Sijamuotojen vaihtelu kiteytyneissä ilmauksissa.

Kiteytyneessä ilmauksessa sijamuoto kuuluu usein ilmauksen merkitykseen: olla hukassa ja mennä hukkaan eivät ole pelkästään saman asian olo- ja suuntamuotoja. Opit erottamaan säännöllisen sijavaihtelun merkitystä muuttavasta vaihtelusta sekä valitsemaan ilmauksen verbin ja asiayhteyden perusteella.

1.Mitä kiteytyminen merkitsee?

Kiteytynyt ilmaus on vakiintunut kokonaisuus, jonka merkitystä ei aina voi päätellä yksittäisistä sanoista. Lauseessa Hanke on hyvissä käsissä ei puhuta konkreettisista käsistä vaan siitä, että hankkeesta vastaavat osaavat ihmiset.

Kiteytyminen ei tarkoita, että ilmaus olisi täysin muuttumaton. Vaihtelulla on kuitenkin rajansa:

• Sija voi vaihtua tilanteen mukaan: olla hyvissä käsissä → päästä hyviin käsiin.
• Sijan vaihtaminen voi muuttaa merkitystä: mielessäni → mielestäni.
• Läheiseltä näyttävä muoto voi kuulua eri ilmaukseen: olla hukassa → mennä hukkaan.

Sijapäätteen lisäksi on siis tarkasteltava koko rakennetta: verbiä, mahdollisia määritteitä ja omistusliitettä.

2.Hallinta ja vastuu: käsissä, käsiin, käsistä

Joissakin kiteytyneissä ilmauksissa paikallissijojen perusero säilyy selvästi. Käsissä ilmaisee hallintaa tai vastuuta, käsiin hallintaan tulemista ja käsistä hallinnan menettämistä tai siitä poistumista.

Tilanne	Sija	Esimerkki
Jokin on hallinnassa	Inessiivi	Tilanne on vielä johdon käsissä.
Jokin siirtyy hallintaan	Illatiivi	Päätösvalta siirtyi uuden johtajan käsiin.
Hallinta menetetään	Elatiivi	Tilanne karkasi johdon käsistä.

Verbi auttaa valitsemaan sijan, mutta myös ilmauksen vakiintunut käyttö ratkaisee. Esimerkiksi karata käsistä on tavallinen ilmaus tilanteelle, jota ei enää pystytä hallitsemaan.

2.1Tilan jatkuminen ja muutoksen tulos

Olo- ja suuntasijan ero näkyy myös seuraavissa vakiintuneissa ilmauksissa. Inessiivi kuvaa vallitsevaa tai jatkuvaa tilaa, illatiivi sen alkamista tai tapahtuman lopputulosta.

Tila tai sen jatkuminen	Alkaminen tai lopputulos
Sopimus on voimassa vuoden loppuun.	Sopimus tulee voimaan ensi kuussa.
Retkeilijä pysyi hengissä juomaveden ansiosta.	Retkeilijä jäi henkiin onnettomuudessa.

Jäädä henkiin kuvaa selviytymistä hengenvaarallisesta tilanteesta. Se ei tarkoita elämän alkamista. Jäädä saa tyypillisesti suuntasijan: jäädä kotiin, jäädä henkiin, jäädä paikalleen. Muoto henkiin noudattaa siis verbin tavallista rektiota.

Sama tilan ja muutoksen ero näkyy laitteen toimintakuntoa ja käyttöä kuvaavissa ilmauksissa:

Rakenne	Merkitys	Esimerkki
olla kunnossa	Laite toimii asianmukaisesti	Laite on taas kunnossa.
saada kuntoon	Joku saattaa laitteen toimivaksi	Huoltaja sai laitteen kuntoon.
mennä epäkuntoon	Laite lakkaa toimimasta asianmukaisesti	Laite meni epäkuntoon kesken mittauksen.
olla käytössä	Laitetta käytetään	Varalaite on nyt käytössä.
ottaa käyttöön	Laitteen käyttäminen aloitetaan	Otimme varalaitteen käyttöön.
poistaa käytöstä	Laite siirretään pois käytettävien laitteiden joukosta	Viallinen laite poistettiin käytöstä.

