Rinnastuksen ellipsi ja yhteiset lauseenjäsenet.

Rinnastuksessa samaa tietoa ei aina tarvitse toistaa: Laura kirjoitti raportin ja lähetti sen asiakkaalle. Ellipsissä eli poisjätössä jokin lauseen osa jää ilmaisematta, mutta lukija pystyy täydentämään sen. Opit tunnistamaan yhteiset lauseenjäsenet ja tiivistämään virkkeitä niin, että merkitys säilyy selvänä.

1.Mitä voi jättää toistamatta?

Rinnastetut lauseet ovat keskenään samanarvoisia. Niitä yhdistää esimerkiksi ja, mutta tai tai. Jos lauseissa on yhteistä ainesta, sen voi usein ilmaista vain kerran.

Yhteinen osa	Toistava ilmaus	Tiiviimpi ilmaus
Subjekti eli tekijä	Laura kirjoitti raportin ja Laura lähetti sen.	Laura kirjoitti raportin ja lähetti sen.
Predikaatti eli lauseen verbi	Laura tilasi keittoa ja Olli tilasi salaattia.	Laura tilasi keittoa ja Olli salaattia.
Objekti eli tekemisen kohde	Laura tarkisti tekstin ja korjasi tekstin.	Laura tarkisti ja korjasi tekstin.
Yhteinen ajanilmaus	Maanantaina opiskelemme ja maanantaina käymme uimassa.	Maanantaina opiskelemme ja käymme uimassa.

Tiivistäminen toimii, kun pois jätetty osa voidaan päätellä eikä lukijan tarvitse arvailla tekijää, toimintaa tai kohdetta.

1.1Yhdyssanan yhteinen osa ja yhdysmerkki

Myös rinnastettujen yhdyssanojen yhteinen osa voidaan jättää toistamatta. Merkitse pois jätetyn osan paikka yhdysmerkillä, joka tulee kiinni jäljelle jäävään osaan.

Täysi ilmaus	Tiiviimpi ilmaus
kevätlukukausi ja syyslukukausi	kevät- ja syyslukukausi
koululapset ja päiväkotilapset	koulu- ja päiväkotilapset
alakoulu ja yläkoulu	ala- ja yläkoulu

Näissä esimerkeissä ensimmäisestä yhdyssanasta puuttuu loppuosa. Yhdysmerkin jälkeen tulee välilyönti ennen sanaa ja.

1.2Yhteinen määrite ja vertailun ellipsi

Ilmauksessa uudet talot ja autot määrite uudet voi koskea sekä taloja että autoja tai vain taloja. Määritteen vaikutusala eli se, mitä sanoja se koskee, selviää asiayhteydestä. Jos ero on tärkeä, tee tulkinta näkyväksi: uudet talot ja uudet autot tai autot ja uudet talot. Jälkimmäinen ilmaus ei kerro, ovatko autot uusia.

Ellipsiä esiintyy myös kuin-vertailussa, vaikka kyse ei ole rinnastuksesta: Hän juoksee nopeammin kuin minä. Vertailuosaan voi täydentää verbin: kuin minä juoksen. Tässä verrataan kahden ihmisen juoksunopeutta. Pois jätetty osa täydennetään siis merkityksen ja oman subjektinsa mukaan.

2.Yhteinen subjekti: sama tekijä jatkaa

Kun sama tekijä tekee useita asioita, subjekti ilmaistaan tavallisesti vain ensimmäisen verbin yhteydessä. Verbit taipuvat tämän subjektin mukaan.

Viimeisessä esimerkissä tekijä on sinä, vaikka pronominia ei ole kirjoitettu näkyviin. Myös verbi voit koskee molempia vaihtoehtoja: voit lähettää tai voit tuoda.

Jos tekijä vaihtuu, uusi subjekti on yleensä ilmaistava.

• Laura tapasi Ollin ja kertoi uutisen. → Laura kertoi uutisen.
• Laura tapasi Ollin, ja Olli kertoi uutisen. → Olli kertoi uutisen.

Kun rinnastetuilla lauseilla on yhteinen subjekti tai muu yhteinen lauseenjäsen, niiden väliin ei tavallisesti tule pilkkua ennen sanoja ja, tai ja sekä. Myös mutta voi tällöin olla ilman pilkkua: Juna saapui asemalle mutta lähti pian uudelleen. Pilkku on kuitenkin mahdollinen vastakohtaa korostamassa, kuten osion alun junaesimerkissä. Pelkkiä lauseenjäseniä yhdistävä mutta on tavallisesti pilkuton: köyhä mutta onnellinen. Kun subjektit ovat eri eikä muuta yhteistä lauseenjäsentä ole, päälauseiden väliin tulee yleensä pilkku.

3.Yhteinen predikaatti: eri tekijät, sama toiminta

Predikaatin voi jättää jälkimmäisestä osasta pois, kun sama toiminta yhdistää lauseita. Jäljelle jäävät osat muodostavat usein selvän vastaparin.

Pois jätettyä verbiä ei aina palauteta täsmälleen samassa muodossa. Muoto määräytyy oman subjektin mukaan: minä valitsin, mutta sinä valitsit. Myös toistuva substantiivi voi jäädä pois, kuten sana kansion jälkimmäisessä esimerkissä.

Tällainen rakenne toimii parhaiten, kun:

• toiminta ja sen ajankohta ovat yhteisiä;
• jäljelle jäävien osien tehtävät ovat helposti tunnistettavia;
• rinnastettavat vaihtoehdot liittyvät selvästi toisiinsa.

Jos toiminta tai aikamuoto vaihtuu, ilmaise tarvittava verbi: Eilen Aino opiskeli kotona, mutta huomenna hän työskentelee kirjastossa.

