Syntaktinen monitulkintaisuus ja tarkoituksellinen sanaleikki
Tunnista syntaktisen monitulkintaisuuden lähteet ja tulkintojen rajat sekä opi purkamaan epäselvyyttä ja rakentamaan tarkoituksellisia sanaleikkejä.
Sama sanajono voi sallia useamman rakenteellisen jäsennyksen. Taitava kirjoittaja osaa sekä poistaa tahattoman monitulkintaisuuden että hyödyntää sitä tarkoituksellisessa sanaleikissä. Olennaista on erottaa kieliopillisesti mahdollinen tulkinta sellaisesta, jonka lukija voi kuvitella vain sanojen merkityksiä tai tilannetta muuttamalla.
Milloin monitulkintaisuus on syntaktista?
Syntaktisessa monitulkintaisuudessa ilmaus voidaan jäsentää vähintään kahdella tavalla. Esimerkiksi määritteen liittymiskohta tai rinnastuksen rakenne jää avoimeksi. Sanat voivat säilyttää samat merkityksensä, vaikka niiden väliset suhteet muuttuvat.
Hän lupasi lähteä maanantaina.
- Lähteminen maanantaina: hän lupasi, että lähtö tapahtuu maanantaina.
- Lupaaminen maanantaina: hän antoi maanantaina lupauksen lähtemisestä; lähtöpäivää ei tässä tulkinnassa ilmaista.
Ajanilmauksen maanantaina voi liittää joko lähtemiseen tai lupaamiseen. Ilman asiayhteyttä lähtöpäivää koskeva tulkinta on luonteva, mutta se ei ole ainoa mahdollinen.
Kaikki kaksitulkintaisuus ei kuitenkaan johdu syntaksista:
| Monitulkintaisuuden lähde | Esimerkki | Mikä jää avoimeksi? |
|---|---|---|
| Rakenteellinen liittyminen | Hän lupasi lähteä maanantaina. | Milloin luvattiin vai milloin lähdetään? |
| Sanan monimerkityksisyys | Hän tutki verkkoa. | Tutkitaanko esimerkiksi kalastusverkkoa vai tietoverkkoa? |
| Viittauksen epäselvyys | Liisa tapasi Annan, kun hän palasi töistä. | Kumpi palasi töistä? |
Viimeisessä esimerkissä lauserakennetta ei tarvitse vaihtaa: avoimeksi jää pronominin tarkoite. Todellisessa tekstissä eri monitulkintaisuuden lähteet voivat myös kasautua.
Määritteen liittymiskohta
Suomen sijapäätteet ilmaisevat monia lauseenjäsenten suhteita, mutta ne eivät yksin ratkaise kaikkien määritteiden liittymistä. Etenkin lauseen lopussa oleva ajan- tai paikanilmaus voi sopia useampaan rakenteelliseen yhteyteen.
Katselin miestä parvekkeella.
Katselutilanteeseen liittyvä paikanilmaus: olin parvekkeella ja katselin miestä. Miehen paikkaa ei täsmennetä.
Miestä määrittävä paikanilmaus: katselin parvekkeella olevaa miestä. Oma paikkani jää avoimeksi.
Tulkinnat eivät välttämättä sulje toisiaan pois: molemmat henkilöt voivat olla parvekkeella. Monitulkintaisuus koskee sitä, mitä rakenne ilmaisee, ei sitä, voivatko molemmat kuvaukset sattumalta olla tosia.
Sama periaate näkyy ajanilmauksessa Hän lupasi lähteä maanantaina. Pelkkä sanan siirtäminen voi vahvistaa yhtä tulkintaa, mutta selvyyttä vaativassa tekstissä kannattaa ilmaista suhde suoraan:
- Hän antoi maanantaina lupauksen lähtemisestä.
- Hän lupasi, että lähtö tapahtuu maanantaina.
Kirjoita kummastakin tulkinnasta oma yksiselitteinen parafraasi. Jos et pysty osoittamaan, mihin ilmaus kummassakin liittyy, kyse ei ehkä ole rakenteellisesta monitulkintaisuudesta.
