Sidossanat perustelussa ja argumentoinnissa.

Argumentoinnissa sidossana kertoo, miten väite liittyy perusteluun, päätelmään tai vastaväitteeseen. Sen valinta vaikuttaa myös siihen, kuinka vahvana päätelmä esitetään ja mikä perustelu saa eniten painoa. Tässä tarkastellaan lisäksi sidossanojen paikkaa, välimerkkejä ja käyttöä erilaisissa teksteissä.

1.Tunnista argumentin osien suhde

Sidossana on tässä yhteisnimitys ilmauksille, jotka osoittavat tekstin osien välisiä suhteita. Ryhmään kuuluu sekä konjunktioita, kuten sillä, että lauseessa liikkuvampia ilmauksia, kuten nimittäin ja näin ollen. Ne eivät siis käyttäydy kaikki kieliopillisesti samalla tavalla.

Ennen sidossanan valintaa ratkaise, mitä seuraava tekstin osa tekee: perusteleeko se edellistä väitettä vai esittääkö se aiemmasta tiedosta tehtävän päätelmän?

Tehtävä	Sidossanoja ja ilmauksia	Esimerkki
Väitteelle annetaan perustelu	sillä, nimittäin	Aikataulua on muutettava, sillä lupa puuttuu.
Perustelusta edetään päätelmään	siis, näin ollen	Lupa puuttuu. Näin ollen työtä ei voida vielä aloittaa.
Mukaan tuodaan lisäperustelu	lisäksi, myös	Ratkaisu on edullinen. Lisäksi se on helppo toteuttaa.
Perustelua vahvistetaan	vieläpä, ennen kaikkea	Ratkaisu säästää rahaa ja vieläpä parantaa palvelua.
Päätelmää rajataan	tosin, kuitenkin	Kokeilu onnistui. Tulokset koskevat tosin vain yhtä yksikköä.
Aiempi tulkinta korvataan toisella	päinvastoin, pikemminkin	Uudistus ei nopeuttanut käsittelyä. Päinvastoin jonot pitenivät.

Sidossana ei yksin ratkaise suhdetta: myös väitteiden sisällön on tuettava valittua yhteyttä.

2.Erota perustelu ja päätelmä

Sillä ja nimittäin ohjaavat lukijan tulkitsemaan seuraavan tiedon edellisen väitteen perusteluksi tai selitykseksi. Siis ja näin ollen puolestaan osoittavat, että seuraava väite johdetaan aiemmin esitetystä.

Perustelu voi tukea myös puhujan arviota sen sijaan, että se ilmaisisi tapahtuman varsinaisen syyn:

Siis voi ilmaista myös täsmennystä tai uudelleenmuotoilua: Päätös koskee vakituista henkilöstöä, siis toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia. Tässä jälkiosa selittää edellisen ilmauksen sisältöä eikä esitä uutta päätelmää.

3.Järjestä ja painota perusteluja

Lisäävät ilmaukset eivät ole keskenään täysin samanarvoisia. Lisäksi tuo uuden näkökohdan, mutta ei itsessään ilmoita sitä tärkeimmäksi. Ennen kaikkea asettaa yhden perustelun muiden edelle. Vieläpä esittää lisäyksen usein odotuksia vahvistavana tai yllättävänä.

• Ensinnäkin – toiseksi: erota perustelut selvästi toisistaan.
• Lisäksi: tuo mukaan uusi, samaa väitettä tukeva peruste.
• Ennen kaikkea: nosta ratkaiseva peruste esiin.
• Kaiken lisäksi: korosta syiden tai seurausten kasautumista; ilmaus on usein sävyltään arvioiva.

Perustelujen luettelointi ei vielä osoita niiden keskinäistä painoa. Jos päätös perustuu erityisesti yhteen seikkaan, nimeä se sen sijaan, että esittäisit kaikki perusteet samanarvoisina.

