Perfektin päättelymerkitys ja nykyhetken näkökulma.

Perfekti voi esittää aiemman tapahtuman päätelmänä, joka perustuu nyt havaittaviin jälkiin. Tarkastelemme sitä, miten nykyhetken näkökulma, tapahtuman tulostila ja puhujan varmuus vaikuttavat tulkintaan. Perfekti ei kuitenkaan yksin osoita, että tieto olisi pääteltyä.

1.Nykyisestä havainnosta aiempaan tapahtumaan

Perfektin päättelymerkityksessä puhuja etenee nykyisestä havainnosta sen mahdolliseen syyhyn. Hän ei välttämättä ole nähnyt itse tapahtumaa, mutta sen jäljet ovat havaittavissa.

Tulkinnassa yhdistyvät kolme asiaa:

• Havainto: kadut ovat nyt märät.
• Päätelty tapahtuma: yöllä on satanut.
• Nykyhetken näkökulma: aiempi sade selittää nykyistä tilannetta.

Päätelmä ei ole sama asia kuin varma tieto. Kadut on voitu myös pestä. Perfekti ei sulje pois vaihtoehtoisia selityksiä.

2.Tulostila ja päättely eivät ole sama asia

Tulostila tarkoittaa tapahtuman seurauksena syntynyttä tilaa. Perfekti voi nostaa tämän tilan huomion kohteeksi riippumatta siitä, miten puhuja tietää tapahtumasta.

Tilanne	Ilmaus	Tulkinta
Puhuja on itse sulkenut oven.	Olen sulkenut oven, joten voimme aloittaa.	Puhuja kertoo omasta toiminnastaan ja sen merkityksestä nyt.
Puhuja näki Liisan sulkevan oven.	Liisa on sulkenut oven, joten käytävän melu ei enää kuulu.	Nykyinen tulostila liittyy suoraan havaittuun tapahtumaan.
Puhuja löytää aiemmin avoimen oven suljettuna.	Joku on sulkenut oven.	Nykyinen tila antaa perusteen päätellä aiempi tapahtuma.

Sama aikamuoto sopii siis sekä suoraan tietoon että päättelyyn. Päättelytulkinta syntyy perfektin ja asiayhteyden yhteisvaikutuksesta.

3.Näkökulma ratkaisee aikamuodon valinnan

Perfekti tarkastelee aiempaa tapahtumaa nykyhetkestä käsin. Imperfekti puolestaan sijoittaa tapahtuman menneeseen tilanteeseen. Ero koskee esitystapaa, ei pelkästään sitä, onko tapahtumalla todellisia seurauksia.

Myös imperfekti voi esiintyä päätelmässä: Jäljistä päätellen auto ajoi ojaan yöllä. Päättely ilmaistaan tässä sanoilla jäljistä päätellen, ja tapahtuma esitetään menneeseen aikaan sijoitettuna.

Vastaavasti Auto on ajanut ojaan voi olla paikalle saapuvan puhujan päätelmä siitä, miksi auto on nyt ojassa. Kumpikaan aikamuoto ei yksin ratkaise tiedon lähdettä.

Pluskvamperfekti siirtää tarkastelukohdan menneisyyteen: Aamulla kadut olivat märät: yöllä oli satanut. Märkyys havaitaan kertomuksen aamuna, ja sade päätellään sitä aiemmaksi tapahtumaksi. Vertaa nykyhetkestä tehtyyn päätelmään: Kadut ovat märät: yöllä on satanut. Päättely ei siis ole sidottu perfektiin: havaintoja voidaan tulkita myös menneestä tarkastelukohdasta käsin.

4.Päätelmän varmuutta voi säädellä

Ilman varausta esitetty perfektilause voi kuulostaa varmalta toteamukselta, vaikka sen taustalla olisi päättely. Puhuja voi tehdä päätelmän luonteen ja varmuusasteen näkyviksi lisäilmauksilla sekä modaaliverbeillä, potentiaalilla ja vaikutelmaa ilmaisevilla rakenteilla.

