Konditionaali etäännyttämisessä ja referoinnissa.

Konditionaalilla voi osoittaa, että tieto on peräisin muualta tai että kirjoittaja ei esitä väitettä omana, vahvistettuna tietonaan. Referoinnissa ratkaisevaa on erottaa toisistaan tiedon lähde, kirjoittajan suhtautuminen ja mahdollinen ehdollisuus.

1.Kenen väite, kenen vastuu?

Referointi tarkoittaa toisen puheen, tekstin tai ajatuksen välittämistä. Konditionaali voi etäännyttää kirjoittajaa referoidusta väitteestä: hän tuo sen keskusteluun mutta jättää sen paikkansapitävyyden avoimeksi.

Molemmissa virkkeissä lähde on paikallislehti. Indikatiivissa tieto välitetään ilman konditionaalin tuomaa varausta. Konditionaali nostaa selvemmin esiin sen, ettei kirjoittaja vahvista tietoa omasta puolestaan.

Ero ei silti ole ehdoton: myös indikatiivilla referoitu tieto voi olla epävarmaa tai väärää. Lähteen nimeäminen ja väitteen vahvistaminen ovat eri asioita.

2.Referointi ei vaadi konditionaalia

Suomessa toisen puheen referointi ei itsessään muuta indikatiivia konditionaaliksi. Myöskään johtolauseen mennyt aikamuoto ei aiheuta tällaista muutosta.

Alkuperäinen ilmaus	Luonteva referointi	Tulkinta
”Olen sairaana.”	Aino sanoi, että hän on sairaana.	Sairaus esitetään edelleen ajankohtaisena.
”Olen sairaana.”	Aino sanoi, että hän oli sairaana.	Sairautta tarkastellaan menneessä tilanteessa.
”Tulen, jos ehdin.”	Aino sanoi, että hän tulee, jos ehtii.	Ehto ei yksin vaadi konditionaalia.
”Tulisin, jos ehtisin.”	Aino sanoi, että hän tulisi, jos ehtisi.	Alkuperäisen ilmauksen konditionaali säilyy.

Muotojen on ja oli valinta riippuu ajallisesta näkökulmasta, ei mekaanisesta aikamuodon vaihdosta.

3.Lähde ja varaus näkyviin

Etäännyttävä konditionaali on tavallinen etenkin uutisissa, huhuissa ja kiistanalaisten väitteiden käsittelyssä. Tulkintaa tukevat lähteen tai väitteen ilmaisevat rakenteet.

• Lehden tietojen mukaan ministeri olisi eroamassa.
• Liikkeellä on huhu, että yhtiö olisi ajautunut maksuvaikeuksiin.
• Tutkijat arvioivat väitettä, jonka mukaan aineisto olisi väärennetty.

Ensimmäinen esimerkki välittää vielä vahvistamatonta tietoa. Toinen nimeää tiedon huhuksi. Kolmannessa väärennös on tarkasteltavan väitteen sisältö, ei tutkijoiden vahvistama tulos.

Vertaa: Lehden mukaan sopimus olisi allekirjoitettu jättää vahvistamisen avoimeksi. Lehden mukaan sopimus olisi allekirjoitettu, mutta asiakirjan aitoutta on syytä epäillä ilmaisee lisäksi suoran epäilyn.

4.Nykyinen tilanne vai aiempi tapahtuma?

Etäännyttävässä käytössä konditionaalin aikamuoto auttaa sijoittamaan väitteen sisällön aikaan. Se ei yksin ratkaise, onko väite tosi.

Näkökulma	Esimerkki	Mitä referoidaan?
Nykyinen tilanne	Lehden mukaan johtaja olisi ulkomailla.	Väite tämänhetkisestä olinpaikasta.
Tuleva tapahtuma	Lehden mukaan johtaja palaisi huomenna.	Tieto tai arvio tulevasta paluusta.
Aiempi tapahtuma	Lehden mukaan johtaja olisi lähtenyt eilen.	Väite jo tapahtuneesta lähdöstä.
Kielteinen väite	Lehden mukaan johtaja ei olisi osallistunut kokoukseen.	Väite siitä, ettei osallistumista tapahtunut.

Olisi lähtenyt on konditionaalin perfekti. Ehtorakenteissa se voi kuvata toteutumatonta tapahtumaa, mutta referoinnissa sama päätelmä ei päde automaattisesti.

Jälkimmäisessä esimerkissä lähtö on voinut todella tapahtua.

5.Tunnista ehdollisuus ja kirjoittajan etäisyys

Sama muoto voi saada eri tehtävän asiayhteyden mukaan. Erityisesti suunnitelmia ja arvioita referoitaessa tulkinnat voivat limittyä.

Virke voi välittää asiantuntijan ehdollisen arvion: säästö syntyisi, jos uudistus toteutettaisiin. Konditionaali voi samalla jättää kirjoittajan etäälle arviosta. Pelkästä muodosta ei voi päätellä, kumpi tehtävä on keskeinen.

Tarkenna tarvittaessa:

• Ehto näkyviin: Asiantuntijan mukaan uudistus säästäisi miljoona euroa vuodessa, jos se toteutettaisiin kokonaisuudessaan.
• Vahvistamaton tieto näkyviin: Lähteen mukaan yhtiö olisi jo säästänyt miljoona euroa. Lukua ei ole voitu vahvistaa.

Etäännyttäminen voi myös synnyttää epäuskoisen tai ironisen sävyn: Hän olisi siis muka ainoa, joka tuntee asian. Tässä sävyä vahvistavat sanat siis ja muka. Tällainen ilmaus ei ole neutraalia referointia.

6.Tarkistuslista referoijalle

1. Nimeä lähde. Konditionaali ei kerro, keneltä tieto on peräisin.
2. Selvitä konditionaalin tehtävä. Kuuluuko se alkuperäiseen ehtoon tai arvioon, vai lisäätkö itse varauksen?
3. Valitse ajallinen näkökulma. Erota nykyinen tai tuleva tilanne aiemmasta tapahtumasta.
4. Tee olennainen epävarmuus näkyväksi. Älä jätä lukijaa päättelemään kaikkea tapaluokasta.

Referointi ei vaadi konditionaalia, eikä referoinnin konditionaali merkitse automaattisesti toteutumattomuutta. Sen tulkinta syntyy lähteen, asiayhteyden ja kirjoittajan suhtautumisen yhteisvaikutuksesta.