Genetiiviattribuutin ilmaisema suhde
Liisan kuva voi tarkoittaa kuvaa Liisasta, Liisan ottamaa kuvaa tai Liisan omistamaa kuvaa. Genetiivimuoto ilmaisee yhteyden mutta ei yksin määritä sen laatua. Tässä monitulkintaisuus koskee ensisijaisesti genetiiviattribuutin merkityssuhdetta: sanojen liittymistä toisiinsa ei tarvitse jäsentää uudelleen.
Selvennä tarkoittamasi suhde esimerkiksi ilmauksella kuva Liisasta, Liisan ottama kuva tai Liisan omistama kuva. Sama kuva voi tietenkin täyttää kaikki kolme kuvausta.
Relatiivilauseen liittymiskohta
Relatiivilauseen tulkinnassa ratkaistaan, mikä edeltävä ilmaus on sen korrelaatti eli ilmaus, johon relatiivipronomini viittaa. Läheisyys ohjaa tulkintaa, mutta myös merkitys ja asiayhteys vaikuttavat.
Tapasin ystäväni kahvilassa, joka oli minulle entuudestaan tuttu.
Lukija liittää relatiivilauseen luontevimmin kahvilaan. Jos kirjoittaja tarkoittaa tuttua ystävää, relatiivilause on sijoitettu harhaanjohtavasti. Selvennykset ovat:
- Tapasin ystäväni minulle entuudestaan tutussa kahvilassa.
- Tapasin kahvilassa ystäväni, joka oli minulle entuudestaan tuttu.
Relatiivipronominin sija määräytyy sen tehtävästä relatiivilauseessa. Siksi nominatiivimuotoinen joka voi viitata myös inessiivimuotoiseen sanaan kahvilassa. Sijojen erilaisuus ei estä viittausta.
Ilmauksessa Pekan veli, joka asuu Turussa relatiivilause määrittää normaalisti veljeä. Pekkaan viittaaminen ei ole tasavertainen vaihtoehto pelkän genetiiviattribuutin perusteella. Jos Turussa asuu Pekka, kirjoita esimerkiksi Turussa asuvan Pekan veli.
Muotojen yhteneväisyys ja sanajärjestys
Suomessa eri sanojen taivutusmuodot voivat näyttää samoilta. Kuusta on puuta tarkoittavan kuusi-sanan partitiivi ja kuu-sanan elatiivi. Lauseessa Tutkin kuusta tavallinen objektitulkinta tarkoittaa puuta; taivaankappaletta tarkoittava partitiivi olisi kuuta. Pelkkä muotojen yhteneväisyys ei siis takaa kahta toimivaa lausetulkintaa.
Myös subjektin ja objektin muodot voivat osua yhteen:
Lapset näkivät vanhemmat.
- [Lapset] subjekti + näkivät + [vanhemmat] objekti: lapset havaitsivat vanhemmat.
- [Lapset] objekti + näkivät + [vanhemmat] subjekti: vanhemmat havaitsivat lapset.
Ensimmäinen tulkinta on ilman asiayhteyttä luontevin. Toinen voi syntyä esimerkiksi korjaavassa vastauksessa kysymykseen Ketkä näkivät lapset?: Lapset näkivät VANHEMMAT, eivät opettajat. Suuraakkoset osoittavat tässä puheen painotusta.
Molemmat substantiivit ovat monikon nominatiivin muotoisia, ja monikollinen verbi sopii kumpaankin subjektiksi. Objektin nostaminen alkuun on mahdollista, mutta sanajärjestykset eivät ole asiayhteydestä riippumatta samanarvoisia. Tarvittaessa suhteen voi tehdä näkyväksi esimerkiksi muotoilulla Lapset olivat ne, jotka näkivät vanhemmat.
Rinnastuksen yhteinen vai erillinen määrite?
Rinnastuksessa voi jäädä avoimeksi, määrittääkö alussa oleva sana vain ensimmäistä rinnastusjäsentä vai koko rinnastusta. Monitulkintaisuutta tukee se, että määritteen muoto sopii kumpaankin jäsennykseen.
