Potentiaalin perfekti ja harvinaiset liittomuodot.

1.Mennyt tapahtuma, nykyinen arvio

Potentiaalin perfekti esittää arvion aiemmasta tapahtumasta tai sen tuloksesta: Tutkija lienee havainnut virheen. Tässä tarkastellaan aktiivin ja passiivin liittomuotoja, kieltoa sekä harvinaisempia verbiketjuja, joissa ajallinen suhde ja modaalinen merkitys on erotettava toisistaan.

Tavoitteena on tunnistaa, mikä ketjun osa ilmaisee arviota, mikä tapahtuman aiemmuutta ja mikä esimerkiksi velvollisuutta tai keskeneräistä toimintaa. Samalla opit arvioimaan, milloin kieliopillinen rakenne on tyylillisesti liian raskas.

Vertaa:

• Tutkija havainnee virheen. Arvio koskee havaitsemista, joka ei tässä näyttäydy päättyneenä.
• Tutkija lienee havainnut virheen. Havaitseminen esitetään aiempana tapahtumana, jonka toteutumisesta puhuja tekee arvion.

Potentiaalin perfekti ei siis ole vain menneeseen aikaan siirretty potentiaali. Siinä yhdistyvät puhujan tiedollinen arvio ja perfektin ajallinen näkökulma.

2.Aktiivin ja passiivin muodot

Rakenne on olla-verbin potentiaali + pääverbin menneen ajan partisiippi. Aktiivissa partisiippi on yksikössä tai monikossa subjektin mukaan. Passiivissa käytetään passiivin partisiippia.

Persoona tai rakenne	Myönteinen perfekti	Kielteinen perfekti
minä	lienen saanut	en liene saanut
sinä	lienet saanut	et liene saanut
hän	lienee saanut	ei liene saanut
me	lienemme saaneet	emme liene saaneet
te	lienette saaneet	ette liene saaneet
he	lienevät saaneet	eivät liene saaneet
passiivi	lienee saatu	ei liene saatu

Kieltomuodossa persoonan ilmaisee kieltoverbi, ja apuverbi on muodossa liene. Partisiipin luku säilyy: he eivät liene saaneet.

Teitittelyssä yhdelle henkilölle sanotaan Te lienette saanut kutsun. Monikollinen apuverbi ei tällöin edellytä monikollista partisiippia.

3.Ajan ja kiellon vaikutus tulkintaan

Potentiaali ei itsessään ilmaise, mihin arvio perustuu. Päätelmän peruste voidaan tuoda esiin asiayhteydessä. Perfektimuoto puolestaan esittää tapahtuman aiempana suhteessa siihen ajankohtaan, josta sitä tarkastellaan.

Kieltomuodon tavallinen tulkinta on arvio tapahtuman toteutumatta jäämisestä:

Viesti ei liene mennyt perille vastaa suunnilleen ilmausta Viesti ei luultavasti ole mennyt perille. Vertaa samansuuntaiseen ilmaukseen Ei ole todennäköistä, että viesti on mennyt perille. Ensimmäisessä tapahtuman toteutumatta jääminen arvioidaan todennäköiseksi; jälkimmäisessä kielto kohdistuu perillemenon todennäköisyyteen. Jälkimmäinen ei yhtä suoraan väitä saapumatta jäämistä todennäköiseksi, vaan voi jättää asian avoimemmaksi.

4.Harvinaisten verbiketjujen kerrokset

Kaikki usean verbimuodon ketjut eivät ole erillisiä aikamuotoja. Potentiaalin perfekti voi sisältää pääverbin, joka saa oman infinitiivi- tai partisiippitäydennyksensä.

Rakenne	Esimerkki	Merkityksen kerrokset
lienee + ollut + tekemässä	Hän lienee ollut tarkistamassa laskelmia.	Arvio koskee aiempaa tilannetta, jossa tarkistaminen oli käynnissä.
lienee + joutunut + tekemään	Hän lienee joutunut lähtemään kesken kokouksen.	Arvio koskee aiempaa pakottavaa tilannetta ja lähtemistä.
lienee + ollut + määrä + tehdä	Hänen lienee ollut määrä tarkistaa laskelmat.	Arvio koskee aiempaa suunnitelmaa tai velvollisuutta, ei välttämättä sen toteutumista.

Ensimmäisessä esimerkissä ollut muodostaa apuverbin kanssa potentiaalin perfektin. Tarkistamassa lisää käynnissä olevan toiminnan näkökulman; se ei takaa, että laskelmat tulivat tarkistetuiksi.

Kolmannen esimerkin rakenne on olla määrä tehdä. Sen perfekti lienee ollut määrä tarkistaa ei yksin kerro, tarkistettiinko laskelmat todella.

Myös passiivin partisiippi voi kuulua tilaa kuvaavaan rakenteeseen:

Pelkkä ovi lienee suljettu voi asiayhteydestä riippuen kuvata sulkemistapahtumaa tai oven nykyistä tilaa. Pintamuoto ei siksi aina yksin ratkaise rakenteen tulkintaa.