Saada kuntoon ja mennä epäkuntoon sisältävät molemmat illatiivin, mutta muutoksen tulokset ovat vastakkaiset: eron ilmaisee sanavalinta kunto tai epäkunto. Käyttöä kuvaavassa sarjassa inessiivi, illatiivi ja elatiivi puolestaan erottavat käytössä olemisen, käytön aloittamisen ja käytöstä poistamisen. Toimintakunto ja käyttö ovat eri asioita: laite voi olla kunnossa, vaikka se olisi poistettu käytöstä.

Myös essiivi ja translatiivi voivat erottaa tilan ja muutoksen: Pidimme suunnitelman salaisena kuvaa salaisuuden säilyttämistä, kun taas Suunnitelma julistettiin salaiseksi kuvaa sen määrittelemistä salaiseksi. Sijaa ei siis valita pelkästään adjektiivin perusteella, vaan sen mukaan, säilytetäänkö tila vai ilmaistaanko muutos.

2.2Essiivi ja paikallissijat ajanilmauksissa

Essiivi ilmaisee myös ajankohtaa esimerkiksi viikonpäivien ja monien juhlien nimissä: maanantaina, jouluna. Kuukausien nimissä ajankohta ilmaistaan tavallisesti inessiivillä: joulukuussa. Sijaa ei siis voi valita yksin kysymyksen milloin perusteella, vaan myös ajanilmauksen vakiintunut rakenne ratkaisee.

Ilmaus	Tehtävä	Esimerkki
jouluna	Sijoittaa tapahtuman joulun aikaan	Vietämme jouluna aikaa sukulaisten kanssa.
maanantaina	Sijoittaa tapahtuman tietylle viikonpäivälle	Huoltaja tulee maanantaina.
joulukuussa	Sijoittaa tapahtuman kuukauden sisään	Huolto tehdään joulukuussa.
joulusta lähtien	Ilmaisee ajallisen alkukohdan	Laite on ollut käytössä joulusta lähtien.

Jouluna ja joulukuussa eivät tarkoita samaa ajanjaksoa: joulu on juhla, joulukuu kokonainen kuukausi. Muodon joulusta tehtävä taas riippuu rakenteesta. Ilmauksessa joulusta lähtien se osoittaa alkukohtaa, mutta lauseessa Puhuimme joulusta puheenaihetta. Vastaavasti maanantaina nimeää tapahtuman ajankohdan ja maanantaista lähtien alkukohdan.

3.Ajatus vai mielipide: mielessä ja mielestä

Saman sanan eri sijamuodot voivat kuulua rakenteisiin, joiden tehtävät eroavat toisistaan. Tätä eroa ei voi selittää vain kysymyksillä missä, mistä ja mihin.

Rakenne	Merkitys	Esimerkki
olla mielessä	Jotakin ajatellaan tai muistetaan	Muutto on jatkuvasti mielessäni.
tulla mieleen	Ajatus tai muistikuva syntyy	Mieleeni tuli uusi ratkaisu.
lähteä mielestä	Ajatus tai muistikuva ei enää pysy ajatuksissa	Hänen kommenttinsa ei lähde mielestäni.
jonkun mielestä	Ilmaistaan jonkun mielipide	Mielestäni ratkaisu on toimiva.

Muoto mielestäni on siis aidosti monitulkintainen ilman asiayhteyttä. Verbi ja lauserakenne osoittavat, puhutaanko ajatuksista poistumisesta vai mielipiteestä.

Kun tarkoitat omaa mielipidettäsi, käytä rakennetta mielestäni tai minun mielestäni. Muoto mielessäni ei korvaa sitä samassa merkityksessä.

4.Läsnäolo ja paikallaan pysyminen

Ilmausten paikalla ja paikallaan ero osoittaa, ettei pelkkä sijan nimi riitä. Molemmissa on adessiivi, mutta jälkimmäiseen kuuluu myös omistusliite. Rakenteet ovat eriytyneet merkitykseltään.

