Temporaalirakenne: tehtyä ja tehtyäni
Temporaalirakenne ilmaisee aiempaa tapahtumaa. Opi muodostamaan tehtyä- ja tehtyäni-muodot sekä ilmaisemaan tekijä ja tapahtumien ajallinen järjestys.
Temporaalirakenne kertoo tapahtumien ajallisesta suhteesta. Muodot tehtyä ja tehtyäni ilmaisevat, että yksi tapahtuma on päättynyt ennen toista. Rakenteen tekijä ilmaistaan genetiivillä tai omistusliitteellä.
Ensin yksi tapahtuma, sitten toinen
Rakenne vastaa tavallisesti lausetta, joka alkaa sanoilla kun tai sen jälkeen kun. Se tiivistää kaksi tapahtumaa samaan virkkeeseen.
Kun olin syönyt aamupalan, lähdin töihin.
→ Syötyäni aamupalan lähdin töihin.
Ensin söin aamupalan. Sen jälkeen lähdin töihin.
Kun sade oli lakannut, lähdimme ulos.
→ Sateen lakattua lähdimme ulos.
Rakenne on tavallinen kirjoitetussa yleiskielessä. Puheessa käytetään usein vastaavaa kun-lausetta.
Muodon muodostaminen
Pohjana on passiivin TU-partisiipin yksikön partitiivi. Lisää siihen tarvittaessa tekijää osoittava omistusliite.
| Verbi | TU-partisiippi | Partitiivimuoto | Minä tekijänä |
|---|---|---|---|
| tehdä | tehty | tehtyä | tehtyäni |
| lukea | luettu | luettua | luettuani |
| syödä | syöty | syötyä | syötyäni |
| juoda | juotu | juotua | juotuani |
| lähteä | lähdetty | lähdettyä | lähdettyäni |
| saapua | saavuttu | saavuttua | saavuttuani |
Muista vokaalisointu: luettua, mutta tehtyä.
Vaikka muoto perustuu passiivin partisiippiin, temporaalirakenteen merkitys ei ole automaattisesti passiivinen. Ilmauksessa luettuani kirjan lukija olen minä. Ilmauksessa Liisan luettua kirjan lukija on Liisa.
Kuka tekee?
Kun rakenteen ja päälauseen tekijä on sama, tekijä osoitetaan tavallisesti omistusliitteellä.
| Tekijä | Rakenne ja päälause |
|---|---|
| minä | Syötyäni lähdin kotiin. |
| sinä | Syötyäsi lähdit kotiin. |
| hän | Syötyään hän lähti kotiin. |
| me | Syötyämme lähdimme kotiin. |
| te | Syötyänne lähditte kotiin. |
| he | Syötyään he lähtivät kotiin. |
Kolmannen persoonan muoto on sama yksikössä ja monikossa. Taulukon syötyään voidaan ilmaista myös muodolla syötyänsä. Pidempi muoto on harvinaisempi.
Ilman genetiivissä olevaa pronominia kolmannen persoonan omistusliite viittaa päälauseen subjektiin. Näissä muodoissa lyhyt omistusliite muodostetaan pidentämällä loppuvokaali ja lisäämällä n: syötyä → syötyään, saavuttua → saavuttuaan. Taulukon kolmannen persoonan esimerkeissä päälauseen subjekti ilmaistaan pronominilla hän tai he.
Kun tekijät ovat eri, rakenteen oma tekijä ilmaistaan genetiivillä.
Liisan saavuttua aloitimme kokouksen.
→ Kun Liisa oli saapunut, me aloitimme kokouksen.
Vieraiden lähdettyä siivosimme keittiön.
→ Kun vieraat olivat lähteneet, me siivosimme keittiön.
Substantiivin tai nimen kanssa ei tässä tarvita omistusliitettä: Liisan saavuttua. Persoonapronominin kanssa käytetään yleiskielessä myös omistusliitettä: minun saavuttuani, sinun saavuttuasi, hänen saavuttuaan, meidän saavuttuamme, teidän saavuttuanne, heidän saavuttuaan.
Vertaa tekijöitä:
- Saavuttuani soitin Liisalle. → Minä saavuin ja minä soitin.
- Liisan saavuttua soitin hänelle. → Liisa saapui ja minä soitin.
Kolmannessa persoonassa genetiivipronomini hänen tai heidän yhdessä omistusliitteen kanssa osoittaa eri tekijän kuin päälauseen subjekti. Pelkkä omistusliite viittaa päälauseen subjektiin.
Matti soitti hänen saavuttuaan.
→ Joku toinen, esimerkiksi Liisa, saapui. Sen jälkeen Matti soitti.
Matti soitti saavuttuaan.
→ Matti saapui ja soitti sen jälkeen.
