Arkaaiset tapaluokat ja juhlavan kielen toivotukset.

Arkaaiset verbimuodot voivat tehdä toivotuksesta runollisen, rukouksenomaisen tai tarkoituksellisen vanhahtavan. Tavoitteena on erottaa harvinainen optatiivi ja eventiivi nykykielen imperatiivimuodoista sekä arvioida, milloin juhlava ilmaus välittää toiveen, luvan, myönnytyksen tai velvoitteen.

1.Vanha muoto vai juhlava käyttötapa?

Juhlallinen sävy ei itsessään osoita, että verbissä olisi arkaainen tapaluokka. Esimerkiksi eläköön, olkoon ja tulkoon ovat nykykielen imperatiivimuotoja, vaikka niitä käytetään myös toivotuksissa. Ollos puolestaan edustaa vanhaa optatiivia.

Tapaluokka ja puhetoiminto on siis erotettava toisistaan: imperatiivimuodolla voidaan käskeä, mutta myös siunata, suostua tai ilmaista toive.

Ilmaus	Muodon luokitus	Tehtävä ja sävy
Ollos huoleti!	Vanha optatiivi	Runollinen tai leikillisen vanhahtava rauhoittelu
Eläköön ystävyys!	Imperatiivi, yksikön 3. persoona	Juhlava toivotus tai kannatushuuto
Olkoon niin.	Imperatiivi, yksikön 3. persoona	Suostumus tai myönnytys
Se lienisi mahdollista.	Harvinainen eventiivi	Keinotekoiselta tai vanhahtavalta kuulostava varaus

2.Optatiivi säilyy kiteymissä

Optatiivi on toivomiseen ja kehottamiseen liittyvä vanha tapaluokka. Sen ja imperatiivin historiallinen suhde on läheinen, eikä luokittelu ole kaikissa kielioppikuvauksissa täysin samanlainen. Nykykäytössä optatiivi tulee vastaan lähinnä runoudessa, vanhoissa teksteissä ja niitä jäljittelevässä ilmaisussa.

Yksikön toisen persoonan optatiivin tunnus on -kos/-kös. Muodoissa ollos, tullos ja ällös tunnuksen k on assimiloitunut edeltävään l:ään. Rakenteen voi hahmottaa näin: ol- + -kos → ol-los, tul- + -kos → tul-los ja kieltoverbin muodossa äl- + -kös → äl-lös. Vokaalivartalon jäljessä k säilyy: sano- + -kos → sanokos. Vanhahtavassa kehotuksessa Sanokos, ystäväni, mitä toivot muoto vastaa nykykielen imperatiivia sano. Pelkkä kirjoitusasu ei silti ratkaise tulkintaa: puhekielinen kysymys Sanokos hän niin? voi vastata kysymystä Sanoiko hän niin? Muotoja ei kuitenkaan kannata tuottaa nykykielessä vapaasti tämän yhden tuntomerkin perusteella.

Vanha ilmaus	Neutraalimpi nykyvastine	Huomio
Ollos huoleti.	Ole huoleti.	Rauhoittelu saa runollisen tai leikillisen sävyn.
Tullos tänne.	Tule tänne.	Kehotus kuulostaa selvästi vanhahtavalta.
Ällös pelkää.	Älä pelkää.	Vanha kielteinen kehotus; pääverbi on muodossa pelkää.

Merkitysero ei näissä pareissa ole ensisijaisesti siinä, mitä vastaanottajalta odotetaan, vaan siinä, millaisen puhujanäänen muoto rakentaa. Nykyisessä arkikeskustelussa ollos voi kuulostaa pikemmin humoristiselta kuin aidosti juhlalliselta.

3.Eventiivi yhdistää kaksi modaalista ainesta

Eventiiviksi kutsutaan erittäin harvinaista muototyyppiä, jossa yhdistyvät potentiaalin -ne- ja konditionaalin -isi-. Muoto lienisi havainnollistaa yhdistelmää. Eventiivi ei kuulu nykyisen yleiskielen vakiintuneeseen, produktiiviseen tapaluokkajärjestelmään.

Nimitykseen liittyy ajatus mahdollisuuden tai epävarmuuden yhdistymisestä ehdollisuuteen. Käytännössä näin harvinaiselle muodolle ei voi antaa yhtä täsmällistä, kaikissa yhteyksissä pätevää merkitysvastinetta.

Vaihtoehdot eivät ole keskenään täsmällisiä synonyymeja. Harvinaista muotoa tulkittaessa ratkaisevat asiayhteys ja tekstin tyyli, eivät pelkät tunnukset. Eventiiviä ei myöskään pidä käsittää juhlavan toivotuksen tavalliseksi muodostuskeinoksi.

