Puheen korjaukset, keskeytykset ja vuoron rakentaminen.

Puheenvuoro ei yleensä synny valmiina: puhuja etsii sanoja, täsmentää sanomaansa ja mukauttaa rakennetta kuulijan reaktioihin. Korjaukset, katkokset ja jatkot eivät siksi ole vain sujuvuuden häiriöitä, vaan keinoja rakentaa yhteistä ymmärrystä.

Tavoitteena on erottaa korjaaminen tavallisesta jatkamisesta, tunnistaa keskeytyksen tehtävä ja rakentaa vuoro niin, että kuulija pystyy seuraamaan myös suunnanmuutoksia.

1.Puheenvuoro rakentuu vaiheittain

Puheenvuoro on yhden puhujan puhetta ennen vuoron vaihtumista. Se voi sisältää useita vuoron rakenneyksiköitä: lauseita, lausekkeita tai yksittäisiä sanoja. Esimerkiksi vastaus Huomenna voi muodostaa kokonaisen vuoron, vaikka siinä ei ole verbiä.

Kuulija ennakoi mahdollista vuoron loppua kolmen vihjeen perusteella:

• Kieliopillinen rakenne: onko aloitettu rakenne tullut valmiiksi?
• Äänenkulku ja rytmi: kuulostaako puhe jatkuvalta vai päättyvältä?
• Toiminta: onko esimerkiksi kysymys, vastaus tai ehdotus jo esitetty?

Mikään näistä ei yksin ratkaise vuoron vaihtumista. Kieliopillisesti valmis lause voi olla vasta pidemmän perustelun alku.

2.Itsekorjaus: vaihda, täsmennä tai aloita uudelleen

Itsekorjauksessa puhuja muokkaa omaa puhettaan. Korjattavana voi olla väärä tieto, epätarkka sana tai rakenne, joka ei enää palvele suunniteltua sanomaa. Korjaus ei siis edellytä kielioppivirhettä.

Korjauksen tehtävä	Esimerkki	Mitä muuttuu?
Tiedon vaihtaminen	Tavataan tiistaina, ei kun keskiviikkona.	Päivä vaihtuu toiseksi.
Ilmauksen täsmentäminen	Kaikki vastasivat, tai siis kaikki paikalla olleet.	Joukon rajaus tarkentuu.
Merkityksen selittäminen	Se oli raskas päivä, siis henkisesti raskas.	Puhuja selventää, mitä tarkoittaa.
Rakenteen aloittaminen uudelleen	Minä olisin— me voisimme lähettää yhteisen vastauksen.	Yksilön ehdotus vaihtuu yhteiseksi toiminnaksi.

Ilmaukset ei kun, tai siis ja tarkoitan auttavat kuulijaa tulkitsemaan seuraavan jakson korjaukseksi. Niiden tehtävät kuitenkin limittyvät: esimerkiksi tai siis voi sekä korvata aiemman ilmauksen että vain tarkentaa sitä. Ratkaisevaa on, miten uusi ilmaus suhteutuu edelliseen.

Korvattu ja korvaava ilmaus liittyvät usein samaan lauserakenteeseen. Esimerkissä tiistaina – keskiviikkona molemmat ilmaisevat ajankohtaa. Jos puhuja vaihtaa koko rakennetta, myös taivutus ja lauseenjäsenten suhteet voivat muuttua.

2.1Puhekielen vertailu

Sivun esimerkit ovat pääosin yleiskielisiä. Arkisessa keskustelussa eiku, tota ja me voitais ovat tavallisia puhekielisiä vastineita ilmauksille ei kun, tuota ja me voisimme. Monien puhujien epämuodollisessa puheessa ne ovat yleiskielisiä vastineitaan tavallisempia; käyttö vaihtelee kuitenkin puhujan, alueen ja tilanteen mukaan.

Yleiskielinen ilmaus	Puhekielinen esimerkki	Tehtävä
ei kun	Tavataan tiistaina, eiku keskiviikkona.	Korvaa aiemman tiedon.
tuota	Tarvittais tähän, tota, selkeämpi aikataulu.	Antaa aikaa muotoilun etsimiseen.
me voisimme	Mä voisin— me voitais lähettää yhteinen vastaus.	Aloittaa rakenteen uudelleen.

Myös siis niinku on tavallinen puhekielinen partikkeliyhdistelmä: Se oli raskas päivä, siis niinku henkisesti raskas. Tässä se johdattaa selitykseen ja samalla ilmaisee muotoilun hakemista. Se ei ole siis-sanan kiinteä vastine eikä aina aloita korjausta. Muodollisessa puheessa vastaavan selvennyksen voi ilmaista suoremmin: siis henkisesti raskas.

3.Kuulijan korjausaloite

Kuulija voi osoittaa, ettei kuullut tai ymmärtänyt jotakin. Tätä kutsutaan korjausaloitteeksi. Se antaa alkuperäiselle puhujalle mahdollisuuden selventää omaa vuoroaan. Aloite ei vielä itsessään sisällä korjausta.

