Tuttu ja uusi tieto lauseessa
Opi erottamaan tuttu ja uusi tieto lauseessa sekä yhdistämään lauseita niin, että sanajärjestys ja viittaussanat auttavat lukijaa seuraamaan tekstiä.
Kun kerrot jotakin, osa tiedosta on kuulijalle jo tuttua ja osa uutta. Sanajärjestys ja viittaussanat auttavat yhdistämään uuden tiedon tuttuun asiaan. Näin kuulijan tai lukijan on helpompi seurata ajatustasi.
Mikä tieto on tuttua ja mikä uutta?
Tuttu tieto on asia, jonka kuulija tai lukija voi tunnistaa. Se voi olla tuttu aiemmasta keskustelusta tai yhteisestä tilanteesta. Uusi tieto kertoo jotakin, mitä kuulija ei vielä tiedä.
- Aiemmin mainittu asia: Ostin eilen polkupyörän. Pyörä oli kallis.
- Yhteisessä tilanteessa näkyvä asia: Tämä tuoli on rikki.
- Yhteisesti tunnettu asia: Meidän opettajamme on tänään poissa.
Ensimmäisessä esimerkissä pyörä on ensin uusi asia. Seuraavassa lauseessa sama pyörä on jo tuttu, ja sen hinta on uusi tieto.
Tuttu tieto ei tarkoita samaa kuin tuttu sana. Sana pyörä voi olla kuulijalle tuttu, vaikka hän kuulee juuri tästä pyörästä ensimmäistä kertaa.
Tutusta tiedosta uuteen tietoon
Lauseen alussa on usein tuttu asia, josta puhutaan. Lauseen loppupuolella kerrotaan tavallisesti jotakin uutta tästä asiasta. Tämä järjestys auttaa liittämään lauseen edelliseen keskusteluun.
Suomessa ei ole artikkeleita. Sanajärjestys auttaa ilmaisemaan, puhutaanko tutusta asiasta vai esitelläänkö uusi asia:
Kirja on pöydällä. — Puhumme tutusta kirjasta ja kerromme sen paikan.
Pöydällä on kirja. — Kerromme, että pöydällä on kirja, jota ei ole vielä mainittu.
Jälkimmäinen lause on eksistentiaalilause: se kertoo, mitä jossakin on tai mitä johonkin tulee. Tällaisessa lausetyypissä paikka on tavallisesti alussa ja esiteltävä asia lopussa. Asiayhteys vaikuttaa silti siihen, onko asia kuulijalle tuttu.
Myös ajan ilmaus voi olla alussa ja uusi subjekti verbin jälkeen:
Eilen tuli kirje. — Kerromme eilisestä ja esittelemme uuden asian: kirjeen.
Kirje tuli eilen. — Puhumme tutusta kirjeestä ja kerromme uutena tietona, milloin se tuli.
Kysymys näyttää usein, mikä asia on jo tuttu ja mitä tietoa vielä tarvitaan.
| Kysymys | Vastaus | Uusi tieto |
|---|---|---|
| Missä avaimet ovat? | Avaimet ovat keittiön pöydällä. | Avainten paikka |
| Mitä keittiön pöydällä on? | Keittiön pöydällä on avaimet. | Se, mitä pöydällä on |
| Millainen uusi naapuri on? | Uusi naapuri on ystävällinen. | Naapurin ominaisuus |
Kahdessa ensimmäisessä vastauksessa kuvataan samaa tilannetta. Näkökulma kuitenkin muuttuu: ensin puhutaan avaimista, sitten keittiön pöydästä.
Myös lauserakenne muuttuu. Lauseessa Avaimet ovat keittiön pöydällä verbi on monikossa subjektin avaimet mukaan. Eksistentiaalilauseessa Keittiön pöydällä on avaimet verbi on yksikön kolmannessa persoonassa, vaikka subjekti on monikossa.
| Lause | Merkitys |
|---|---|
| Pöydällä on avaimia. | Pöydällä on epämääräinen määrä avaimia. |
| Pöydällä on avaimet. | Pöydällä on tietyt avaimet, esimerkiksi kaikki tarvittavat avaimet. |
Muoto avaimia on monikon partitiivi ja avaimet monikon nominatiivi. Sija erottaa tässä epämääräisen määrän tietystä kokonaisuudesta. Päättele tiedon tuttuus asiayhteydestä, älä sijamuodosta.
Kysy itseltäsi: Mitä kuulija jo tietää? Mitä haluan kertoa lisää? Aloita usein yhteisestä tiedosta ja lisää sen jälkeen uusi asia.
Tuttu objekti lauseen alussa
Myös objekti eli tekemisen kohde voi olla lauseen alussa. Näin tuttu asia tulee alkuun ja uusi tieto tekijästä loppuun:
Kuka tämän kirjan kirjoitti?