4.Imperatiivi toivotuksissa ja rukouksissa

Nykykielessä juhlava toivotus rakennetaan usein kolmannen persoonan imperatiivilla. Yksikössä tavataan -koon/-köön, monikossa -koot/-kööt. Vartalon muodostus vaihtelee: olkoon, tulkoon, eläköön.

Eläköön-huudahdus ei välttämättä koske kirjaimellisesti elossa pysymistä: esimerkiksi Eläköön taide! ilmaisee kannatusta. Rukouksessa Tulkoon sinun valtakuntasi imperatiivi puolestaan ilmaisee hartaan pyynnön, ei tavallista määräystä.

Juhla- ja maljapuheissa tavallinen yhteiseen toimintaan kutsuva muoto on monikon ensimmäisen persoonan imperatiivi, jonka pääte on -kaamme/-käämme. Puhuja sisällyttää itsensä kehotuksen piiriin.

Arkikielessä samaa yhteistä toimintaa ehdotetaan usein passiivimuodolla: Nostetaan malja! Se toimii tässä meihin kohdistuvana kehotuksena. Nostakaamme malja! ilmaisee monikon ensimmäisen persoonan itse verbimuodossa ja kuulostaa nykykäytössä selvästi juhlavammalta.

Myös passiivin imperatiivi kuuluu muodolliseen ja juhlavaan ilmaisuun: Tehtäköön päätös tänään esittää velvoitteen nimeämättä tekijää. Rakenteessa Olkoon työ tehty ennen juhlan alkua taas yhdistyvät olla-verbin imperatiivi ja passiivin mennyt partisiippi tehty; huomio on siinä, että työ on määrähetkeen mennessä valmis. Nämä ilmaukset voivat olla sävyltään juhlavia tai autoritaarisia, mutta ne eivät sellaisinaan ole hyvän toivotuksia.

Uskonnollisia toivotuksia ovat Jumala varjelkoon sinua ja Herra siunatkoon teitä. Niiden verbit ovat yksikön kolmannen persoonan imperatiiveja. Kiteytynyt Jumala varjelkoon! voi asiayhteydestä riippuen ilmaista myös kauhistusta tai torjuntaa ilman varsinaista rukoustarkoitusta.

Juhlavan ilmauksen voima riippuu myös siitä, kuka puhuu ja kenelle. Puheessa Tuokoon uusi vuosi teille iloa on luonteva toivotus. Arkisessa viestissä sama sisältö voi kuulostaa läheisemmältä muodossa Toivottavasti uusi vuosi tuo teille iloa.

5.Sama muoto, eri tarkoitus

Olkoon ei aina ilmaise hyvän toivomista. Sen tehtävä näkyy ympäröivästä tekstistä.

Esimerkki	Tulkinta
Olkoon onni matkassasi!	Toivotus
Olkoon niin; hyväksyn ehdotuksesi.	Suostumus, mahdollisesti vastahakoinen
Olkoon tehtävä kuinka vaikea tahansa, yritämme silti.	Myönnytys: vaikeus ei muuta päätöstä
Olkoon jokainen valmiina lähtöön kello kuusi.	Juhlava tai autoritaarinen kehotus

Kielteinen kolmannen persoonan imperatiivi muodostetaan kieltoverbillä älköön/älkööt ja pääverbin kieltomuodolla: Älköön kukaan unohtako tätä päivää. Se voi olla vakava vetoomus. Kielteinen toive voidaan ilmaista myös ilman imperatiivia: Toivottavasti kukaan ei unohda tätä päivää.

6.Tulkitsijan ja kirjoittajan tarkistuslista

1. Tunnista muoto. Onko kyseessä vanha optatiivi, harvinainen eventiivi vai nykykielen imperatiivi?
2. Päättele tehtävä asiayhteydestä. Toivotaanko hyvää, vedotaanko kuulijaan, annetaanko lupa vai myönnytäänkö johonkin?
3. Arvioi rekisteri. Runoon, juhlapuheeseen ja rukoukseen sopiva ilmaus voi arkiviestissä kuulostaa leikilliseltä tai teennäiseltä.
4. Valitse tarkoituksenmukainen vastine. Neutraali ilmaus voi olla esimerkiksi ole huoleti, toivottavasti onnistut tai hyväksyn ehdotuksesi.

Muista ydinero: ollos on vanha muoto, eläköön nykyinen imperatiivimuoto juhlallisessa käytössä. Lienisi taas on harvinainen modaalinen yhdistelmä, ei yleiskielen tavallinen toivotusmuoto.