4.1Vakiintuneita lienee-ilmauksia

Seuraavat ilmaukset eivät itsessään ole perfektimuotoja, mutta ne havainnollistavat lienee-muodon idiomaattista käyttöä.

• Mikä lienee syynä viivästykseen? ilmaisee pohtivan kysymyksen. Sävy on usein kirjallinen tai harkitseva; puhuja ei esitä tiettyä syytä todennäköisenä.
• Hän on missä lienee tarkoittaa, ettei puhuja tiedä henkilön olinpaikkaa. Ilmaus on vakiintunut ja sävyltään usein tuttavallinen tai vähättelevä: olinpaikka voi näyttäytyä puhujalle yhdentekevänä. Itsenäinen kysymys Missä hän lienee? on puolestaan pohtiva ja usein kirjallinen.
• Lienee sanomattakin selvää, että tiedot on tarkistettava kuuluu etenkin muodolliseen asiatyyliin ja argumentoivaan tekstiin. Potentiaali pehmentää väitteen esitystapaa, vaikka puhuja käsittelee asiaa käytännössä selvänä; asiayhteydessä sävy voi olla myös ironinen.

5.Raskaat muodot ja tyylin valinta

Potentiaalin perfekti sopii erityisesti harkittuun asiatyyliin. Ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat mahdollisia, vaikka ne ovat arkikeskustelussa harvinaisia: Lienen ilmaissut asian epäselvästi on luonteva, mutta sävyltään muodollinen itsearvio.

Samaa aiempaa tapahtumaa voi tarkastella eri modaalisilla rakenteilla. Niiden erot eivät muodosta kiinteää varmuusasteikkoa: asiayhteys ja puheessa myös intonaatio vaikuttavat tulkintaan.

Ilmaus	Varmuus ja sävy
Hän lienee tehnyt ratkaisun.	Esittää ratkaisun tekemisen todennäköisenä. Sävy on usein harkittu ja kirjallinen.
Hän taitaa olla tehnyt ratkaisun.	Esittää usein havaintoihin tai tilanteeseen perustuvan päätelmän. Tavallinen keskustelussa; voi kuulostaa varovaiselta arviolta tai juuri syntyneeltä oivallukselta.
Hän on luultavasti tehnyt ratkaisun.	Ilmaisee todennäköisyyden suoraan adverbilla. Sopii sekä puheeseen että asiatekstiin eikä itsessään ilmaise arvion perustetta.
Hän mahtaa olla tehnyt ratkaisun jo eilen.	Esittää arvelun, jonka sävy voi olla pohtiva tai päivittelevä. Erityisesti kysymyksessä Miksi hän mahtaa olla tehnyt niin? huomio kohdistuu ihmettelyyn, ei varmuusasteen ilmoittamiseen.
Hän olisi tehnyt ratkaisun, jos tiedot olisivat riittäneet.	Ilmaisee tässä toteutumattoman ehdollisen tapahtuman, ei todennäköistä aiempaa tekemistä. Konditionaalin perfekti ei siis sellaisenaan vastaa potentiaalin perfektiä.

Konditionaalin perfekti voi myös esiintyä varauksellisessa tiedon välittämisessä: Vahvistamattoman tiedon mukaan hän olisi tehnyt ratkaisun jo eilen. Tällöin puhuja ottaa etäisyyttä tiedon paikkansapitävyyteen. Hän lienee tehnyt ratkaisun jo eilen esittää puolestaan puhujan arvion tapahtuman todennäköisyydestä.

Harvinaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen. Toisaalta rakenteen kieliopillisuus ei vielä tee siitä tarkoituksenmukaista.

Älä rakenna yleiskieleen potentiaalin pluskvamperfektiä lisäämällä mekaanisesti ollut-muotoa: hän lienee ollut lähtenyt ei ole neutraalin yleiskielen tavanomainen aikamuoto. Jos tarkoitat ennen toista mennyttä tapahtumaa toteutunutta lähtöä, kirjoita esimerkiksi Hän oli luultavasti lähtenyt ennen kokouksen alkua.

Tämä on eri asia kuin luonteva hän lienee ollut väsynyt, jossa väsynyt kuvaa henkilön tilaa. Ketjua on arvioitava sen rakenteen ja merkityksen, ei vain peräkkäisten partisiippien perusteella.

6.Tarkistuslista kirjoittajalle

1. Tunnista arvion kohde. Arvioitko tapahtumaa, tilaa vai aiempaa velvollisuutta?
2. Tarkista liittomuoto. Aktiivissa esimerkiksi lienevät saaneet, passiivissa lienee saatu.
3. Tarkista kielto ja luku. Eivät liene saaneet, mutta ei liene saatu.
4. Erota ajallinen suhde toteutumisesta. Lienee ollut määrä tehdä ei osoita, että työ tehtiin.
5. Pura tarpeettoman raskas ketju. Ajanilmaus ja luultavasti voivat välittää merkityksen selvemmin kuin harvinainen liittorakenne.

Ydinero on tämä: lienee tehnyt arvioi aiempaa tekemistä, lienee ollut tekemässä aiempaa käynnissä ollutta toimintaa ja lienee ollut määrä tehdä aiempaa suunnitelmaa tai velvollisuutta.