Tarkastellaan ilmausta vanhojen miesten ja naisten liikuntaryhmä. Hakasulkeet näyttävät seuraavassa vain jäsennyksen; ne eivät kuulu tavalliseen kirjoitusasuun.
| Jäsennys | Tulkinta | Selventävä muotoilu |
|---|---|---|
| [vanhojen miesten] ja [naisten] liikuntaryhmä | Vanhuus koskee miehiä; naisten ikää ei rajata. | Liikuntaryhmä vanhoille miehille ja kaikenikäisille naisille. |
| vanhojen [miesten ja naisten] liikuntaryhmä | Vanhuus koskee sekä miehiä että naisia. | Vanhojen miesten ja vanhojen naisten liikuntaryhmä. |
Ensimmäisen rivin selventävä muotoilu tekee ikärajauksen puuttumisen nimenomaiseksi. Alkuperäinen ilmaus ei itsessään lupaa, että ryhmä todella sopisi kaikenikäisille naisille.
Molemmat substantiivit ovat monikon genetiivissä, joten vanhojen sopii muodoltaan kummankin määritteeksi. Pelkkä taivutus ei siten ratkaise määritteen alaa. Jos tarkoitetaan kaikkien osallistujien korkeaa ikää eikä sukupuolijakoa tarvitse korostaa, luonteva vaihtoehto on iäkkäiden ihmisten liikuntaryhmä.
Älä pidä sanojen lähekkäisyyttä ehdottomana sääntönä. Määrite ei aina koske vain lähintä sanaa. Myöskään pilkun lisääminen ei ole yleispätevä keino valita haluttu jäsennys: välimerkkien on noudatettava valitun rakenteen sääntöjä.
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Kieliopillinen mahdollisuus ja luonteva tulkinta
Kaksi kieliopillisesti mahdollista jäsennystä eivät välttämättä ole yhtä todennäköisiä. Tulkintaa ohjaavat muun muassa asiayhteys, sanojen merkitykset ja se, mitä keskustelussa juuri kysytään.
Missä olit, kun katselit miestä?
— Katselin miestä parvekkeella.
Kysymys ohjaa liittämään paikanilmauksen katselutilanteeseen: katselija oli parvekkeella.
Ketä miestä katselit?
— Katselin miestä parvekkeella.
Kysymys ohjaa tulkitsemaan paikanilmauksen miestä yksilöiväksi määritteeksi. Vastaus on silti tarpeettoman altis väärintulkinnalle. Selvempi vastaus on Katselin parvekkeella olevaa miestä.
Puheessa painotus, tauotus ja sävelkulku voivat tukea jäsennystä. Ne eivät kuitenkaan anna jokaiselle monitulkintaiselle lauseelle yksiselitteistä tulkinta-avainta. Kirjoituksessa vastaava vihje on usein rakennettava sanavalinnoilla tai lauserakenteella.
Erota analyysissä kolme asiaa:
- Mahdollinen tulkinta: rakenne ja sanojen merkitykset sallivat sen.
- Todennäköinen tulkinta: asiayhteys ohjaa lukijan siihen.
- Pakotettu tulkinta: se syntyy vasta poikkeuksellisilla lisäoletuksilla tai ilmauksen merkitystä venyttämällä.
Sanaleikki voi hyödyntää yllättävää tulkintaa, mutta pelkkä yllätyksellisyys ei tee siitä kieliopillisesti perusteltua.
Monitulkintaisuudesta sanaleikiksi
Tarkoituksellinen syntaktinen sanaleikki ohjaa lukijan ensin yhteen jäsennykseen ja nostaa sitten esiin toisen. Jälkimmäinen tulkinta ei saa perustua siihen, että alkuperäisestä ilmauksesta vaihdetaan huomaamatta sana tai taivutuspääte.
Lupasin lopettaa maanantaina. Ja tiistaina lupasin taas.
Ensimmäinen virke houkuttelee tulkitsemaan maanantain lopettamispäiväksi. Jatko nostaa esiin toisen mahdollisuuden: maanantaina tapahtuikin lupaaminen. Huumori syntyy samalla siitä, että lupaukset toistuvat mutta lopettamisesta ei saada näyttöä.
Jatko ei loogisesti kumoa ensimmäistä tulkintaa. Puhuja on voinut luvata lopettavansa maanantaina ja antaa uuden lupauksen tiistaina. Sanaleikki toimii siksi jäsennyksen uudelleenarviointina, ei aukottomana todisteena yhdestä oikeasta lukutavasta.