Ilmaus	Tavallinen merkitys	Esimerkki
olla paikalla	Olla läsnä	Kaikki kutsutut olivat paikalla.
tulla paikalle	Saapua tilanteeseen tai tapahtumapaikkaan	Poliisi tuli paikalle.
poistua paikalta	Lähteä tapahtumapaikasta	Todistaja poistui paikalta.
pysyä paikallaan	Olla liikkumatta	Lapsi pysyi hetken paikallaan.
panna paikalleen	Panna oikeaan tai tarkoitettuun paikkaan	Panin kirjan paikalleen.
siirtää paikaltaan	Siirtää pois entisestä paikasta	Siirsimme kaapin paikaltaan.

Omistusliite vaihtelee viittauskohteen mukaan: pysyn paikallani, pysyt paikallasi, pysymme paikallamme. Ilmauksessa panin kirjan paikalleen liite liittyy kirjan paikkaan, ei puhujan paikkaan.

5.Kadoksissa vai turhaan: hukassa ja hukkaan

Näiden muotojen välillä on tuttu paikallissijojen ero, mutta tavallisissa kiteytyneissä ilmauksissa vaihtuu usein myös merkitys.

Olla hukassa tarkoittaa, ettei jotakin löydetä. Ihmisestä puhuttaessa ilmaus voi kuvata myös neuvottomuutta. Mennä hukkaan puolestaan tarkoittaa usein, ettei jokin tule hyödyksi tai tuota toivottua tulosta.

Jos tarkoitat vain, ettet löydä avaimiasi, avaimet ovat hukassa on selkeä ilmaus. Työn meneminen hukkaan taas ei tarkoita välttämättä työn katoamista, vaan sen hyödyttömyyttä kyseisessä tilanteessa.

5.1Objektin sija kiteytyneessä ilmauksessa

Vaihtelu ei rajoitu paikallissijoihin. Pitää huolta jostakin painottaa tavallisesti huolehtimista, kun taas pitää huoli siitä, että painottaa jonkin asian varmistamista. Raja ei ole ehdoton: myös pitää huolta siitä, että on luonteva rakenne.

Rakenne lauseessa	Muoto ja painotus
Pidän huolta naapuristani.	Partitiivi: huolehtiminen.
Pidän huolen siitä, että ovi lukitaan.	Genetiivin muotoinen kokonaisobjekti: asian varmistaminen.
Pidä huoli siitä, että ovi lukitaan.	Nominatiivin muotoinen kokonaisobjekti yksikön toisen persoonan käskyssä.

Hakumuotoa pitää huoli ei siis siirretä sellaisenaan kaikkiin lauseisiin: minä pidän huoli on virheellinen. Kielteisessä lauseessa objekti on partitiivissa: Hän ei pitänyt huolta siitä, että ovi lukittaisiin.

Ilmauksessa ottaa huomioon sana huomioon pysyy illatiivissa, mutta huomioitavan asian objektimuoto vaihtelee tavallisten objektisääntöjen mukaan: Otimme toiveen huomioon – Emme ottaneet toivetta huomioon. Kielto muuttaa tässä objektin sijan; se ei muuta kiteytynyttä osaa huomioon.

5.2Rekisteri: yleiskieli, puhekieli ja kuvaileva käyttö

6.Näin valitset luontevan ilmauksen

1. Määritä merkitys. Haluatko ilmaista hallintaa, mielipidettä, läsnäoloa vai esimerkiksi turhaa vaivaa?
2. Tunnista koko rakenne. Opettele yhdessä olla hyvissä käsissä, tulla mieleen ja mennä hukkaan, älä vain yksittäistä sijamuotoa.
3. Tarkista verbin ja sijan suhde. Vaihtuuko vain tilanteen suunta vai myös ilmauksen merkitys?
4. Huomaa omistusliite. Paikalla ja paikallaan eivät tarkoita samaa, vaikka sijamuoto on sama.
5. Varmista epävarma käyttö. Tarkista sanakirjan käyttöesimerkistä koko ilmaus ja sen merkitys, älä päättele käyttöä pelkän taivutusmallin perusteella.

Keskeinen ero on tämä: käsissä → käsiin voi kuvata saman hallintasuhteen muutosta, mutta mielessä → mielestä tai hukassa → hukkaan voi viedä toiseen merkitykseen. Kiteytyneissä ilmauksissa sijaa tulkitaan aina osana kokonaisuutta.