Nollapersoona yleistävissä lauseissa.

Nollapersoonalla kerrotaan, mitä ihminen voi tehdä tai kokea tietyssä tilanteessa. Opit tunnistamaan rakenteen, käyttämään sitä myönteisissä ja kielteisissä lauseissa sekä kertomaan, missä tilanteessa asia pätee.

1.Kokemus voi koskea ketä tahansa

Nollapersoonalauseessa ei ole tekijää tai kokijaa ilmaisevaa subjektia. Verbi on yksikön kolmannessa persoonassa, kuten hän-muodossa, mutta lauseessa ei ole sanaa hän.

Lauseet eivät kerro yhdestä nimetystä ihmisestä. Ne kertovat siitä, mikä on mahdollista tai tavallista kyseisessä tilanteessa. Puhuja voi tarkoittaa myös itseään ja kuulijaa.

Yleistys ei tarkoita, että asia koskee kaikkia ihmisiä aina. Esimerkiksi Ilman takkia palelee kuvaa tavallista kokemusta kylmässä säässä.

2.Verbi on yksikön kolmannessa persoonassa

Nollapersoona on tavallinen, kun puhutaan mahdollisuudesta, luvasta, tarpeesta tai kokemuksesta.

Merkitys	Rakenne	Esimerkki
Mahdollisuus	voi + perusmuoto	Täällä voi maksaa kortilla.
Lupa	saa + perusmuoto	Museossa saa kuvata ilman salamaa.
Tarve	täytyy + perusmuoto	Talvella täytyy pukeutua lämpimästi.
Velvollisuus	pitää + perusmuoto	Liikenteessä pitää noudattaa sääntöjä.
Neuvo	kannattaa + perusmuoto	Ennen matkaa kannattaa tarkistaa aikataulut.
Kokemus	yksikön kolmas persoona	Tässä melussa väsyy nopeasti.
Olotila	on + adjektiivi	Kun on väsynyt, kannattaa levätä.

Sanojen voi, saa, täytyy, pitää ja kannattaa jälkeen toinen verbi on perusmuodossa: maksaa, kuvata, pukeutua, noudattaa, tarkistaa.

Vertaa nimettyä kokijaa ja nollapersoonaa:

• Retkeilijä väsyy pitkässä nousussa. → Lause kertoo retkeilijästä.
• Pitkässä nousussa väsyy helposti. → Lause kuvaa yleistä kokemusta.

2.1Omat kädet: kätensä

Myös nollapersoonassa voi käyttää kolmannen persoonan omistusliitettä -nsa/-nsä. Se viittaa samaan ihmiseen, jonka toimintaa lause kuvaa.

Jokainen pesee siis omat kätensä. Muoto kätensä ei tässä tarkoita jonkun toisen käsiä.

2.2Objektin sija

Tavallisen nollapersoonalauseen yksiköllinen kokonaisobjekti on n-päätteinen, kuten vastaavassa hän-lauseessa. Kokonaisobjekti ilmaisee tässä kokonaisen asian.

Hän-lause	Nollapersoona
Hän näkee järven.	Täältä näkee järven.
Hän saa kaupasta leivän.	Kaupasta saa leivän.

Kiellossa objekti on partitiivissa: Täältä ei näe järveä.

3.Paikka tai ehto rajaa tilanteen

Nollapersoonalauseessa verbin edellä on yleensä paikkaa, aikaa tai muuta tilannetta ilmaiseva lauseenjäsen tai ehtolause. Se auttaa ymmärtämään, milloin yleistys pätee. Aloita oma yleistävä lauseesi tällaisella ilmauksella, jotta merkitys on selvä.

Ensimmäisessä lauseessa paikka rajaa näkemisen mahdollisuutta. Toisessa kiire selittää unohtamista. Kolmannessa harjoittelu on oppimisen ehto.

Jos-lauseessa ja päälauseessa voi kummassakin olla nollapersoona. Niissä ajatellaan samaa ihmistä: se, joka harjoittelee, myös oppii.

Paikkaa tai ehtoa ei kuitenkaan aina tarvitse sijoittaa verbin eteen. Voi uida täällä voi myös olla yleistävä, jos tilanne on keskustelusta selvä. Ilman asiayhteyttä verbillä alkavan lauseen merkitys voi jäädä epäselväksi: Odottaa bussia voi esimerkiksi kertoa aiemmin mainitusta henkilöstä. Puhuja voi käyttää nollapersoonaa myös omasta kokemuksestaan, mutta verbimuoto pysyy kolmannessa persoonassa.

4.Kielteisessä lauseessa käytetään sanaa ei

Kieltoverbi on ei, ei en eikä et. Pääverbi tulee kielteiseen muotoon, aivan kuten hän-muodon kiellossa.

Myönteinen lause	Kielteinen lause
Täällä voi maksaa kortilla.	Täällä ei voi maksaa kortilla.
Täältä näkee järvelle.	Täältä ei näe järvelle.
Tässä tuolissa nukahtaa helposti.	Tässä tuolissa ei nukahda helposti.

5.Nollapersoona vai tietty ihminen?

Pelkkä subjektin puuttuminen ei tee lauseesta yleistävää. Nollapersoonassa tarkoitetaan ketä tahansa tilanteeseen sopivaa ihmistä, ei yhtä aiemmin mainittua henkilöä.

Ensimmäisen esimerkin vastauksessa ymmärretään, että Liisa odottaa. Tällainen lyhyt vastaus on tavallinen keskustelussa. Toisessa esimerkissä kuka tahansa voi olla bussin odottaja.

Myös passiivi voi kertoa ihmisistä yleisesti, mutta verbimuoto on eri: Täällä voi uida on nollapersoonalause, Täällä voidaan uida on passiivilause. Molemmat kertovat mahdollisuudesta. Nollapersoona esittää tilanteen yksittäisen mahdollisen tekijän tai kokijan näkökulmasta: myös puhuja ja kuulija voivat kuvitella itsensä uimaan. Passiivissa huomio on toiminnassa, ja tekijät jäävät nimeämättä. Tässä parissa merkitysero on pieni.

6.Muista nämä kolme asiaa

1. Merkitys: puhut ihmisestä yleisesti tietyssä tilanteessa.
2. Muoto: subjektia ei ilmaista, ja verbi on yksikön kolmannessa persoonassa: voi, näkee, väsyy. Kiellossa käytät muotoja ei voi, ei näe, ei väsy.
3. Tilanne: paikka, aika tai ehto auttaa tulkitsemaan lauseen: Kiireessä tekee helposti virheitä.