Tämän kirjan kirjoitti Tove Jansson.
Kirja on kysymyksestä tuttu. Vastauksessa tämän kirjan on objekti ja Tove Jansson subjekti. Uusi tieto on kirjan kirjoittaja. Myös Kirjan kirjoitti Tove Jansson sopii vastaukseksi, kun on selvää, mistä kirjasta puhutaan.
Uudesta asiasta tulee tuttu
Sujuvassa tekstissä uusi asia voi olla seuraavan lauseen tuttu lähtökohta. Samaan asiaan voi viitata esimerkiksi toistamalla sanan tai käyttämällä pronominia.
Asemalle saapui juna. Juna oli melkein tyhjä.
Tapasin eilen uuden naapurini. Hän muutti taloon viime viikolla.
Ostin uuden takin. Se on lämmin.
Ensimmäinen lause esittelee asian tai henkilön. Toinen lause kertoo siitä lisää. Kirjoitetussa yleiskielessä henkilöön viitataan tavallisesti sanalla hän ja esimerkiksi esineeseen sanalla se.
Yleiskieli ja puhekieli: Kirjoitetussa yleiskielessä naapurista voi sanoa: Hän muutti tänne viime viikolla. Puhekielessä henkilöön viitataan usein sanalla se: Se muutti tänne viime viikolla.
Myös sanavalinta auttaa erottamaan uuden asian tutusta. Sanalla eräs voi esitellä tietyn henkilön tai asian, jota kuulija ei vielä tunne. Puheessa myös yksi voi toimia näin, vaikka sen perusmerkitys on lukumäärä.
Luokkaan tuli eräs mies. Mies istui ikkunan viereen.
Puhekielessä: Yks mies kysy sua tänään.
Ostin eilen kirjan. Se kirja kertoo Suomen historiasta.
Tämä kirja tässä on minun.
Sanat se ja tämä voivat auttaa tunnistamaan, mistä asiasta puhutaan: se kirja viittaa tässä aiemmin mainittuun kirjaan ja tämä kirja tilanteessa osoitettavaan kirjaan. Suomen kielessä niitä ei kuitenkaan tarvita jokaisen tutun asian eteen.
Sanaa ei tarvitse aina korvata pronominilla. Toisto on hyödyllistä, jos se tekee viittauksesta selvän.
Jos tekstissä on useita henkilöitä, hän voi olla epäselvä.
Liisa tapasi Annan. Hän oli väsynyt.
Kumpi oli väsynyt? Jos tarkoitat Annaa, kirjoita selvemmin: Liisa tapasi Annan. Anna oli väsynyt.
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Asiayhteys ratkaisee
Tuttu tieto ei aina ole lauseen alussa eikä uusi tieto aina lopussa. Kyse on tavallisesta tavasta rakentaa tekstiä, ei ehdottomasta säännöstä.
Jos esimerkiksi kysytään tekijää, vastauksen alussa voi olla uusi tieto:
Kuka soitti?
Naapuri soitti.
Tässä soittaminen on jo tiedossa. Uusi tieto on se, kuka soitti. Myös lyhyt vastaus Naapuri on mahdollinen.
Painotetun sanan voi siirtää alkuun myös silloin, kun haluaa korostaa eroa vaihtoehtojen välillä:
Kahvia minä haluan, en teetä.
Tässä puhuja korostaa kahvin valintaa ja sulkee teen pois. Puheessa hän myös painottaa sanaa kahvia.
Jos aloitat kokonaan uuden kertomuksen, kuulijalle ei välttämättä ole vielä tuttua tietoa:
Eilen keskustassa avattiin uusi kahvila. Kahvila on auki myös sunnuntaisin.
Ensimmäinen lause esittelee tilanteen ja kahvilan. Toisessa lauseessa kahvila on jo tuttu asia. Älä siis päättele pelkästä sanan paikasta, onko tieto tuttua vai uutta.
Tarkista tekstin yhteys
Kun kirjoitat muutaman lauseen, tarkista seuraavat asiat:
- Tunnista tuttu tieto. Mitä lukija tietää aiemmista lauseista tai tilanteesta?
- Lisää uusi tieto. Mitä kerrot tutusta asiasta?
- Yhdistä lauseet. Voiko edellisen lauseen uusi asia olla seuraavan lauseen lähtökohta?
- Tarkista viittaukset. Onko selvää, ketä tai mitä sanat hän ja se tarkoittavat?
Muista tavallinen eteneminen: tuttu asia → uusi tieto → lisää tietoa samasta asiasta. Valitse kuitenkin järjestys aina asiayhteyden mukaan.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Last updated October 12, 2026