Referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen
Opi erottamaan referoinnin lähde, näkökulma ja puhujan sitoutuminen sekä käyttämään lähdeilmauksia ja referointiverbejä täsmällisesti eri teksteissä.
Kenen tieto, kenen arvio?
Referoidessasi välität toisen puhetta tai tekstiä, mutta samalla valitset, miten suhtaudut välitettävään sisältöön. Lähde kertoo, keneltä tieto on peräisin, näkökulma osoittaa, kenen kannalta asia esitetään, ja sitoutuminen tarkoittaa sitä, missä määrin esität sisällön totena tai hyväksyttävänä. Näitä eroja ilmaistaan esimerkiksi lähdeilmauksilla ja referointiverbeillä.
Vertaa kolmea tapaa esittää sama asia:
- Johtajan mukaan uudistus vähentää kustannuksia.
- Johtaja väittää, että uudistus vähentää kustannuksia.
- Uudistus vähentää kustannuksia, kuten johtaja toteaa.
Ensimmäinen virke nimeää lähteen mutta ei yksin ratkaise kirjoittajan kantaa. Toinen voi herättää kysymyksen väitteen perusteista. Kolmannessa kirjoittaja esittää kustannusten vähenemisen myös omana väitteenään ja käyttää johtajan lausumaa sen tukena.
Tavoitteena on erottaa toisistaan se, mitä lähde esittää, ja se, mitä referoija itse pitää totena tai arvioi.
Lähdeilmauksen merkitys ja vaikutusala
Lähteen voi nimetä henkilönä, asiakirjana tai muuna tietolähteenä. Lähdeilmauksen valinta vaikuttaa siihen, tulkitaanko sisältö tiedoksi, mielipiteeksi vai päätelmäksi.
| Ilmaus | Mitä se korostaa? | Esimerkki |
|---|---|---|
| raportin mukaan | Sisältö esitetään raportista saatuna. | Raportin mukaan jonot ovat lyhentyneet. |
| tutkijan mielestä | Kyse on tutkijan arviosta tai kannasta. | Tutkijan mielestä tavoite on liian vaatimaton. |
| ministeriön ilmoituksen mukaan | Lähteenä on ministeriön antama tieto. | Ministeriön ilmoituksen mukaan haku alkaa toukokuussa. |
| aineiston perusteella | Aineisto toimii päätelmän pohjana. | Aineiston perusteella muutos näyttää pysyvältä. |
Aineiston perusteella ei sellaisenaan tarkoita, että aineistossa sanottaisiin jotakin suoraan. Päätelmän voi tehdä kirjoittaja itse. Jos päätelmä kuuluu toiselle, tekijä kannattaa nimetä: Tutkijat päättelevät aineiston perusteella, että muutos on pysyvä.
Lähdeilmauksen vaikutusala tarkoittaa sitä tekstin osaa, jonka sisältö liitetään lähteeseen. Se ei jatku automaattisesti kappaleen loppuun.
Epäselvä raja: Raportin mukaan jonot ovat lyhentyneet. Uudistus on onnistunut.
Jälkimmäinen virke voidaan tulkita kirjoittajan omaksi arvioksi.
Molemmat tiedot raportista: Raportin mukaan jonot ovat lyhentyneet. Raportissa uudistusta pidetään onnistuneena.
Arvio kirjoittajalta: Raportin mukaan jonot ovat lyhentyneet. Pidän tätä yhtenä merkkinä uudistuksen onnistumisesta.
Referointiverbi ohjaa tulkintaa
Referointiverbi ei vain yhdistä lähdettä ja sisältöä. Se voi kuvata puhetoimintaa, tiedon varmuutta tai referoijan tulkintaa lähteen asenteesta.
| Verbi | Tyypillinen tehtävä tai sävy | Esimerkki |
|---|---|---|
| kertoa | Välittää sisällön ilman vahvaa sisäänrakennettua arviota sen totuudesta. | Asukas kertoo, että melu on lisääntynyt. |
| arvioida | Esittää sisällön arviona, ei varmana tietona. | Insinööri arvioi, että korjaus kestää viikon. |
| väittää | Nostaa esiin väitteen, jonka hyväksyttävyys voi olla avoin tai kiistanalainen. | Urakoitsija väittää, että työ on valmis. |
| myöntää | Esittää asian tunnustamisena, usein odotusten tai aiemman kannan vastaisesti. | Urakoitsija myöntää, että työ on kesken. |
| kiistää | Ilmaisee, ettei lähde hyväksy esitettyä väitettä. | Urakoitsija kiistää, että työ olisi tehty huolimattomasti. |
Nämä eivät muodosta yksinkertaista asteikkoa epävarmasta varmaan. Kiistää kertoo lähteen torjuvasta kannasta, ei siitä, uskooko referoija kiistämiseen. Myöntää puolestaan kehystää sisällön helposti jo todeksi hyväksyttynä asiana ja voi siten ohjata lukijaa vahvemmin kuin neutraalimpi kertoa.