Myös voi kohdistaa lisäyksen tiettyyn lauseenjäseneen. Vertaa: Myös kunta rahoittaa hanketta lisää kunnan muiden rahoittajien joukkoon. Kunta rahoittaa myös hanketta lisää hankkeen kunnan muiden rahoituskohteiden joukkoon. Sijoita ilmaus niin, että tarkoitettu lisäys on selvä.

4.Rajaa väitettä tai korjaa tulkintaa

Vakuuttavassa argumentoinnissa tunnustetaan myös perustelujen rajat. Tosin tuo usein esiin varauksen. Kuitenkin voi osoittaa, että varauksesta huolimatta päädytään tiettyyn johtopäätökseen.

Varaus ei tässä kumoa havaintoa. Se rajoittaa sitä, kuinka pitkälle tuloksen perusteella voidaan yleistää.

Toisaalta tuo tarkasteluun toisen näkökulman. Se voi esiintyä yksin tai parina ilmaukselle yhtäältä: Yhtäältä keskittäminen vähentää kustannuksia, toisaalta se pidentää asiakkaiden matkoja. Molemmat näkökohdat voivat olla yhtä aikaa tosia.

Sen sijaan, päinvastoin ja pikemminkin tekevät erilaisia korjauksia:

Ilmaus	Tehtävä	Esimerkki
sen sijaan	Esittää vaihtoehdon tai vastakkaisen tapauksen.	Uutta järjestelmää ei hankita. Sen sijaan nykyistä parannetaan.
päinvastoin	Kääntää aiemman väitteen tai odotuksen vastakkaiseksi.	Menettely ei vähentänyt työtä. Päinvastoin työmäärä kasvoi.
pikemminkin	Tarjoaa osuvamman luonnehdinnan.	Kyse ei ole niinkään säästöstä kuin pikemminkin kulujen siirtämisestä.

5.Huomioi paikka, välimerkit ja tekstilaji

Konjunktiot sillä ja joten aloittavat yhdistämänsä lauseen. Kun niillä yhdistetään kaksi lausetta, edelle tulee tavallisesti pilkku: Aineisto on puutteellinen, joten arviota on täydennettävä.

Nimittäin, siis ja kuitenkin voivat sijoittua lauseen sisään. Myös näin ollen sopii sekä alkuun että myöhemmäksi:

• Näin ollen ehdotusta on muutettava.
• Ehdotusta on näin ollen muutettava.
• Ehdotusta on kuitenkin muutettava.

Nimittäin on neutraalissa asiatyylissä luonteva esimerkiksi subjektin tai verbin jäljessä: Ehdotuksesta puuttuu nimittäin kustannusarvio. Irrallinen aloitus Nimittäin… on puheenomaisempi.

Näin ollen on tyypillinen asiatyylin päätelmän ilmaus. Siis sopii sekä puheeseen että kirjoitettuun tekstiin, mutta puheessa sillä on muitakin tehtäviä, kuten oman ilmauksen korjaaminen. Niinpä on luonteva etenkin kerrottaessa tapahtumien seurauksista: Juna peruuntui. Niinpä menimme bussilla. Muodollisessa perustelutekstissä sidossana valitaan ennen kaikkea tarkoitetun suhteen, ei sen juhlavuuden perusteella.

6.Tarkista perusteluketju

1. Nimeä suhde: onko kyse perustelusta, päätelmästä, lisäyksestä vai varauksesta?
2. Tarkista suunta: seuraako väitettä perustelu vai perustelua päätelmä?
3. Arvioi vahvuus: oikeuttavatko perusteet varmaan päätelmään vai tarvitaanko ilmaus todennäköisesti tai mahdollisesti?
4. Tee painotus näkyväksi: mikä peruste on lisätieto ja mikä ratkaiseva?
5. Tarkista rakenne: sopivatko sidossanan paikka ja välimerkit lauseeseen?

Hyvä sidossana tekee ajatuskulun näkyväksi. Se ei korvaa puuttuvaa perustelua eikä muuta kahta ristiriidatonta näkökulmaa toistensa vastakohdiksi.