Klassinen sana- ja rakenneleikki: kuusi palaa
Tunnettu kuusi palaa yhdistää sanojen ja taivutusmuotojen yhteneväisyyden rakenteelliseen vaihteluun. Se ei ole pelkkä esimerkki sijamuotojen yhteneväisyydestä.
| Jäsennys | Muodot ja merkitys |
|---|---|
| [kuusi] [palaa] | Puuta tarkoittava subjekti ja palaa-verbi: puu on tulessa. |
| [kuusi palaa] | Lukusana ja pala-sanan yksikön partitiivi: kuusi kappaletta. Ilmaus on substantiivilauseke, ei yksin täydellinen väitelause. |
| [kuusi] [palaa] | Lukusana subjektina ja palata-verbin yksikön kolmas persoona: kuusi aiemmin mainitun joukon jäsentä tulee takaisin. |
Seuraavat jatkot ovat tätä tuttua leikkiä havainnollistavia muunnelmia:
Kuusi palaa! — Älä hae sammutinta. Vastasin vain kysymykseen, montako palaa kakkua jäi.
Alku voi näyttää hälytykseltä: kuusi on subjekti ja palaa predikaatti. Jatko sulkee tämän tarkoitetun lukutavan pois ja pakottaa tulkitsemaan koko ilmauksen lukumäärää ilmaisevaksi vastaukseksi. Verbiksi luettu palaa onkin substantiivin partitiivi.
Kuusi palaa. — Tarkoitan retkeläisiä: kymmenen lähti, neljä jää yöksi ja kuusi tulee takaisin. Mikään puu ei ole tulessa.
Jatko vaihtaa puuta tarkoittavan substantiivin lukusanaksi ja palamista ilmaisevan verbin palaamista ilmaisevaksi verbiksi. Subjektin ja predikaatin perusrakenne säilyy, joten tämä muunnelma perustuu ennen kaikkea sananmuotojen yhteneväisyyteen.
Otsikkoleikki määritteen alalla
Seuraava itse laadittu otsikkoleikki hyödyntää rinnastuksen kahta jäsennystä:
Vanhat miehet ja naiset valtasivat tanssilavan — miehet olivat yli kahdeksankymppisiä, naiset parikymppisiä.
Otsikon alku sallii jäsennyksen vanhat [miehet ja naiset]. Ikätiedot pakottavat tavallisessa ikää koskevassa tulkinnassa vaihtamaan jäsennykseen [vanhat miehet] ja [naiset]. Määrite vanhat koskeekin vain miehiä. Leikki toimii niille lukijoille, jotka ulottivat määritteen aluksi koko rinnastukseen.
Kaikki kielellinen huumori ei ole syntaktista monitulkintaisuutta. Virkkeessä Johtaja menetti malttinsa ja avaimensa sama verbi liittyy kahteen erilaiseen täydennykseen. Rakenne on selvä, mutta menettäminen ymmärretään yhtäältä kuvaannollisesti, toisaalta konkreettisesti. Tällainen zeugma perustuu merkitysten yhteentörmäykseen, ei välttämättä vaihtoehtoisiin jäsennyksiin.
Sanaleikin sopivuus riippuu tekstilajista. Pakinassa tai mainoksessa hetkellinen harhautus voi olla tavoite. Sopimuksessa, turvallisuusohjeessa tai päätöksessä sama avoimuus on yleensä poistettava. Otsikon monitulkintaisuus ei myöskään oikeuta johtamaan lukijaa asiasisällöstä harhaan.
Kirjoittajan tarkistuslista
- Paikanna avoin suhde. Mihin määrite liittyy, tai kuinka laajaa rinnastusta se koskee?
- Muotoile tulkinnat erikseen. Säilytä alkuperäiset sanat ja merkitykset analyysin lähtökohtana; käytä parafraaseja eron osoittamiseen.
- Tarkista kieliopilliset rajat. Sopivatko sijamuodot, kongruenssi ja verbin täydennykset kumpaankin jäsennykseen?
- Arvioi lukijan ensitulkinta. Mitä asiayhteys tekee todennäköiseksi, ja mikä jää vain mahdolliseksi?
- Valitse tavoite. Selventävässä tekstissä ilmaise suhde suoraan. Sanaleikissä anna jatkon paljastaa vaihtoehtoinen jäsennys.
Onnistunut sanaleikki säilyttää kaksi perusteltua lukutapaa. Onnistunut selvennys tekee tarkoitetun suhteen näkyväksi.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Last updated October 12, 2026