Aloitteen tai reaktion tyyppi	Kuulijan vuoro	Tehtävä ja rekisteri
Avoin aloite	Anteeksi, mitä sanoit?	Osoittaa ongelman mutta ei paikanna sitä tarkasti. Eksplisiittinen, kohtelias muoto, joka sopii myös muodolliseen tilanteeseen.
Avoin aloite	Häh?	Lyhyt arkinen aloite; voi kuulostaa töksähtävältä tai ilmaista hämmästystä.
Avoin aloite	Anteeks?	Tavallinen puhekielinen aloite, joka voi pyytää toistamaan kohteliaasti.
Avoin aloite	Mitä?	Tavallinen lyhyt aloite; sävy riippuu äänenkäytöstä ja tilanteesta.
Kohdistettu kysymys	Kenelle lähetit sen?	Rajaa ongelman vastaanottajaan.
Tarkistava toisto	Leenalle?	Nostaa yhden ilmauksen tarkistettavaksi.
Ymmärrysehdokas	Tarkoitatko ensi viikon perjantaita?	Tarjoaa tulkinnan vahvistettavaksi tai korjattavaksi.
Korjauksen vastaanotto	Ai. / Ai jaa.	Tavallisia keskustelun reaktiopartikkeleita: voivat osoittaa korjauksen tai selvennyksen tulleen vastaanotetuksi. Eivät itsessään ole korjausaloitteita.

Lyhyet avoimet aloitteet ovat arkikeskustelussa tavallisia. Myös Anteeksi, mitä sanoit? on luonteva puhutussa kielessä, eikä sitä tarvitse varata muodollisiin tilanteisiin. Äänenkulku ja paikka keskustelussa ratkaisevat, pyytääkö esimerkiksi Mitä? toistoa vai ilmaiseeko se hämmästystä. Samoin Ai jaa voi osoittaa uuden tiedon vastaanottamista, mutta se ei yksin takaa, että kuulija hyväksyy tiedon.

Sama kysymys voi toisessa yhteydessä pyytää kokonaan uutta tietoa. Se on korjausaloite silloin, kun se kohdistuu edellisen puheen kuulemiseen tai ymmärtämiseen.

Kuulija voi myös korjata tiedon suoraan: Se oli keskiviikkona, ei tiistaina. Tämä eroaa korjausaloitteesta, koska kuulija tarjoaa itse korvaavan tiedon. Suora korjaus voi kuulostaa jyrkältä etenkin silloin, kun virhe ei ole keskustelun kannalta olennainen. Muoto Tarkoitatko keskiviikkoa? jättää toiselle tilaa vahvistaa tai oikaista tulkinta.

4.Katkos, päällekkäispuhunta ja keskeytys

Puheen katkeaminen ei aina johdu toisesta puhujasta. Puhuja voi itse pysähtyä etsimään sanaa tai muotoilemaan ajatuksensa uudelleen. Vastaavasti kahden ihmisen samanaikainen puhe eli päällekkäispuhunta ei aina merkitse kilpailemista vuorosta.

Lyhyet palautteet, kuten joo, niin ja mm, voivat osoittaa kuuntelemista ilman aikomusta ottaa pidempää vuoroa. Niiden tulkintaan vaikuttavat kuitenkin ajoitus, äänenkäyttö ja se, jatkaako kuulija puhumista.

Jos haluat jatkaa omaa kesken jäänyttä vuoroasi, voit sanoa Sanon tämän ajatuksen vielä loppuun. Se on selkeä vuoron säilyttämisen pyyntö, mutta sävy riippuu äänenkäytöstä ja tilanteesta. Muodollisessa keskustelussa esimerkiksi Saisinko ensin päättää tämän perustelun? tekee pyynnön näkyväksi.

5.Vuoron jatkaminen ja rakenteen palauttaminen

Tauon aikana ilmaukset tuota ja hetkinen voivat viestiä, että puhuja etsii muotoilua eikä ole vielä luopumassa vuorostaan. Ne eivät kuitenkaan takaa, että muut odottavat. Pidemmän katkoksen jälkeen rakenteen osittainen toisto auttaa kuulijaa enemmän kuin useiden täyteilmausten ketju.

Viimeisessä esimerkissä aamupäivällä täydentää valmista lausetta uudella ajanmääritteellä. Se ei välttämättä korjaa mitään: huominen ja aamupäivä sopivat yhteen. Vertaa ilmaukseen Lähetän kutsut huomenna. Tai siis ylihuomenna, jossa ajankohta vaihdetaan.

Kun palaat keskeytyksen jälkeen asiaasi, voit käyttää ilmausta Niin, siitä aikataulusta vielä tai toistaa keskeisen rakenteen. Pelkkä irrallinen jatkosana voi jäädä epäselväksi, jos väliin on tullut pitkä keskustelu.

6.Muistilista sujuvaan korjaamiseen

1. Tunnista tehtävä: vaihdatko tietoa, täsmennätkö merkitystä vai jatkatko kesken jäänyttä ajatusta?
2. Tee suhde näkyväksi: käytä tarvittaessa ilmausta ei kun, tai siis tai tarkoitan.
3. Paikanna ymmärtämisongelma: kysy esimerkiksi kenelle?, jos juuri vastaanottaja jäi epäselväksi.
4. Seuraa koko vuoroa: rakenne, äänenkulku ja keskustelun toiminta kertovat yhdessä, milloin vuoro voi vaihtua.
5. Palauta rakenne tarvittaessa: toista keskeytyksen jälkeen riittävästi, jotta kuulija löytää takaisin ajatukseesi.

Sujuva puhe ei ole korjauksetonta puhetta. Olennaista on, että kuulija ymmärtää, mikä ilmaus jää voimaan ja miten puhe jatkuu.