Ilmaus	Mitä puhuja ilmaisee?
Joku on käynyt täällä.	Puhuja esittää käynnin tosiasiana; tiedon peruste jää avoimeksi.
Joku on ilmeisesti käynyt täällä.	Käynti esitetään saatavilla olevan tiedon perusteella todennäköisenä.
Joku on ehkä käynyt täällä.	Käynti esitetään mahdollisuutena.
Jälkien perusteella joku on käynyt täällä.	Puhuja nimeää päätelmän havaintoperustan.
Yöllä on täytynyt sataa. / Yöllä täytyy olla satanut.	Puhuja pitää sadetta havaintojen perusteella välttämättömänä selityksenä. Vahva päätelmä; molemmat sopivat yleiskieleen ja puheeseen.
Jonkun on pitänyt käydä täällä, koska ovi ei ole voinut avautua itsestään.	Tässä yhteydessä vahva päätelmä. Yleiskielinen rakenne voi toisessa yhteydessä ilmaista velvollisuutta tai suunnitelmaa, joten päättelytulkinta tarvitsee tuekseen asiayhteyden.
Joku on mahtanut käydä täällä.	Arveleva päätelmä, johon voi liittyä ihmettelyä. Sopii etenkin keskusteluun; varmuus riippuu asiayhteydestä ja sävystä.
Täällä taitaa olla käynyt joku.	Puhuja pitää käyntiä todennäköisenä mutta jättää tilaa erehdykselle. Tavallinen puheessa, mahdollinen myös yleiskielisessä tekstissä.
Yöllä lienee satanut.	Potentiaalin perfekti esittää sateen todennäköisenä. Muoto on kirjakielinen ja tavallisempi kirjoitetussa tekstissä kuin arkikeskustelussa.
Näyttää sataneen yöllä.	Puhuja esittää sateen havaintojen synnyttämänä vaikutelmana. Referatiivirakenne sopii yleiskieleen; puheessa luonteva vaihtoehto on Näyttää siltä, että yöllä on satanut.

Rakenteissa on täytynyt sataa, on pitänyt käydä ja on mahtanut käydä modaaliverbi on perfektissä ja sitä seuraa A-infinitiivi. Rakenteissa täytyy olla satanut ja taitaa olla käynyt modaaliverbi on preesensissä, ja aiempi tapahtuma ilmaistaan yhdistelmällä olla + NUT-partisiippi. Muodossa lienee satanut apuverbi on potentiaalissa. Rakenteessa näyttää sataneen referatiivirakenteen aiemmuutta ilmaiseva muoto sataneen sijoittaa sateen ennen nykyistä vaikutelmaa; vaikutelman merkitys tulee verbistä näyttää.

Ilmaukset eivät muodosta tarkkaa varmuusasteikkoa. Päättelykäytössä täytyä ja pitää esittävät selityksen vahvana, kun taas taitaa, mahtaa ja potentiaali jättävät päätelmän avoimemmin arvioksi. Näyttää sataneen korostaa vaikutelmaa eikä määrää sille kiinteää varmuusastetta. Asiayhteys ja puheessa myös intonaatio vaikuttavat tulkintaan.

Ilmeisesti ei itsessään tarkoita, että puhuja olisi nähnyt fyysisiä jälkiä: arvio voi perustua myös esimerkiksi saatuun viestiin. Jos tiedon lähde on olennainen, se kannattaa ilmaista erikseen.

Asiatekstissä erottelu auttaa lukijaa arvioimaan väitettä: Lokin perusteella järjestelmä on käynnistynyt uudelleen kertoo sekä päätelmän että sen perustan. Pelkkä Järjestelmä on käynnistynyt uudelleen jättää perustan mainitsematta.

5.Nykyinen merkitys ei takaa seurauksen säilymistä

Perfekti ei takaa, että tapahtuman tulos olisi yhä voimassa. Se voi liittää nykyiseen tarkasteluun myös tapahtuman, jonka seuraukset ovat jo muuttuneet.

Jälkimmäinen esimerkki osoittaa, ettei on lähtenyt aina tarkoita henkilön olevan edelleen poissa. Ilman jatkoa poissaolo voi olla luonteva tulkinta, mutta asiayhteys voi kumota sen.

Myös kielteinen perfekti voi liittyä päättelyyn: Maa on aivan kuiva. Täällä ei ilmeisesti ole satanut. Kuivuus on kuitenkin vain päätelmän peruste, ei aukoton todiste: maa on voinut jo kuivua. Kielto ei tee päätelmästä varmempaa.

6.Tarkistuslista tulkintaan

Kun tulkitset tai käytät perfektiä päättelyn ilmaisemiseen, tarkista seuraavat asiat:

1. Mikä havaitaan nyt? Erota havainto sitä selittävästä tapahtumasta.
2. Mikä päätellään? Älä esitä pääteltyä tapahtumaa suorana havaintona.
3. Mistä ajankohdasta tapahtumaa tarkastellaan? Perfektissä näkökulma on nykyhetkessä; imperfekti rakentaa mennyttä tilannetta ja pluskvamperfekti sijoittaa tapahtuman mennyttä tarkastelukohtaa aiemmaksi.
4. Kuinka vahva päätelmä on? Lisää tarvittaessa esimerkiksi ehkä, ilmeisesti tai tiedon perustan ilmaus, tai valitse sopiva modaalinen rakenne.
5. Onko tulostila yhä voimassa? Ratkaise tämä asiayhteydestä, älä pelkästä aikamuodosta.

Perfektin päättelymerkityksen ydin on yhteys nykyisen tiedon ja aiemman tapahtuman välillä. Päättely, varmuus ja seurauksen säilyminen ovat kuitenkin eri asioita.