3.1Kieltolauseet ja yhteinen apuverbi

Kieltolauseissa on tarkistettava, mitkä osat ovat yhteisiä ja mihin kielto ulottuu. Hän ei syö lihaa eikä kalaa tarkoittaa, ettei hän syö lihaa eikä hän syö kalaa. Verbi syö on yhteinen, ja syöminen kielletään kummankin kohteen osalta. Hän ei osta eikä syö lihaa taas sisältää kaksi eri toimintaa ja yhteisen objektin lihaa: hän ei osta lihaa eikä syö lihaa. Kielto koskee molempia toimintoja suhteessa tähän kohteeseen; virke ei kiellä kaiken ostamista tai syömistä.

Muodot enkä, etkä, eikä, emmekä, ettekä ja eivätkä taipuvat oman subjektinsa mukaan. Esimerkissä En voi enkä halua tulla modaaliverbit ovat eri; pois jätetään ensimmäisen verbin täydennys, ei yhteistä modaaliverbiä.

4.Yhteinen täydennys: tarkista verbien vaatimukset

Kahdella verbillä voi olla yhteinen objekti tai muu täydennys. Silloin täydennyksen täytyy sopia kumpaankin verbiin sekä merkitykseltään että muodoltaan.

Rakenne	Miksi se toimii?
Odotan ja autan sinua.	Odotan sinua; autan sinua. Molemmissa on partitiivi.
Tarkistin ja allekirjoitin sopimuksen.	Tarkistin sopimuksen; allekirjoitin sopimuksen. Objektin muoto sopii molempiin.
Tutustuimme ja ihastuimme kaupunkiin.	Tutustuimme kaupunkiin; ihastuimme kaupunkiin. Molemmat verbit saavat tässä illatiivin.

Verbien vaatimaa täydennyksen muotoa kutsutaan rektioksi. Eri rektiot voivat estää yhden yhteisen täydennyksen käytön.

Myös objektin sijamuoto voi vaihdella, vaikka puhutaan samasta kohteesta:

✓ Ostin kirjan ja luen sitä nyt.

✗ Ostin ja luen kirjan nyt. ei säilytä edellisen virkkeen merkitystä.

Ostaminen on toteutunut, ja lukeminen on parhaillaan kesken. Siksi ensimmäisessä osassa on kokonaisobjekti kirjan ja toisessa osaobjekti sitä. Yhteinen muoto kirjan esittäisi myös lukemisen rajattuna kokonaisuutena. Muoto kirjaa taas ei ilmaisisi ostamista samalla tavalla loppuun saatettuna tapahtumana. Eri objektimuodot säilytetään viittaamalla kirjaan uudelleen pronominilla.

5.Yhteisen ilmauksen vaikutusala

Ajan- tai paikanilmaus voi koskea useampaa rinnastettua lausetta. Sen vaikutusala tarkoittaa sitä, mihin osiin sen merkitys ulottuu.

Yhteinen lauseenjäsen voi siis olla muukin kuin subjekti. Edellisessä esimerkissä subjektit ovat eri, mutta yhteinen ajanilmaus yhdistää lauseita, joten niiden välissä ei ole pilkkua.

Jos ajankohdat ovat eri, ilmaise ero näkyvästi:

Huomenna toimisto suljetaan aikaisin, ja perjantaina puhelinpalvelu päättyy kello 14.

5.1Parilliset rinnastukset

Myös parit sekä – että, joko – tai ja kielteinen ei – eikä voivat yhdistää osia, joilla on yhteisiä jäseniä. Sijoita parin sanat niin, että lukija tunnistaa rinnastettavat osat.

• Laura sekä tarkisti että allekirjoitti sopimuksen. → Subjekti Laura ja objekti sopimuksen ovat yhteisiä molemmille verbeille.
• Voit joko lähettää hakemuksen tai tuoda sen toimistoon. → Voit koskee molempia vaihtoehtoja.
• Laura ei tarkistanut eikä allekirjoittanut sopimusta. → Subjekti Laura ja objekti sopimusta ovat yhteisiä. Kummassakin osassa on kielto, jälkimmäisessä muodossa eikä.

6.Tarkistuslista tiivistämiseen

1. Etsi yhteinen tieto. Onko se tekijä, toiminta, kohde vai esimerkiksi ajankohta?
2. Täydennä pois jätetty osa mielessäsi. Säilyykö tarkoitettu merkitys?
3. Tarkista taivutus ja rektio. Sopiiko yhteinen muoto jokaiseen kohtaan?
4. Varmista viittaus. Onko selvää, kuka toimii ja mitä ilmaus koskee?
5. Tarkista pilkku. Yhteinen lauseenjäsen yleensä poistaa pilkun tarpeen rinnastavien sanojen ja, tai ja sekä edeltä. Myös lauseita yhdistävä mutta voi tällöin olla pilkuton; pilkku on mahdollinen vastakohtaa korostamassa. Pelkkiä lauseenjäseniä yhdistävä mutta on tavallisesti pilkuton.

Hyvä ellipsi vähentää turhaa toistoa mutta ei poista ymmärtämiseen tarvittavaa tietoa. Virkkeessä Laura tarkisti ja allekirjoitti sopimuksen molemmilla verbeillä on yhteinen objekti. Virkkeessä Laura piti ehdotuksesta ja hyväksyi sen samaan kohteeseen viitataan uudelleen pronominilla rektioeron vuoksi: pitää ehdotuksesta vaatii elatiivin, kun taas hyväksyä ehdotus saa objektin, tässä sen. Molemmissa virkkeissä subjekti on yhteinen.