Väittää ei tarkoita samaa kuin valehdella. Väite voi olla tosi. Toisaalta verbi ei ole kaikissa yhteyksissä yhtä neutraali kuin sanoa: etenkin uutistekstissä se voi luoda epäilevän sävyn.
Älä vaihda referointiverbejä vain toiston välttämiseksi. Vaihto voi muuttaa lähteen kannan tai oman suhtautumisesi tulkintaa.
Quick check
Try one question now.
Check your answer when you are ready. No sign-in needed.
Sitoutuminen, kuulopuhe ja epäily
Puhujan sitoutuminen näkyy myös siinä, esitetäänkö asia suoraan vai rajataanko se toiselta saaduksi tiedoksi, uskomukseksi tai epäilyksen kohteeksi.
- Kokous on peruttu. Puhuja esittää asian totena.
- Leenan mukaan kokous on peruttu. Puhuja nimeää lähteen; hänen oma varmuutensa jää avoimeksi.
- Kokous on kuulemma peruttu. Tieto on saatu toiselta, mutta lähdettä ei nimetä tässä virkkeessä.
- Kokous on muka peruttu. Puhuja ottaa tavallisesti epäilevää tai torjuvaa etäisyyttä väitteeseen.
- Kokous on ilmeisesti peruttu. Puhuja esittää asian todennäköisenä; ilmaus ei yksin osoita, onko pohjana kuultu tieto vai oma päätelmä.
Kuulemma ei itsessään ilmaise epäuskoa. Muka taas ei ole neutraali lähdemerkintä, vaikka se voi joissakin yhteyksissä välittää myös ironiaa tai toisen näkökulmaa. Tarkassa asiatyylissä nimetty lähde on usein kumpaakin ilmausta täsmällisempi.
Myös verbin merkitys vaikuttaa siihen, mitä pidetään totena:
- Leena uskoo, että kokous on peruttu. Peruminen esitetään Leenan uskomuksena.
- Leena tietää, että kokous on peruttu. Peruminen esitetään normaalisti totena taustatietona.
- Leena ei tiedä, että kokous on peruttu. Kielto kohdistuu Leenan tietoon; peruminen säilyy tavallisessa tulkinnassa totena taustatietona.
Referointi ei automaattisesti vapauta puhujaa sitoutumisesta. Esimerkiksi tietää-verbi voi esittää sivulauseen sisällön totena, vaikka lause käsittelee jonkun toisen tietoa.
Näkökulma näkyy myös sanavalinnoissa
Lähteen nimeäminen ei vielä osoita, kenelle jokainen arvioiva sana kuuluu. Sanat kuten onnistunut, kohtuuton ja välttämätön voivat välittää joko lähteen tai referoijan arviota.
Kirjoittajan arviolta kuulostava muoto: Kunnan kohtuuton päätös herätti keskustelua.
Arvio selvästi lähteelle: Asukkaat pitivät kunnan päätöstä kohtuuttomana.
Lähteen sanavalinta näkyviin: Asukasyhdistys kuvasi päätöstä ”kohtuuttomaksi”.
Viimeinen muoto sopii vain, jos kohtuuton vastaa lähteen käyttämää sanavalintaa. Lainausmerkit eivät yksin nimeä arvioijaa: ilmaus kunnan ”kohtuuton” päätös voi näyttää myös kirjoittajan ironialta.
Näkökulma vaikuttaa lisäksi ajan ja paikan ilmauksiin. Niitä ei vaihdeta mekaanisesti, vaan niiden on vastattava referointitilannetta.
Maanantaina Helsingissä Anna sanoo: ”Palaan tänne huomenna.”
Tiistaina Tampereella asiasta kerrotaan näin: Anna sanoi eilen, että hän palaa Helsinkiin tänään.
Paikannimi poistaa epäselvyyden, ja tänään suhteuttaa paluun uuden puhetilanteen ajankohtaan.
Tarkistuslista täsmälliseen referointiin
- Nimeä lähde. Kuka esittää tiedon, arvion tai väitteen?
- Rajaa vaikutusala. Näkyykö, missä lähteen sisältö päättyy ja oma pohdintasi alkaa?
- Valitse verbi merkityksen mukaan. Älä muuta kertomista myöntämiseksi tai väittämiseksi ilman perustetta.
- Tarkista sitoutuminen. Esitätkö asian totena, mahdollisena vai vain toisen kantana?
- Paikanna näkökulma. Kenelle arvioivat sanat kuuluvat, ja mihin aikaan ja paikkaan viittaat?
Täsmällisessä referoinnissa lukija erottaa lähteen sisällön, lähteen näkökulman ja referoijan oman kannan toisistaan.
You reached the end
You reached the endNow make it stick.
Save your progress, or start the exercises. Practice with detailed feedback after you submit, or save your progress and come back.
Was this lesson helpful?
Vocabulary in this lesson
15 words, ready to study.
Play a word to hear it, then mark it as known — or save it to study later.
Save any of these 15 words and review them later.
Referoinnin lähde- ja suhtautumisilmaukset
15 wordsLast updated October 12, 2026