Intransitiiviverbit ja asioiden ilmaiseminen
Rakenne sopii myös intransitiiviverbeihin eli verbeihin, jotka eivät saa objektia. Rakenteen subjektina voi olla ihmisen sijaan asia tai ilmiö. Se ilmaistaan genetiivillä, kun se on eri kuin päälauseen subjekti.
| Ilmaus | Esimerkki | Merkitys |
|---|---|---|
| kokouksen päätyttyä | Kokouksen päätyttyä suljimme tietokoneet. | Kun kokous oli päättynyt, suljimme tietokoneet. |
| sateen lakattua | Sateen lakattua lähdimme ulos. | Kun sade oli lakannut, lähdimme ulos. |
| asian selvittyä | Asian selvittyä jatkoimme työtä. | Kun asia oli selvinnyt, jatkoimme työtä. |
| vuosien kuluttua | Tapasimme uudelleen vuosien kuluttua. | Tapasimme uudelleen, kun vuosia oli kulunut. |
Vuosien kuluttua on vakiintunut ajanilmaus. Siinä vuosien on genetiivimuotoinen subjekti ja kuluttua tulee verbistä kulua.
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Aikasuhde ja ero tehdessä-muotoon
Rakenne ei yksin ilmaise mennyttä aikaa. Se kertoo, että sen tapahtuma on aiempi kuin päälauseen tapahtuma. Päälause voi viitata myös tulevaisuuteen.
Luettuani viestin vastasin siihen heti.
→ Ensin luin, sitten vastasin. Molemmat tapahtumat ovat menneisyydessä.
Huomenna luettuani raportin lähetän sinulle kommenttini.
→ Ensin luen, sitten lähetän kommentit. Molemmat tapahtumat ovat tulevaisuudessa.
Muotojen tehtyäni ja tehdessäni ero on tapahtumien järjestyksessä.
| Rakenne | Esimerkki | Aikasuhde |
|---|---|---|
| tehtyäni | Syötyäni kuuntelin radiota. | Ensin söin, sitten kuuntelin. |
| tehdessäni | Syödessäni kuuntelin radiota. | Söin ja kuuntelin samaan aikaan. |
Vaihtoehtona syömisen jälkeen
Tavallinen vaihtoehto on -minen-substantiivin genetiivi + jälkeen: syöminen → syömisen jälkeen.
Syötyäni lähdin kävelylle.
→ Minä söin ja lähdin sitten kävelylle.
Syömisen jälkeen lähdin kävelylle.
→ Lähdin kävelylle ruokailun jälkeen. Syöjä päätellään asiayhteydestä.
Molemmat rakenteet ilmaisevat tapahtumien järjestystä, mutta syötyäni ilmaisee tekijän omistusliitteellä. Ilmauksessa syömisen jälkeen tekijää ei ole erikseen ilmaistu.
Sanajärjestys, objekti ja tavalliset virheet
Rakenne voi olla virkkeen alussa tai lopussa. Sitä ei tavallisesti eroteta päälauseesta pilkulla.
Luettuani kirjan palautin sen kirjastoon.
Palautin kirjan kirjastoon luettuani sen.
Verbin täydennykset säilyvät rakenteessa: saavuttuani asemalle, puhuttuani opettajan kanssa. Myös objektin sijamuoto valitaan merkityksen mukaan.
- Luettuani kirjan menin nukkumaan. → Luin koko kirjan.
- Luettuani kirjaa tunnin menin nukkumaan. → Lukeminen kesti tunnin; kirja ei välttämättä tullut luetuksi kokonaan.
Päättynyt tapahtuma ei siis aina tarkoita, että koko kohde on käsitelty loppuun.
Kun tarkoitat itseäsi tekijänä, muista omistusliite.
✓ Tehtyäni läksyt menin ulos.
✗ Tehtyä läksyt menin ulos.
Jos haluat ilmaista kielteisen tapahtuman, käytä selkeää sivulausetta: Kun en ollut saanut vastausta määräaikaan mennessä, soitin uudelleen. Temporaalirakenteeseen ei lisätä kieltoverbiä en tai ei.
Tarkistuslista
- Tapahtuuko yksi asia ennen toista? Valitse tehtyä-tyyppinen rakenne, ei samanaikaisuutta ilmaisevaa tehdessä-rakennetta.
- Kuka on tekijä? Sama tekijä: saavuttuani soitin. Eri tekijät: Liisan saavuttua soitin.
- Ovatko täydennykset mukana? Esimerkiksi luettuani kirjan tai saavuttuani kotiin.
- Onko rakenne helppo ymmärtää? Jos ei, käytä kun-lausetta.
Muista perusmalli: Tehtyäni työn lähdin kotiin = Kun olin tehnyt työn, lähdin kotiin.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Last updated October 12, 2026