minua jännittää. Lasta paleltaa. Tässä syvennät tuttua rakennetta: opit erottamaan kokijan tunteen aiheuttajasta sekä valitsemaan verbin luvun ja tilanteeseen sopivan sanajärjestyksen.
Kokija on partitiivissa
Kokija on ihminen tai muu olento, joka tuntee jotakin. Tunnekausatiivilauseessa kokija ilmaistaan partitiivimuotoisella objektilla, ei subjektilla. Verbi kuvaa kokemusta, joka ei yleensä ole kokijan tahdonalaista toimintaa.
| Kokija | Tunnekausatiivilause | Kokemus |
|---|---|---|
| minä → minua | Minua harmittaa. | harmi |
| sinä → sinua | Sinua jännittää. | jännitys |
| hän → häntä | Häntä huimaa. | huimaus |
| me → meitä | Meitä väsyttää. | väsymys |
| lapset → lapsia | Lapsia paleltaa. | kylmän tunne |
Nimitys tunnekausatiivilause ei siis tarkoita vain tunteita. Rakenteella ilmaistaan myös esimerkiksi väsymystä, nälkää ja janoa: Minua nukuttaa. Minua nälättää. Minua janottaa.
Ilman subjektia verbi on yksikössä
Tunteen tai tuntemuksen aiheuttajaa ei aina ilmaista. Tällöin lauseessa ei ole subjektia ja verbi on yksikön kolmannessa persoonassa. Kokijoiden määrä ei muuta verbin lukua.
Minua väsyttää. — Yksi kokija.
Meitä väsyttää. — Useita kokijoita, mutta sama verbimuoto.
Kaikkia osallistujia jännitti. — Myös menneessä ajassa verbi on yksikössä.
Meitä ei palellut. — Kielteisessäkin lauseessa kokija pysyy partitiivissa.
Kokija ei määrää verbin persoonaa eikä lukua.
✓ Meitä väsyttää.
✗ Meitä väsytämme.
Muoto väsytämme tarvitsee ensimmäisen persoonan monikollisen subjektin: Me väsytämme itsemme liialla työllä. Se on eri rakenne.
Aiheuttaja voi olla subjekti
Monien tunnekausatiiviverbien yhteydessä voi ilmaista myös sen, mikä aiheuttaa tunteen. Kun aiheuttaja on nominatiivimuotoinen subjekti, verbi mukautuu yleiskielessä sen lukuun.
| Kokija | Verbi | Aiheuttaja eli subjekti |
|---|---|---|
| Minua | harmittaa | tämä virhe. |
| Minua | harmittavat | nämä virheet. |
| Meitä | pelottaa | pimeys. |
| Meitä | pelottavat | oudot äänet. |
Vertaa erityisesti lauseita Meitä pelottaa pimeys ja Meitä pelottavat oudot äänet. Kokija on molemmissa sama. Verbin luvun ratkaisee subjekti, ei sana meitä.
Aiheuttajana voi olla myös kokonainen asia, joka ilmaistaan sivulauseella tai infinitiivillä. Verbi on silloin yksikön kolmannessa persoonassa.
Minua harmittaa, että unohdin avaimet.
Meitä pelottaa kävellä yksin pimeässä metsässä.
Kaikki tunnekausatiiviverbit eivät sovi samoihin rakenteisiin. Esimerkiksi harmittaa esiintyy luontevasti aiheuttajasubjektin kanssa, kun taas paleltaa esiintyy tavallisesti subjektittomana: Minua paleltaa ulkona. Sana ulkona ilmaisee paikkaa, ei subjektia.
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Sanajärjestys ohjaa näkökulmaa
Kokija on usein lauseen alussa, kun kerrotaan hänen kokemuksestaan. Aiheuttaja voidaan nostaa alkuun, kun puheenaiheena on tunteen aiheuttava asia. Sijamuodot ja lauseenjäsenten tehtävät eivät vaihdu.
- Minua ärsyttää tämä melu. — Lähtökohtana on oma kokemukseni.
- Tämä melu ärsyttää minua. — Lähtökohtana on melu ja sen vaikutus minuun.
Kokijan voi myös jättää ilmaisematta, jos hän selviää tilanteesta tai kokemuksesta puhutaan yleisesti.
— Miltä sinusta tuntuu ennen haastattelua?
— Jännittää.
Vastauksessa kokija on puhuja, vaikka sanaa minua ei sanota.
Lauseessa Ennen tärkeää haastattelua jännittää helposti kokemus voidaan ymmärtää yleiseksi. Ilmaisematon kokija ei siis aina tarkoita vain puhujaa.
Sama kokemus, eri rakenne
Kokijan sijamuoto riippuu käytetystä rakenteesta. Sitä ei voi valita pelkästään merkityksen perusteella.
| Rakenne | Esimerkki | Kokijan muoto |
|---|---|---|
| Tunnekausatiivilause | Minua pelottaa. | partitiivi |
| Subjektillinen lause | Minä pelkään. | nominatiivi |
| Olla-verbin sisältävä rakenne | Minulla on kylmä. | adessiivi |
Minua pelottaa ja minä pelkään voivat kuvata samaa tilannetta, mutta niiden kieliopillinen rakenne on erilainen. Samoin minua paleltaa ja minulla on kylmä ovat merkitykseltään lähellä toisiaan.
Opettele verbi yhdessä kokijan muodon kanssa: minua harmittaa, minä pelkään, minulla on kylmä. Älä siirrä kokijan sijamuotoa suoraan rakenteesta toiseen.
Tarkista kokija ja aiheuttaja
- Etsi kokija: kuka tuntee jotakin? Tunnekausatiivilauseessa hän on partitiivissa.
- Tarkista, onko lauseessa subjekti. Ilman subjektia verbi on yksikön kolmannessa persoonassa.
- Jos aiheuttajana on nominatiivimuotoinen subjekti, sovita verbi sen lukuun: Minua harmittaa virhe. Minua harmittavat virheet.
- Valitse aloitus näkökulman mukaan: Minua ärsyttää melu tai Melu ärsyttää minua.
Muista ydinkontrasti: Meitä pelottaa mutta Meitä pelottavat oudot äänet. Monikollinen kokija ei muuta verbin lukua; monikollinen subjekti muuttaa.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Vocabulary in this lesson
10 words, ready to study.
Play a word to hear it, then mark it as known — or save it to study later.
Save any of these 10 words and review them later.
Tavalliset tunne- ja tuntemusverbit
10 wordsLast updated October 12, 2026