Omistusliitteet ja viittaaminen lauseen subjektiin.

Omistusliite auttaa kertomaan, kenen tavarasta, läheisestä tai muusta asiasta puhutaan. Tässä tarkastelemme erityisesti eroa Liisa etsii kirjaansa ja Liisa etsii hänen kirjaansa: etsiikö Liisa omaa vai toisen ihmisen kirjaa?

1.Kuka tekee ja kuka omistaa?

Lauseen subjekti kertoo näissä esimerkeissä, kuka tekee jotakin. Kun omistaja on sama henkilö kuin subjekti, kolmannen persoonan omistusliite voi ilmaista omistajan ilman pronominia hänen tai heidän.

Omistaminen ei tarkoita vain tavaroita. Myös ystävänsä, perheensä ja työstään voivat kertoa suhteesta lauseen subjektiin.

2.Sama omistaja kuin subjekti

Ensimmäisen ja toisen persoonan liitteet kertovat suoraan, kenestä puhutaan. Kolmannen persoonan liite on sama sekä yksikössä että monikossa. Silloin subjekti auttaa tulkitsemaan omistajan.

Lause	Kenen laukku?
Minä otan laukkuni.	Minun laukkuni.
Sinä otat laukkusi.	Sinun laukkusi.
Hän ottaa laukkunsa.	Hänen oma laukkunsa.
Me otamme laukkumme.	Meidän laukkumme.
Te otatte laukkunne.	Teidän laukkunne.
He ottavat laukkunsa.	Heidän omat laukkunsa tai yhteinen laukkunsa.

Muoto laukkunsa ei yksin kerro laukkujen määrää. Tilanne ratkaisee, onko laukkuja yksi vai useita.

Pronominit minun, sinun, meidän ja teidän voi näissä lauseissa jättää pois. Omaa omistusta voi korostaa sanalla oma: Otan oman laukkuni, en sinun. Myös kolmannessa persoonassa voi käyttää samaa sanaa: Liisa etsii omaa kirjaansa. Sana oma taipuu pääsanansa sijamuodossa.

2.1Kun henkilö ei ole nominatiivissa

Omistusliite voi viitata myös henkilöön, joka ilmaistaan muussa sijamuodossa kuin nominatiivissa.

Rakenne	Esimerkki ja viittaus
Täytymistä ilmaiseva rakenne: tekijä on genetiivissä.	Liisan täytyy etsiä kirjansa. Liisa etsii oman kirjansa.
Omistuslause: omistaja on adessiivissa.	Liisalla on kirjansa mukana. Mukana on Liisan oma kirja.

Näissä lauseissa liite viittaa henkilöön, jonka ilmaisee Liisan tai Liisalla. Pelkän nominatiivimuotoisen subjektin etsiminen ei siis riitä.

3.Kun omistaja on toinen henkilö

Tavallisessa tekemistä kuvaavassa lauseessa hänen tai heidän erottaa toisen omistajan lauseen subjektista. Yleiskielessä myös omistusliite kuuluu mukaan.

Omistaja on subjekti	Omistaja on joku toinen
Aino soittaa äidilleen.	Aino soittaa hänen äidilleen.
Pekka tapaa ystävänsä.	Pekka tapaa heidän ystävänsä.
Lapset etsivät koiraansa.	Lapset etsivät hänen koiraansa.

Vasemman sarakkeen lauseissa kyse on Ainon äidistä, Pekan ystävästä ja lasten koirasta. Oikean sarakkeen omistaja täytyy tuntea tilanteesta tai aiemmasta tekstistä.

Jos pronominin viittaus jää epäselväksi, käytä nimeä: Aino soittaa Oskarin äidille. Pelkän nimen kanssa ei lisätä omistusliitettä: Oskarin äiti, ei tässä merkityksessä Oskarin äitinsä.

3.1Sama henkilö lauseenvastikkeessa

Sama viittausero näkyy myös seuraavassa lauseenvastikkeessa, joka korvaa että-lauseen:

• Liisa sanoi olevansa väsynyt. → Liisa sanoi, että hän itse on väsynyt.
• Liisa sanoi hänen olevan väsynyt. → Liisa sanoi, että joku toinen on väsynyt.

Muodon olevansa omistusliite viittaa päälauseen subjektiin Liisaan. Kun henkilö on toinen, käytetään tässä rakennetta hänen olevan ilman omistusliitettä. Liite kertoo tässä henkilöstä, ei omistamisesta.

4.Sijamuoto ja omistaja ovat eri asioita

Sijamuoto kertoo sanan tehtävästä lauseessa. Omistusliite kertoo omistajasta. Liitteen ulkoasu voi vaihdella, mutta viittaus subjektiin säilyy.

Muodoissa ystävälleen ja ystävästään kolmannen persoonan omistusliitteenä on vokaalin pidennys ja -n. Myös ystävällensä ja ystävästänsä ovat mahdollisia. Lyhyemmät muodot ovat tavallisia.

4.1Vartalo ja päätteet

Yksikön nominatiivissa ja genetiivissä omistusliite liittyy vokaalivartaloon. Jos sanassa on astevaihtelua, näissä muodoissa käytetään vahvaa astetta:

Perusmuoto	Vartalo + liite	Valmis muoto
pöytä	pöytä + nsä	pöytänsä
käsi	käte + nsä	kätensä
huone	huonee + nsa	huoneensa

Nominatiivi ja genetiivi ovat omistusliitteen kanssa samannäköiset: Hänen kirjansa on uusi (nominatiivi) ja Hänen kirjansa kansi on sininen (genetiivi). Genetiivin -n jää pois liitteen edeltä.

Myös illatiivin loppu-n jää pois: taloon + sa → taloonsa, esimerkiksi Liisa menee taloonsa. Vahvaa astetta ei kuitenkaan käytetä kaikissa sijamuodoissa: esimerkiksi pöydällä + nsä → pöydällänsä säilyttää heikon asteen.

5.Tarkista viittaus

Kun luet tai kirjoitat omistusta ilmaisevaa lausetta, tarkista nämä asiat:

1. Tunnista rakenne ja henkilö, johon liite voi viitata: tavallisessa tekemistä kuvaavassa lauseessa subjekti, täytymistä ilmaisevassa rakenteessa genetiivimuotoinen tekijä ja omistuslauseessa adessiivimuotoinen omistaja.
2. Päätä, kuka on omistaja.
3. Jos kolmannen persoonan omistaja on sama kuin kohdassa 1 tunnistettu henkilö, käytä omistusliitettä ilman hänen- tai heidän-pronominia: Aino etsii takkiaan, Ainon täytyy etsiä takkinsa, Ainolla on takkinsa mukana.
4. Jos omistaja on toinen henkilö, käytä selvää viittausta: Aino etsii hänen takkiaan tai Aino etsii Oskarin takkia.

Kaikissa lauseissa ei ole henkilöä subjektina. Esimerkiksi lauseessa Hänen kirjansa on pöydällä subjekti on hänen kirjansa. Pronomini kertoo silloin, kenen kirjasta puhutaan; omistaja selviää tilanteesta.